Kansan Tahto

70 € / vuosi
Mainos

Työpaikkojen hajasijoitus puhuttaa Ruotsissa

Länsinaapurissa lähtee lausuntokierrokselle paksu komiteamietintö, jonka nimeksi sopisi ”Pidetään koko Ruotsi asuttuna”. Mietintöön on koottu suuri joukko esityksiä, joiden toivotaan hillitsevän maaltapakoa ja työpaikkojen ja palvelujen keskittymistä. Suomen tavoin Ruotsissakin on alueita, joiden työttömyys on kaksin-kolminkertainen muuhun maahan verrattuna ja kuntia, joissa väki vanhenee ja koulut ja hoitopaikat potevat pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä.

Eniten keskustelua herättää komitean esitys 10 000 valtion työpaikan siirtämisestä Suur-Tukholman ulkopuolelle. Nykyään 60 prosenttia valtion viranomaisten pääkonttoreista on pääkaupunkiseudulla.

Nykyään 60 prosenttia valtion viranomaisten pääkonttoreista on pääkaupunkiseudulla.

Syrjäseuduille halutaan houkutella yrityksiä ja asukkaita muun muassa työnantajamaksujen alennuksilla, opintolainojen takaisinmaksun helpotuksilla, hyvällä laajakaistaverkolla ja palvelupisteillä, työnvälityksestä lähtien. Tukitoimien kohteena olisi yhteensä 23 kuntaa, jotka sijaitsevat Norrbottenin, Västerbottenin ja Jämtlandin lääneissä.

 

Opintolainaan mallia Norjasta

Ruotsin syrjäseuduille esimerkiksi opetuksen, varhaiskasvatuksen tai terveydenhuollon ammattitehtäviin töihin tulevat voisivat saada anteeksi 10 prosenttia opintolainansa lainapääomasta vuodessa. Näin on tehty Pohjois-Norjassa jo lähes 30 vuotta. Norjan malli on auttanut syrjäisiä kuntia saamaan pätevää henkilöstöä, ja kun lähipalvelut pelaavat, asukkaiden muuttohalut vähenevät.

Sekä Ruotsissa että Norjassa opintolaina poikkeaa suomalaisesta mallista sikäli, että lainan myöntää valtion opintotukiviranomainen eikä pankki.

Sekä Ruotsissa että Norjassa opintolaina poikkeaa suomalaisesta mallista sikäli, että lainan myöntää valtion opintotukiviranomainen eikä pankki.

Suomen mallista Ruotsin käytäntö eroaa myös siinä, että Ruotsissa on parlamentaarisia komiteoita kun taas Suomessa suuretkin asiat, vaikkapa sote, valmistellaan vain hallituksen sisäpiirissä. Ruotsissa maaseudun elinvoiman lisäämistä miettineen komitean työskentelyyn osallistuivat kaikki puolueet. Vasemmistopuoluetta edustanut Håkan Svenneling totesi mietinnön valmistuttua, että vihdoinkin on kauniiden sanojen aika ohi ja päättäjien on ryhdyttävä tosi toimiin. Hän tarkoitti sitä, että esimerkiksi virastojen hajasijoituksesta on puhuttu vuosikymmenet, mutta metropolisoituminen on vain jatkunut ja siirtoja toteutettu äärimmäisen vähän.

Ruotsin vasemmistopuolueessa maaseudun kehittämissuunnitelmia on valmisteltu omassa työryhmässä, jonka yksi jäsen on Norrbottenin kansanedustaja Birger Lahti Pajalasta. Tornionlaaksossa Pajala ja Övertorneå kuuluvat tuettavien kuntien listalle. Pajala on kärsinyt etenkin kaivoskonkurssien aiheuttamasta työttömyydestä ja poismuutosta.

Ruotsin hallituksessa maaseutuasioista vastaa Haaparannan entinen kunnanneuvos, sosialidemokraattien Sven-Erik Bucht. Maaseutuministerin mukaan mietinnön lausuntokierrokseen menee vajaa vuosi.