370 000 suomalaista. 8,5 prosenttia aikuisväestöstä. 16 prosenttia 25-34-vuotiaista miehistä. Niin paljon Suomessa on ylivelkaantuneita. Se on enemmän kuin Suomen armeijan sodanajan vahvuus. Maksuhäiriöisten ihmisten määrä on nyt ennätyskorkealla.
Ylivelkaantuneiden armeijaan ajaudutaan monenlaisista syistä. Ylivelkaantuminen ja maksuhäiriömerkinnät liittyvät yhteenkietoutuneisiin elämänhallinnan ja talouden ongelmiin. Pelaaminen ja päihteiden käyttö lisäävät talouden hallinnan menettämisen riskiä. Suuria riskitekijöitä ovat myös parisuhde-erot, sairausjaksot ja lomautukset. Ylipäänsä tilanteet, joissa tulovirta katkeaa eikä ihmisillä ole säästöpuskuria.
Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa elämää monella tavalla. Merkintä estää asuntolainan ja kotivakuutuksen saamisen, luottokortin hankkimisen ja osamaksulla ostamisen. Lisäksi merkintä vaikeuttaa vuokra-asunnon saamista, matkapuhelinliittymän ja internetyhteyden hankkimista ja saattaa vaikuttaa jopa työpaikan saamiseen.
Ylivelkaantuminen on merkittävä ongelma yksilöille, mutta se on myös merkittävä kansallinen ongelma. Ylivelkaantuminen ja maksuhäiriömerkinnät ovat omiaan syrjäyttämään ihmisiä yhteiskunnasta ja ne luovat työllistymisen esteitä. Henkilön ei välttämättä kannata ottaa vastaan työtä jos palkasta ei jää käteen juuri mitään velkojen ulosoton jälkeen. Ne ovat myös harmaata taloutta synnyttävä tekijä, sillä ylivelkaantunut saattaa hakeutua harmaan palkanmaksun piiriin välttääkseen ulosottoa. Maksuhäiriömerkinnät saattavat myös aiheuttaa asunnottomuutta ja ongelmia jokapäiväisessä elämässä. Nuorille henkilöille maksuhäiriömerkintä voi merkitä elinikäisiin ongelmiin johtavaa syrjäyttävää ja lannistavaa tekijää. Syrjäytyneiden nuorten kustannukset yhteiskunnalle ovat tunnetusti valtavat.
Joskus taloudelliset ongelmat suistavat yksilön ongelmiin ja syrjäytymiseen, joskus elämänhallinnan ongelmat taas johtavat talousongelmiin ja ylivelkaantumiseen.Vyyhteen puuttuminen edellyttää siis moninaisia ja monialaisia toimenpiteitä ja lähestymistapoja. Ongelman ratkaisemiseksi ei ole yksinkertaisia lääkkeitä, mutta jotain niin sanotusti tarttis tehrä.
Velkaneuvontaa tulisi kehittää ja laajentaa talousneuvonnan suuntaan ja palvelulle pitää varata riittävät resurssit. Kelan käytäntöjä liikaa maksettujen etuuksien takaisinperinnässä pitäisi joustavoittaa ja etuuksien myöntämistä nopeuttaa etteivät karenssit ja pitkät käsittelyajat aja ihmisiä maksukyvyttömyyteen. Kuntien myöntämää sosiaalista luototusta tulisi laajentaa. Sosiaalietuuksien tasosta suhteessa elinkustannuksiin täytyy pitää huolta. Päihdepalvelut ja peliongelmien palvelut pitää laittaa kuntoon ja kehittää ennaltaehkäisevään suuntaan. Ulosottokaarta on tarkistettava, ettei ulosottotahti luo kannustinloukkuja. Perintäkäytäntöjä ja kohtuullisia sallittuja korkokuluja tulisi tarkistaa. Kuntien ei pitäisi siirtää saataviaan yksityisille perintäfirmoille vaan hoitaa esim. terveyskeskusmaksujen perintä itse. Pikavippien tilalle tulleiden limiittiluottojen ja vertaislainojen ehtoja tulisi kiristää sallittujen kohtuullisten korkokulujen ja markkinointisäännösten osalta. Ihmisten elämänhallinnan taitoja tulisi tukea koulutuksen ja sosiaalityön avulla.
Lääkkeitä siis löytyy, vaikka kokonaan tämä tauti ei olekaan parannettavissa. On sekä yhteiskunnan että yksikön etu, että ihmiset eivät ajautuisi maksukyvyttömyyteen. Ylivelkaantuneiden armeija on jo liian suuri.