Edellisessä kolumnissa kirjoitin demokratiasta ja toisaalta sen määrittelyn vaikeudesta. George Orwellina tunnettu kirjailija onkin todennut eri hallintomuotojen puolustajien väittävän omaa järjestelmäänsä demokratiaksi – ja pelkäävän, että joutuisivat lopettamaan sanan käyttämisen, jos sille rajattaisiin jokin tietty merkitys.
Vaalien jälkeen puolueen punavihreä itsemäärittely on saanut joukon haastajia, jotka haikailevat punaisen värin perään. “Enemmän punaista, kuin vihreää”, kuuluu vaatimus. Olettaen, että kysymys ei ole sisutus- tai pukeutumisohjeista, on puolueen toiminnan ja strategian laatiminen värikartan perusteella tuskastuttavan vaikeaa.