Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Lukijoilta

Veneilijät ja motoristit maksavat jo veronsa

Suunnitteilla oleva veneiden ja moottoripyörien vero ei kohtele maantieteellisesti kansalaisia yhdenvertaisesti. Moottoripyörien ja veneiden käyttöaika eroaa pohjoisessa ja etelässä kuukausia, etelässä käyttöaika on reilu puoli vuotta, Oulussa noin neljä kuukautta ja pohjoisessa vielä lyhempi.

Käyttöajan lisäksi käytettävässä kalustossa on paljon eroja: etelässä veneily on pääosin huvikäyttöä, retkeilyä hienossa saaristossa. Pohjoisempana veneilijät käyttävät vanhempaa kalustoa. Etelä-Suomessa vajaan yhdeksänmetrisen purjeveneen käyttäjän on helppo välttää vero kokonaan kymmenien tuhansien veneestä. Oululainen eläkeläinen joutuu maksamaan täyden veron vanhasta, muutaman tuhannen euron veneestä.

Verosta saatavat hyödyt ovat nimelliset. Luultavasti suurin osa kerättävästä tuotosta kuluu maksujen perintään ja seurantaan. Monet veneen omistajat miettivät jo keinoja miten veron voi kiertää, veneitä tullaan mahdollisuuksien mukaan siirtämään ulkomaisiin rekistereihin.

Moottoripyörien osalta veronkiertäminen ei ole aivan yhtä helppoa. Moottoripyörien vuosittaiset ajoajat ovat täysin verrattavissa veneiden käyttöaikaan. Moottoripyöräilijät käyttävät kalustoaan pääosin kotimaanmatkailuun. Motoristit maksavat veroja polttoaineessa ja ajovarusteissa, käyttävät autoilijoita enemmän ravintoloiden, kahviloiden ja majoitusliikkeiden palveluita. Mielestäni näitä ryhmiä ei ole tarpeen rangaista keksimällä heille lisää veroja.

 

Markku Eilola-Jokivirta
Oulu

Kategoriat
Uutiset

Hanna Sarkkinen: Tekijänoikeuksien turvaamiseen löydyttävä uhkailukirjeitä parempia keinoja

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen on huolissaan useiden suomalaisten saamista kirjeistä, joissa vaaditaan suuria korvauksia netissä tehdyistä tekijänoikeusrikkomuksista ja uhataan oikeudenkäynnillä.

Erilaiset asianajotoimistot ovat viime vuosina lähetelleet kansalaisille kirjeitä, joissa tekijänoikeusloukkaukset uhataan viedä oikeuteen, mikäli nettiliittymän haltija ei maksa vaadittua korvaussummaa. Kyse on internetissä tapahtuneiden tekijänoikeusloukkausten, kuten netistä laittomasti ladattujen elokuvien, perusteella lähetetyistä laskuista.

Kansanedustaja Sarkkinen on jättänyt kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy ministeriltä, mitä asiantilan selkeyttämiseksi ja prosessiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi voitaisiin tehdä.

Kategoriat
Uutiset

Oulun eläinmuseon puolesta laaja vetoomus

Kansalaisadressiin Oulun yliopiston perinteikkään eläinmuseon säilyttämisen puolesta on yhtynyt jo lähes 1800 allekirjoittajaa. Vetoomus luovutettiin 13.1. Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun rehtoreille, ja 20.1. sen saavat Oulun kaupunki ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Nimien keruu nettiadressiin jatkuu ainakin 19.1. saakka.

Julkisuudessa liikkuneen tiedon mukaan eläinmuseo ollaan siirtämässä ja osin purkamassa ammattikorkeakoulun Linnanmaalle muuton tieltä. Adressissa vaaditaan museon alasajosta luopumista. Allekirjoittajat vastustavat museoaineiston hävitysaikeita ja haluavat säilyttää museosalin yleisölle avoimena.

Oulun yliopiston eläinmuseon juuret ulottuvat 1700-luvulle, jolloin Johan Julin perusti Ouluun Suomen ensimmäisen minkään alan museon. Vuonna 1923 perustettu Oulun luonnonystävien yhdistys aloitti museotoiminnan uudelleen ja lahjoitti myöhemmin kokoelmansa Oulun yliopistolle. Varta vasten eläinmuseolle suunnitellut tilat valmistuivat Linnanmaalle 1984, ja vuonna 1990 paljastettiin Heikki Kangasperkon maalaama 57 metriä pitkä dioraama eli sarja maisemamaalauksia ekologiseksi taustaksi täytetyille eläimille. Museon siirto tuhoaisi myös ainutlaatuiset dioraamat.

Eläinmuseossa käy jo nyt vuosittain 30 000 vierailijaa. Se on päiväkotien ja koulujen suosima oppimisympäristö, yliopisto-opiskelijoiden lajintuntemuksen kehittäjä ja myös vetovoimainen turistikohde. Museon alasajo olisi adressin allekirjoittajien mielestä kulttuuriskandaali.

Museon alasajo olisi adressin allekirjoittajien mielestä kulttuuriskandaali.

Vetoomukseen on Suomen lisäksi kertynyt nimiä 13 muusta maasta.

Adressin ensimmäiset allekirjoittajat ovat Esa Aalto, FT, Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen pj., Esa Borén, biologian opettaja, Oulu, Ritva Kangasperko, Marketing Manager, USA, Jorma Luhta, luontokuvaaja, kirjailija, Oulu (Haukipudas), Juha Markkola, biologi, Oulu, Erkki Pulliainen, prof. (emer.), valtiopäiväneuvos, Oulu, Anni Rapinoja, kuvataiteilija, Hailuoto, Risto Sulkava, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja, Keuruu, Risto Tornberg, eläinekologian dosentti, Oulu ja järjestönä Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri ry.