Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Lukijoilta

Yhteenlaskun alkeet

Kansallista ”erävoittoa” EU:n hiilinielukysymyksessä on Suomessa sekä juhlittu että arvosteltu. Joustoja saatiin niin että hakkuita voidaan lisätä reilusti, mutta nurina jatkui siitä, ettei tämäkään riitä.

Suomen Eurooppa-neuvostossa neuvottelema kompromissi vastaa valtavaa ilmastopäästöä. Vihreä lanka ehti jo laskea, että 54 tonnia vastaa sitä, että jokainen suomalainen lentäisi 16 kertaa Thaimaahan ja takaisin. Kaikki Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat viime vuonna 59 tonnia.

No, rahallahan tämä hoituu. Suomi parturoi metsänsä ja hallitus kompensoi, niin kai sitä on jo lupailtu. Mielenkiintoinen yhtälö tästä kuitenkin muodostuu.

Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteisiin kun Suomi on kuitenkin sitoutunut. Sopimus on kaiken sateenvarjo: sen perusteella jaetaan päästövähennykset ns. päästökauppasektorille eli teollisuudelle sekä päästökauppasektorin ulkopuolelle eli liikenteeseen, asumiseen, maatalouteen sekä maan- ja metsien käyttöön.

Jokainen osa-alue on sidoksissa toiseen ja jos toisen osa-alueen laskenta muuttuu, muuttuu väistämättä myös toisen tilanne. Lasketaanpa: jos on kiinteä loppusumma (päästövähennystavoite) ja siitä otetaan jotain pois, mikä on tulos?

Jos metsäsektori vapautetaan päästövähennysvelvoitteistaan, minne metsäteollisuuden vastuut siirtyvät ja millä hintaa? Kuka muista teollisuuden haaroista osallistuu talkoisiin?

Jokainen toimiala voi miettiä, miten suhteet jakautuvat ja minkä suuruinen on oma loppulasku tämän hetkisellä lisähiilidioksiditonnin hinnalla.

Komission alkuperäisen LULUCF–esityksenkin pohjalta Suomi olisi saanut hakata metsiään jopa enemmän kuin tähän saakka on vuosikymmenet hakattu, mutta ei niin paljon kuin hallitus tavoittelee https://apoteketgenerisk.com/.

Metsiä kannattaa käsitellä kestävällä tavalla ja materiaalia hyödyntää fiksusti. Ei pidä hakea nopeita pikavoittoja, vaan pitkäjänteisiä ja pitkään hiiltä sitovia ratkaisuja.

Omalta osaltani koen vastuukseni katsoa koko päästövähennysten taakanjaon kokonaisuutta ja haluan säilyttää kustannusten jakamisen tasapainoisena eri toimialojen välillä.

Merja Kyllönen
europarlamentaarikko
Vasemmistoliiton presidenttiehdokas