Täältä pesee

Vuosi 2016 tullaan muistamaan oikeistopuhurin ennennäkemättömän kovasta puhkusta. Porvarihallitusta on suomittu vasemmalta kovaa, ja syitä on riittänyt. Samalla vuosi on kumonnut väitteen, jonka mukaan politiikasta puuttuu politiikka ja että puolueet eivät eroa toisistaan. Konsensus on mennyttä aikaa.

Porvarihallitus on vyönkiristelypäätöksillään ja talouskuripolitiikallaan varmistanut, että elintasokuilu Suomessa repeää entistä ammottavammaksi. Tuloerot kasvavat, ja köyhiä ja kipeitä, kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, kuritetaan kovaa. Eikä siinä vielä kaikki: osansa ovat saaneet niin keskituloiset, pienyrittäjät, työntekijät, työttömät, eläkeläiset, opiskelijat kuin pienituloiset lapsiperheetkin. Tämä kaikki perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan tinkimättömällä visiolla.

Vasemmistoliitolle vuosi 2016 on ollut muutostentäyteinen. Puoluekokouksessa valittiin uusi johto, ja Oulun puoluekokous muistettaneen eteenpäin katsovasta otteestaan ja hyvästä hengestään.

Maailmalla, lähellä ja kaukana, on koettu äärioikeiston ja oikeistopopulistien kalsa nousu ja suurvaltasuhteiden kiristyminen. Tilanne on saanut monet hieraisemaan silmiään ja muistuttamaan itseään, että emme kaikesta huolimatta elä 1930-luvulla, eikä historian tarvitse toistaa itseään. Kehitys ei etene yksillä raiteilla kohti vääjäämätöntä yhteentörmäystä, vaan tulevaisuus tarjoaa myös vaihtoehtoisia sivuraiteita. Eri asia on, onko niiden hyödyntämiseen tahtoa ja halua.

Myös 110-vuotisjuhlavuottaan viettäneelle Kansan Tahdolle vuosi on ollut yhtä myllerrystä. Sanomalehden tekemiseen tottuneille lehdentekijöille aikakauslehtimuotoon siirtyminen on aiheuttanut synnytystuskia, mutta myös suuria onnistumisen kokemuksia. Kansan Tahtoa on kiitetty sen uudesta ulkoasusta ja sisällöstä, kehuttu jopa saavuttaneen ”tasaisen korkean laadun”. Mikäpä lämmittäisi enempää mieltä. Yhtä kaikki, Kansan Tahtoa on tehty tinkimättä ja täysillä.

Myös 110-vuotisjuhlavuottaan viettäneelle Kansan Tahdolle vuosi on ollut yhtä myllerrystä.

Ennen kuin ensimmäistäkään aikakauslehtinumeroa oli ehtinyt ilmestyä, tuli luvattua, että Kansan Tahto pyrkii olemaan maailman paras vasemmistolainen aikakauslehti. Tuskin ihan moista asemaa ja arvoa on lehti vielä ensimmäisenä elinvuotenaan lunastanut, mutta kehityksen kyydissä olemme ja kiinni pidämme rystyset valkoisina. Tavoitteita täytyy olla, ja pidetään tavoite samana kuin alkuvuodestakin.

Ensi vuosi on kunnallisvaalivuosi. Kunnissa ympäri maan valitaan uudet valtuustot, joissa tehdään ne kaikkein lähimmäs tavallista ihmistä osuvat päätökset. Mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, ruohonjuuritason vaalit vaikuttavat valtakunnan tasolla ainakin siihen, että ennen vaaleja hallituspuolueet höllentävät hieman riekkumistaan, tai ainakin siirtävät kovimpia iskuja vaalien yli. Vaalien jälkeen tahti jatkunee entistä kovempana. Toisaalta istuvalta hallitukselta voi odottaa mitä tahansa. Oppositiossa ei toden totta voi hellittää hetkeksikään. Tasa-arvon puolesta tehtävää työtä sata vuotta täyttävässä Suomessa riittää.

On aika kiittää. Kiitokset erityisesti Kansan Tahdon tilaajille, lukijoille ja avustajille. Ilman teitä koko lehteä saati uudistunutta aikakauslehteä ei olisi olemassa. Se on seikka, jota ei voi kylliksi korostaa: tilaajat, ilmoittajat ja innokas avustajakunta ovat pienen aikakauslehden laadun tae. Tästä on hyvä siirtyä tekemään vuonna 2017 entistäkin parempaa, rohkeampaa ja laadukkaampaa lehteä. Vilkaisu ympärille politiikkaan ja elämisen olosuhteisiin osoittaa, että tarvetta kriittiselle äänelle ja rohkealle journalismille kerta kaikkiaan on. Punaista joulua ja hyvää uutta vuotta!


Kommentit