"Mutta mikä näyttää olevan esimerkiksi kokoomuksen innoituksen lähde julkista palvelukenttää uudistaessa? Vastaus on helppo: yksityistäminen", kirjoittaa Olli Kohonen. (Arkistokuva)

Yksityistäisikö kokoomus seuraavana myös koulut?

Kokoomus on kovassa vedossa. Gallupien kärjessä keikkuva puolue saa haluamansa lävitse hallituksen päätöksenteossa oikeistolaisen kepupääministerin myötävaikutuksella. Sote-uudistuksen ytimessä oleva orwellilainen ”valinnanvapaus” on tunnetulla tavalla kokoomuksen märkä päiväuni, josta se pitää kynsin hampain kiinni kaikkien asiantuntijoiden näkemyksistä huolimatta. Mutta mitä sitten sen jälkeen?

Kokoomus on ottanut pitkään mallia Ruotsista. Moderaatit alkoivat esimerkiksi kutsumaan itseään ”uudeksi työväenpuolueeksi” jo ennen Sauli Niinistön ensimmäistä presidentinvaalikampanjaa. Tätä strategiaa hyväksikäyttämällä myös kokoomus kampanjoi pitkään, mutta se on ottanut mallia myös länsinaapurin kollegojensa möhläyksistä.

Ruotsin kokoomuksen entinen puheenjohtaja Anne Kinberg Batra esitti nimittäin noin vuosi sitten oppositiosta linjauksen, jonka mukaan he voisivat tehdä jatkossa yhteistyötä Ruotsidemokraattien kanssa. Tämä osoittautui suureksi virheeksi kannatuksen vajotessa maltillisempien porvareiden siirtyessä keskustaan. Lopulta myös Kinberg Batra joutui eroamaan. Kokoomus seurasi tapahtumia tarkkaan ja tämä kaikki vaikutti varmasti erittäin tarkasti laskelmointiin siitä, että puolue ja Petteri Orpo irtisanoutuivat yhteistyöstä Jussi Halla-ahon perussuomalaisten kanssa. Vaikka tämä kuinka naamioitiin arvopuheeksi, taustalla olivat aivan varmasti pitkälti valtapoliittiset johtopäätökset. Tietyt äänestäjät kavahtavat yhteistyötä avoimen rasististen möykkääjien kanssa.

Jos sote saadaan maaliin, koulut voivat aivan hyvin olla seuraavana listassa myös Suomessa.

Seuraavissa eduskuntavaaleissa kokoomus voi hyvinkin nousta maan ykköspuolueeksi. Keskustan nykyjohdolla tuskin on mitään ongelmia jatkaa yhteistyötä sen kanssa, Juha Sipilä voisi ottaa aivan hyvin myös valtionvarainministerin salkun leikkausjatkoja ajatellen. Ja jos hallitukseen saadaan huijattua kaikkeen muuhun kuin ydinvoiman lisärakentamiseen lopulta suostuvat vihreät ja liuta porvarillisia pikkupuolueita, hallituspohja voisi olla hyvinkin siinä. Tässä porukassa kokoomus voisi jatkaa mielenmäärin julkisten palveluiden yksityistämislinjaansa.

Ruotsissa koulutuksella voi ainakin toistaiseksi tehdä puhdasta bisnestä, vaikka maan demarihallitus on kaavailemassa rajoituksia alaan. Ns. vapaakoulujen taustalla voivat olla yksityiset yritykset, jotka tekevät voittonsa veronmaksajien kruunuilla. Tästä kaikesta on tullut myös suuria ongelmia. Koulujen taso vaihtelee huomattavasti. Ruotsissa osalla lukiosta valmistuvista ei ole kunnollisia edellytyksiä työelämään. Ruotsin koulujen PISA-tulokset ovat ollut pitkään todella kehnot, vaikka viimeisimmät tulokset olivat hieman parantuneet. Ruotsissa koulupaikka saattaa mennä alta myös vaikkapa koulukonsernin konkurssin takia. Näin kävi vuonna 2014, kun 36 lukion John Bauer Gymnasiet karautti taloudellisesti karille ja 11000 opiskelijaa menetti koulupaikkansa. Expressen kertoi kuitenkin omistajista tulleen kaikesta huolimatta miljonäärejä.

Kannatan itse aitoa valinnanvapautta opetukseen pedagogisten linjausten muodossa. Oma lapseni on jatkossa menossa mitä todennäköisemmin Steiner-kouluun, jossa puolisoni työskentelee myös opettajana. Sivusta seuranneena olen kyllä huomannut, että sitä Oulussa pyörittävä aatteellinen yhdistys ei tee bisnestä, vaan ajaa lapsien parasta kaikella tapaa. Pahoin pelkään, että näin ei käy, jos koulutuksenjärjestäjän motivaation lähde olisi voiton tavoittelu. Mutta mikä näyttää olevan esimerkiksi kokoomuksen innoituksen lähde julkista palvelukenttää uudistaessa? Vastaus on helppo: yksityistäminen. Jos sote saadaan maaliin, koulut voivat aivan hyvin olla seuraavana listassa myös Suomessa.

Olli Kohonen
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja
Oulu


Kommentit