Työmiehen lauantain seminaarissa keskusteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Uudistus sai surkeat pisteet kaikilta panelisteilta. Ruotsissa samankaltaisesta uudistuksesta on pääosin huonoja kokemuksia. Kuvassa vasemmalta sosiaalityön tutkija, tohtori Jari Heinonen, vänsterpartietin kansanedustaja Birger Lahti ja vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi. Kuvasta puuttuu kansanedustaja Katja Hänninen (vas). (Kuva: Tero Kaikko)

Vasemmistolla yhtäläiset haasteet Suomessa ja Ruotsissa

Markus Mustajärvi: myönteisimmät odotukset koskaan

 

– Työelämätuntemuksessa eduskuntaryhmä pystyy kilpailemaan minkä tahansa muun puolueen kanssa, kehui vastavalittu vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Markus Mustajärvi viime viikonloppuna Työmiehen lauantaissa Torniossa. Hän viittasi ryhmän uuteen puheenjohtajistoon, johon kuuluvat kirvesmiestaustainen Matti Semi ja lähihoitajana työskennellyt Aino-Kaisa Pekonen. Mustajärvellä itsellään on metsuritaustaa.

Mustajärvi oli viime eduskuntakaudella omassa vasenryhmässään tultuaan erotetuksi vasemmistoliiton ryhmästä.

– Viime kauden asiat on siivottu, henki eduskuntaryhmässä on hyvä, ja kesäkokouksen painotukset olivat oikeita, hehkutti Mustajärvi.

Hän kiitteli myös puolueen uutta puheenjohtajaa Li Anderssonia ”todella teräväksi ja osaavaksi”, ja huomautti, että Andersson on kaikkien aikojen nuorin eduskuntapuolueen puheenjohtaja.

– Minulla on koko eduskunta-ajaltani nyt myönteisimmät odotukset koskaan, Mustajärvi totesi, mutta arveli myös, että pikavoittoja vasemmistoliitolle tuskin on odotettavissa.

Vasemmistoliiton viimeaikainen kohoava gallupkannatus (HS:n elokuun gallupissa 9,6 prosenttia, YLEn mittauksessa 9,8) on innostanut niin puolueen jäseniä kuin kansanedustajiakin. Myös Ruotsissa vasemmiston kannatusluvut ovat olleet nousussa. Aftonbladetin toukokuinen gallup näytti vänsterpartietille jopa 9,6 prosentin kannatusta, joskin viimeisimmissä kannatuskyselyissä noste on tyssännyt ja kannatus asettunut 7–8 prosentin tienoille. Mustajärvi heitti, että nyt olisi hyvä sauma Ruotsi-Suomi-maaottelulle: kummalla vasemmistopuolueella ensin nousee kannatus yli kymmenen prosentin.

 

Hivuttamalla Natoon

Toinen metsuritaustainen kansanedustaja, ruotsalainen Birger Lahti (vänsterpartiet) Norrbottenin Pajalasta kertoi Työmiehen lauantaissa, että Pohjois-Ruotsin ja pohjoisen Suomen tilanne on pitkälti samanlainen – työmarkkinat yskivät ja keskittämispolitiikka imee loputkin mehut pieniltä paikkakunnilta.

– Rannikon rattaat pyörivät, mutta sisämaassa ne pysähtyvät. Porvarihallituksen jäljiltä Ruotsissa on käynnissä juuri sama homma kuin Suomessa: valtion työpaikat viedään isoihin keskuksiin ja muualta niitä vähennetään, sanoi Lahti.

Nato puhuttaa molemmissa maissa. Ruotsissakin porvarit veisivät innolla maan Natoon. Ruotsi on Suomen tapaan allekirjoittanut isäntämaasopimuksen.

– Tarvitsemme pohjoismaista yhteistyötä Suomen kanssa, emme Natoa. Jännitys alueella vain lisääntyisi jos liittyisimme Natoon, Lahti totesi.

Markus Mustajärvi muistutti, että Ruotsissa sentään keskusteltiin isäntämaasopimuksesta, kun Suomessa siitä ei asianmukaisesti eduskunnan isossa salissa käsitelty ollenkaan, vaan vietiin läpi vähin äänin.

Hän kiitti presidentti Niinistöä siitä, että tämä on jopa yrittänyt jarrutella muiden kokoomuslaisten Nato-intoa.

– Tilannetta ei lievitetä Natolla, pitää olla maltti matkassa. Tiedustelutietojenkaan mukaan mitään konkreettista uhkaa Venäjän suunnasta ei ole olemassa, eduskunnan puolustusvaliokunnassa istuva Mustajärvi sanoi.

Hän arvelee, että Naton kanssa käy samalla tavoin kuin EU-jäsenyyden suhteen aikanaan: jäsenyys odottaa hivutuksen päässä.

– Kansainväliset sotaharjoitukset ovat siedätyshoitoa, jolla totutellaan suomalaisia USA:n asevoimien läsnäoloon.

 

Ruotsi tarvitsee maahanmuuttajia

Oikeistopopulismi riivaa kumpaakin maata. Suomella on perussuomalaisensa, Ruotsilla ruotsidemokraatit. Yhteistä niille Mustajärven ja Lahden mukaan on se, että kummallekin pyhää on vain pakolaisten ja ulkomaalaisten syrjiminen.

– Ruotsidemokraattien kannatus näyttää menevän hieman alaspäin, mutta Pohjois-Ruotsin sosdem-valtaisilla paikkakunnilla äärioikeisto nousee, Lahti sanoi. Ruotsidemokraattien kannatus huitelee nyt 16–18 prosentissa, kun se vielä vuodenvaihteessa oli reippaasti yli 20 prosenttia. Kannatus on silti pysynyt vankkana.

Syy oikeistopopulismin ja äärioikeiston kannatukselle löytyy Lahden mukaan Ruotsissakin rikkaiden ja köyhien välisen juopan kasvamisesta. Parasta lääkettä olisi luokkaerojen pienentäminen.

– Ruotsissa on aina ollut avoimet rajat. Ruotsalaista hyvinvointia ei olisi ilman maahanmuuttajia, Lahti sanoi.

Varsinkin Meri-Lapin alueella aktiivisia äärioikeiston katupartioita eli Soldiers of Odineita ei pohjoisessa Ruotsissa näy.

– Ehkä jossain facebookissa, mutta ei kaduilla. Ruotsissa on laajaa vastustusta äärioikeistoa kohtaan.

Lahti sanoi, että yhteistyö äärimielipitein höystetyn, oikeistopopulistisen ruotsidemokraattien kanssa ei ole perinteisesti kelvannut millekään puolueelle, mutta ajat ovat muuttumassa.

– Nyt Ruotsin kokoomus on alkanut riiustella ruotsidemokraattien kanssa.


Kommentit