Jaakko Alavuotunki

Uudistumisen aika

Pohjois-Suomen vähäväkisten äänenkannattaja Kansan Tahto syntyi 110 vuotta sitten tilanteessa, jossa vapaan kansalaistoiminnan esteet alkoivat murtua Suomessa. Vuoden 1905 suurlakko johti ensimmäisen venäläistämiskauden päättymiseen. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toteutui ja Suomeen perustettiin kansanedustuslaitos.

Pohjois-Suomessa metsätyöläiset kävivät tuolloin ensimmäisiä suuria työtaisteluja. Kansan Tahto asettui pohjoisen metsätyöväen ja pienviljelijöiden ohella tukemaan kaupunkien työläisten elinolosuhteiden kehittämistä. Työväen asemaa koskettavat teemat ovat olleet kantavia lehdessä tähän päivään saakka. Nykyisen hallituksen toimet osoittavat, että työväki tarvitsee edelleen puolustajansa.

Sotien jälkeen Kansan Tahto on ollut vaikuttamassa vahvasti Pohjois-Suomen teollistumiseen ja sitä kautta työpaikkojen syntymiseen alueelle. Lehti oli vahva mielipidevaikuttaja suurten pohjoisten teollisuushankkeiden taustalla. Niitä olivat muun muassa Typpi Oy:n eli nykyisen Kemiran tehtaan sijoittaminen Ouluun, Rautaruukin terästehtaan rakentaminen Raaheen ja jaloterästehtaan saaminen Tornioon. Vastaavaa visionäärisyyttä kaivataan myös tulevaisuudessa, jotta pohjoisessakin löytyy duunareille työtä.

Myös luonnon- ja ympäristönsuojeluun liittyviä teemoja on pidetty Kansan Tahdossa näkyvästi esillä vuosikymmenien ajan, erityisesti vastikään aihepiiriin liittyvistä ansioistaan palkitun ja äsken lehden toimituksesta eläkkeelle jääneen Maija Aallon työn myötä. Lehti on pitänyt esillä muun muassa Kollajan ja Vuotoksen allashankkeiden ympäristövaikutuksia sekä Sanginjoen ainutlaatuisen ympäristön suojelua.

Kansan Tahdon tarina kietoutuu voimakkaasti nykypäivänäkin ajankohtaiseen kysymykseen sananvapaudesta. Se on joutunut taistelemaan olemassaolostaan monta kertaa. Lehti on lakkautettu valtiovallan toimesta kymmeniä kertoja toista maailmansotaa edeltäneenä myllerryskautena, jolloin sananvapaus oli maassamme heikoissa kantimissa. Jokaisen tyrmäyksen jälkeen se kuitenkin on noussut jaloilleen entistä vahvempana.

Lähdin aikoinaan yliopistoon opiskelemaan historiaa sen vuoksi, että menneisyyden tapahtumat tuntemalla on mahdollista ammentaa oppia aiemmin tapahtuneista menestystarinoista ja myös virheistä.

Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Tulevat vaiheemme ovat hämärän peitossa ja suunta määräytyy valintojemme perusteella. Taaksepäin ei voi mennä. Tilannetta voi verrata ajamiseen autolla, jonka tuulilasi on jäätynyt umpeen. Taustapeilien avulla voimme löytää oikean tien eteenpäin.

Kansan Tahto on jälleen suurten muutosten äärellä. Valtion viestintätuki loppuu ja jatkossa lehti rakentaa tulevaisuutensa tilausten ja ilmoitustuottojen varaan. Tilanne on haastava, mutta ongelmat ovat selätettävissä uurastamalla uuden tuotteen parissa. Tähän työhön tarvitaan meitä kaikkia.

Hankkeen alku on ollut lupaava. Lukijoilta tullut viesti on väkevä – Kansan Tahdolla on edelleen tilausta pohjoisen lehtikentällä.

Jatkossa Kansan Tahto ilmestyy 8 kertaa vuodessa aikakauslehtenä. Samalla uudistetaan lehden verkkosivut, joille tuotetaan päivittäistä uutissisältöä. Painetun julkaisun sisällössä tullaan painottamaan politiikkaa taustoittavia artikkeleita. Paikalliset tapahtumat ja kentän näkemykset tulevat kuitenkin näkymään lehdessä edelleen voimakkaasti. Pohjoisten vasemmistopiirien näkökulmasta Kansan Tahto on edelleen tiedotusväline, jonka kautta viestimme leviää Lapin kairoille, Kainuun vaaramaisemiin ja Pohjanmaan lakeuksille parhaiten.

Aloitin Kansan Tahdon kolumnistina alkuvuodesta 2012. Kolmessa ja puolessa vuodessa Tien päällä -sarjaan on syntynyt yli 40 kirjoitusta, joissa on käsitelty erilaisia aiheita työelämästä ja taloudesta ympäristöasioihin sekä lähidemokratiaan. Tämä teksti on kolumnisarjan viimeinen. Kyseessä ei ole kuitenkaan loppu, vaan uusi alku. Uudistumisen aika on nyt.


Kommentit