Kansan Tahto täyttää tänään 3.2.2017 111 vuotta.
Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 3.2.1906, ja sen nimiösivulla lehti määritteli itsensä köyhien ja sorrettujen äänenkannattajaksi. Sitä julkaisi oululaisen työväen perustama sanomalehtiosuuskunta ja Kansan Tahto ilmestyi kuudesti viikossa iltapäivisin.
Lehden toimituksen muodostivat vastaava toimittaja Antti Kallio ja toimittaja Juho Raappana.
Toimituksen allekirjoittama uuden lehden esittelyteksti kuuluu kokonaisuudessaan näin:
”Köyhien ja sorrettujen äänenkannattaja
Kansan Tahto
alkaa ilmestyä Oulussa joka arkipäivä illalla tästä päivästä lähtien.
Kansan Tahto tulee valtiollisissa ja yhteiskunnallisissa kysymyksissä aina järkkymättä asettumaan sorrettujen ja vääryyttä kärsivien puolelle, tulkoompa sorto mistä päin tahansa, ulko- tai sisäpuolelta, ylhäältä tai alhaalta.
Kansan Tahto ottaa velvollisuudekseen inuvan kansansielun herättämisen, itsetietoisuuden tunteen lietsomisen kansan syviin riveihin, sivistyksen ja valon levittämisen pimeimpiinkin kolkkiin.
Kansan Tahto tulee horjumattomasti taistelemaan Pohjanmaan ja koko Suomen työväestön ja vähävaraisten, nykyisen yhteiskunnan lapsipuolten oikeuksien puolesta. Takeena siitä, että Kansan Tahto pysyy jyrkästi köyhälistön etujen valvojana, on sen synty. Se on työväestön ja köyhälistön oma lehti, sen kansaluokan pystyttämä etutaistelija.
Kansan Tahto tarjoutuu siis kaikkien raatajain rahanalaisten, torpparien, mäkitupalaisten, pienviljelijäin ja palvelijain auttajaksi pyrkimyksissään sorronalaisesta tilastaan niihin oikeuksiin, jotka jokaiselle yksilölle ihmisenä kuuluvat, ja suojelijaksi väkevämmän kansaluokan kuristusta ja holhousta vastaan.
Kansan Tahto tulee tämän tarkoituksensa saavuttamiseksi liittymään yhdeksi tekijäksi siihen valtavaan sosiaaliseen liikkeeseen, joka maassamme mahtavan hyökyaallon tavoin vyöryy ja tempaa kansan pohjakerrokset mukaansa luomaan yksin voimin vääryyden ja rahavallan ikeen hartioiltaan. Se työväenpuolueen ohjelman mukaisesti pyrkii kasvattamaan näillä poloisilla Pohjanmaillakin ”puukenkäin armeijaa”, ajamaan pontevasti yhteenliittymisaatetta, johtamaan voimainsa mukaan kansanjoukkoja oikeuden, totuuden ja ihmisyyden lopulliseen voittoon, viemään kohdaltaan kansaamme onnellisempaa tulevaisuutta kohti, tulevaisuutta, missä kukin tuntisi saavansa puolueettomasti nauttia niistä oikeuksia, jotka hänelle ihmisenä kuuluvat, ja niitä työnsä tuloksia, mitkä häneltä nykyinen yhteiskunta riistää. Kansan Tahto tulee säälimättä repimään niitä sulkuja, jotka ovat köyhälistön hyvinvoinnin tiellä, ja taistelussa surkeilematta käyttämään sanan miekkaa, mutta aina niin, kuin jalo työväenaate velvoittaa, siis arvokkaasti, jospa ankarastikin.
Kansan Tahto toivoo kokoavansa mitä laajimmat kansanjoukot ympärilleen aatteen ajajiksi osuuskunnan jäseninä, lehden asiamiehinä, tilaajina ja kannattajina ja niin yksin yhdistynen voimin tarmokkaasti luomaan sortovallan, rahavallan ja viinavallan orjuuttavaa i’estä hartioiltaan.
Kansan Tahto tulee pontevasti ajamaan raittiusasiaa sen päämäärää kohti, yleiseen kieltolakiin.
Kansan Tahto tulee pääelinkeinomme, maanviljelyksen kehitystä ajaamaan sosiaaliseen suuntaan. Siksi pienviljelijäin ja torpparien itseavustus osuustoiminnan ja yhteenliittymisen kautta, maan hankinta irtolaisille yhteiskunnan avustuksella, valtion tehokkaampi avustaminen y.m. ovat huolenpitomme esineinä.
Kansan Tahtoa ovat luvanneet kirjoituksillaan avustaa m.m. senaattori J.K. Kari, taloudenhoitaja W. Kosonen, kirjailia Hilja Liinamaa, maanvilj. Otto Lindgren, neiti Miina Sillanpää, tri N. R. af Ursin sekä lukuisa joukko työväen ja raittiusaatteen kannattajia.
Kansan Tahto ilmestyen 6:sti viikossa tulee lukuisain kirjeenvaihtajiensa ja ja sähkösanomain kautta seuraamaan vilkaasti kaikkia tapahtumia koti- ja ulkomailla.
Timo Teikäläinen joka viikko kellarissa kertoo matkahavaannoitaan.
Oulussa, helmikuulla 1906.
Toimitus.”
