Mielenterveysongelmat ovat yhä tänäkin päivänä osittain vaiettu ja vähätelty asia. Vähättelyyn ja vaikenemiseen ei tilastojen valossa ole varaa. Lähes jokaisen meistä tuttava- ja perhepiirissä on mielenterveydenongelmia ja masennusta, ja monella on aiheesta myös omakohtaista kokemusta. Mielenterveysongelmat ovat yleinen varhaiseläköitymisen syy.
Suomen mielenterveyspalveluissa on paljon parantamisen varaa. Erityisesti ongelmana on matalan kynnyksen ja akuutin avun saatavuuden ongelmat ja terapiahoidon puute. Ongelmana ovat myös hoitojärjestelmän pirstaleisuus ja pitkät jonot.
Olen saanut surullisia viestejä, joiden mukaan kaikki ei Oulussakaan ole hyvin. Apua ei välttämättä saa silloin kun hätä on suurin.
Mielenterveysongelmia ei edelleenkään oteta yhtä vakavasti kuin muita terveysongelmia. Palveluiden saatavuus on epätasa-arvoista: varakkaat saavat palvelunsa jonon ohi yksityiseltä puolelta, kun vähävaraiset seisovat jonossa. Palveluissa on myös isoja alueellisia eroja.
Mielenterveysongelmien hoidon ongelmiin on pyritty kiinnittämään huomiota erilaisilla kampanjoilla. Huoli2015 on mielenterveysalan ammattilaisten käynnistämä kampanja, jossa vaaditaan seuraavaan hallitusohjelmaan toimenpiteitä, jotka takaavat hoitoon pääsyn yhdenvertaisena koko maassa. Vaatimuksina on muun muassa mielenterveyspalvelujen leikkausten pysäyttäminen ja subjektiivinen oikeus välittömään hoitoon. Kampanjassa muistutetaan, että usein väkivaltarikosten takana on hoitamaton mielenterveydenongelma, joten mielenterveyspalveluiden toimivuus on myös turvallisuuskysymys.
Myös Vasemmistonuoret lanseerasi viime vuonna mielenterveysaiheisen Hoidon tarpeessa –kampanjan, jossa kiinnitetään huomiota esimerkiksi mielenterveysongelmiin liittyvään häpeäleimaan ja siihen, että mielenterveyspalvelurakenteet kaipaavat uudistamista.
Mielenterveys- ja päihdeongelmat kulkevat valitettavan usein käsi kädessä, siksi palveluja on kehitettävä osittain yhdessä. Noin joka toisen itsemurhayrityksen taustalla on alkoholin väärinkäyttö. Suomessa on noin 300 000 alkoholistia ja kymmeniä tuhansia huumeiden ongelmakäyttäjiä.
Mielenterveys- ja päihdepalvelurakenteet pitää laittaa kuntoon sote-uudistuksen yhteydessä. Mallia voisi hakea Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluista (Eksote), jossa on löydetty ilmeisen toimiva yhden luukun toimintaperiaate. Ympäri vuorokauden voi hakea apua pahaan oloon ilman läheteruljanssia ja apua on saatavilla heti kun sitä tarvitaan.
Alkupulmien jälkeen uudistus on osoittautunut toimivaksi. Hoitojonot ovat kadonneet ja ihmisiä hoidetaan räätälöidysti tarve- eikä niinkään diagnoosilähtöisesti. Resurssit on suunnattu eritoten avohoitoon, mikä on järkevää, koska yleensä ihmisen paras paikka on kotona eikä sairaalassa. Toimintamallista on myös kertynyt muutamassa vuodessa usean miljoonan euron rahallinen säästö. Järjestelmää on jo esitetty valtakunnalliseksi.
Alan ammattilaisten soisi kehittävän hoitomalleja. Esimerkiksi Tornion Keroputaalla on saatu hyviä tuloksia toimimalla nopeasti ja ottamalla läheiset mukaan hoitoon. Poliittisten päätöksentekijöiden tehtävä on varmistaa palvelurakenteiden toimivuus ja resurssien riittävyys.
Hanna Sarkkinen
Kirjoittaja on oululainen kaupunginvaltuutettu, yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja ja vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja.