Nälkämaan Kesämies
Hellettä pukkaa. Sanotaan, että se saa ihmiset sekaisin ja kyllähän se osittain taitaa paikkansa pitääkin. Tai jos ei sekaisin, niin kyllä se ainakin saa viimeisenkin arviointikyvyn haparoitumaan. Pidän itseäni ainakin ajoittain suhteellisen rationaalisena toimijana, mutta kyllä siitä näin jälkikäteen ajateltuna oli järki kaukana, kun päätin t-paidassa ja sortseissa suunnata pelaamaan frisbeegolfia Heinämäen kylälle Sotkamoon. Eipä tarvinnut kuin nenän autosta ulos työntää, niin sankka ja armoton itikkaparvi oli samoin tein kimpussani.
Jos järki olisi yhtään päätäni pakottanut, olisin tässä vaiheessa tajunnut perääntyä joko takaisin Ladan syövereihin tai korkeintaan paeta makkaranuotion ääreen itikoita pakoon. Mutta ei, kun ollaan kerran tänne asti ajettu, niin eihän leikkiä auta kesken jättää. Kaikkea sitä ihminen liikunnan vuoksi tekeekin.