Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Uutiset

Voiko ihminen muuttua?

Voiko ihminen muuttua, kysytään torstaina 16.2. klo 17 alkaen Oulussa, Aleksinkulman isossa salissa järjestettävässä keskustelutilaisuudessa. Keskustelijoina ovat professori Vesa Puuronen ja entinen uusnatsi Esa Henrik Holappa.

Holappa, kunnollinen ja päihteetön oululainen nuorimies, kiinnostui isoisänsä sotakokemuksista ja uppoutui vähitellen aiheeseen. Se johti natsien historian tutkimiseen, sai hänet ihailemaan natseja, vei yhteyksiin uusnatsien kanssa sekä Suomessa, pohjoismaissa, Saksassa että Yhdysvalloissa. Lopulta hän toimi äärioikeistolaisen Suomen Vastarintaliikkeen johtajana.

Ajatteleva nuori mies alkoi viimein kavahtaa natsien väkivaltaisuutta. Hän hylkäsi natsit. Nykyään Holappa on kokemusohjaajana Oulussa. Hän on kirjoittanut kokemuksistaan omaelämäkerrallisen kirjan Minä perustin uusnatsijärjestön.

Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen on kirjoittanut mm. teoksen Rasistinen Suomi.

Puuronen ja Marjo Laitala palkittiin viime vuonna koulukodeista kertovasta teoksestaan Yhteiskunnan tahra – Koulukotien kasvattien vaietut kokemukset.

Keskustelutilaisuuden järjestävät Oulun rauhanryhmä, Naisunioni, Oulun Luonnonsuojelijat, Oulun SPR ja Oulun Vasemmistoseura.

Kategoriat
Uutiset

Kemin 130-vuotias työväenyhdistys herää

Suomen neljänneksi vanhin työväenyhdistys, 1887 perustettu Kemin työväenyhdistys nousee parikymmentä vuotta kestäneestä unitilastaan. Sunnuntaina pidetty ”herätyskokous” valitsi johtokunnan laatimaan toimintasuunnitelmaa ja sääntöuudistusta.

– Tavoitteena on järjestää huhtikuun alussa juhlaseminaari ja käynnistää yhdistyksen historiasta kertovien valokuvien keräys, kertoo johtokunnan puheenjohtajaksi valittu Veikko Kumpumäki.

Kemin työväenyhdistys, joka pyöritti työväentalossa monia toimintoja, on ollut lepotilassa 1990-luvun lamakaudella tapahtuneen konkurssin jälkeen. Kemiläiset vasemmistoaktiivit ryhtyivät herättämään yhdistystä, kun viime vuoden lopulla tuli tieto, että Patentti- ja rekisterihallitus poistaa pitkään nukkuneet järjestöt yhdistysrekisteristä. Historiallinen ja arvokas yhdistys päätettiin pelastaa. Muistolaatta entisen työväentalon seinään kiinnitettiin jo viime vuonna.

Työväenseuran nimellä perustetun yhdistyksen syntyaikana Kemissä oli vain noin 500 asukasta, joista huomattava osa liittyi työmies Herman Ruonalan johdolla perustettuun yhdistykseen. Säilyneitten toimintakertomusten mukaan päämääränä oli tarjota henkisesti jalostavia luentoja ja harrastuksia, toimenpiteitä työväestön toimeentulon parantamiseksi ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisen ajaminen. Jäsenten turvaksi perustettiin ensi töiksi sairaskassa. Kaikessa korostettiin yhteistoiminnan ja oman yhdistyksen roolia tehokkaimpana keinona saavuttaa suuria tuloksia. Kemin työväenliikkeen historiateoksen kirjoittaneen Kauko Kemppisen mukaan Kemin työväenyhdistys oli alusta pitäen vasemmistolainen.

Kemin työväenyhdistys oli alusta pitäen vasemmistolainen.

Kemin työväenyhdistystä vanhempia ovat vain Helsingin, Vaasan ja Oulun työväenyhdistykset. Kemiin tilattiin mallisäännöt Oulusta. Säännöille piti hankkia senaatin vahvistus.

Kumpumäki kertoo, että Kemissä mietitään nyt viimeksi käytössä olleitten sääntöjen muuttamista siten, että järjestöjen lisäksi työväenyhdistykseen voisi kuulua myös henkilöjäseniä. Toimintaa on tarkoitus kehittää perinneyhdistyksenä. Kevään juhlaseminaari ajoittuu yhdistyksen 130-vuotispäivän tienoille.

Kategoriat
Uutiset

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto haluaa remontoida sote-uudistuksen ennen päätöksiä

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä sote-uudistuksessa on edettävä harkiten ja kaikkien kansalaisten etu huomioiden. Piirijärjestön mukaan uudistuspaketti on remontoitava ennen päätöksiä.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä sote-uudistuksessa on edettävä vaiheittain. Ensin on korjattava julkiset terveyskeskukset ja hoitoketjut toimimaan nykyistä paremmin, joustavammin, tiimipohjaisesti, lääkärien ja koko henkilökunnan kunnollisella ammattitaidolla ja yhteistyöllä sekä selkeämmillä tehtävillä.

Kategoriat
Lukijoilta

Yksityistäminen ei tuo säästöjä

Rakennusteollisuus oli kuntakierroksella Oulussa 25.1.2017. Menin paikalle mielenkiinnosta kuullakseni mitä rakennusalan ammattilaisilla on kerrottavana kuntavaalien alla.

Yrittäjät ja yritysten johtajat puolustelivat, kuinka yksityistäminen tuo tehokkuutta ja säästöjä kunnalle. Paperilla asia saadaan näyttämään tältä, mutta mistä säästö syntyy? Palvelun tuottamiseen tarvitaan henkilöstöä ja laitteita, ja lisäksi palvelun on täytettävä vaaditut laatukriteerit.

Yksityisellä on henkilöstöä johtamassa toimintaa, laskemassa tarjouksia, hoitamassa laskutusta ja monessa muussa tehtävässä. Suuret yritykset tuottavat lisäksi voittoa omistajilleen pörssin kautta, ja tuotot siirretään verotuksellisesti halvempiin maihin. Kunnan omana palveluna verovarat jäävät lähes sataprosenttisesti hyödyttämään lähialueen kehittymistä.

Mietin, mistä tämä väitetty tehokkuus kunnan tuottamaan palveluun voi syntyä. Vaihtoehtoja on muutama. Ensimmäisenä tulee mieleen palvelutason laskeminen, jolloin palveluun sisällytetään vain välttämättömät toiminnot. Lisätyöt myydään tuntihinnalla lisäpalveluna, ja lisätyön hinta on jotain ihan muuta kuin tehdyn palvelusopimuksen tuntihinta.

Toinen säästökohde ovat työntekijät. Työtä ovat tekemässä vuokratyöntekijät, määräaikaisilla tai nollatuntisopimuksilla. Työntekijät eivät uskalla vaatia ammattitaitoa vastaavaa palkkaa työsuhteen katkeamisen pelossa. Yksityinen harvoin uusii määräaikaisen sopimuksen henkilölle, jonka työkyky on rajoittunut syystä tai toisesta. Noudatettavan työehtosopimuksen muuttaminen työnantajalle edullisemmaksi on myös selkeä säästökohde. Näin työntekijöiden palkkaa ja etuja päästään heikentämään.

Yksityinen harvoin uusii määräaikaisen sopimuksen henkilölle, jonka työkyky on rajoittunut syystä tai toisesta.

Henkilöt, joiden työkyky on rajoittunut, siirtyvät siis yhteiskunnan tuen varaan, kunnan ja valtion tuen piiriin odottamaan uutta työpaikkaa tai uudelleenkoulutusta. Kuntatyönantajalla on yleensä mahdollisuus siirtää vajaatyökykyisiä henkilöitä tehtäviin, joista he selviytyvät. Työ on sosiaalinen tapahtuma, joka auttaa ihmistä ymmärtämään oman arvonsa ja estää voimakkaasti syrjäytymistä.

Yksityistämällä saavutettavat säästöt ja tehokkuus näyttävät paperilla hyvältä, mutta julkisesti tuotettu palvelu tulee pitkällä aikavälillä halvemmaksi.

 

Markku Eilola-Jokivirta (vas)
Oulu

Kategoriat
Lukijoilta

Sote-maksujen korotukset eivät ole pakollisia

Oikeistohallitus antaa jatkuvasti ymmärtää, ettei Suomea pelasteta kurittamatta köyhiä, työttömiä, opiskelijoita ja muita pienituloisia oikein olan takaa. Nykyinen talousmalli pyrkii korvaamaan hyvinvointivaltion yrittäjämuotoisella kilpailuvaltiolla, jossa automatisaatio-työttömyys pitää työntekijäjoukon nöyränä ja paikallisella sopimisella voidaan taata yhä alhaisemmat palkat suuryritysten hyväksi.

Oulun kaupunginvaltuustossa vasemmisto valitettavasti häviää useimmat äänestykset, joilla kestämättömät ”säästötoimet” jatkuvasti suunnataan vähäosaisiin. Hyvinvointilautakunnassa vuonna 2014 vasemmiston valtuutetut (Kailo ja Karjalainen) vastustivat sote-palvelumaksujen korottamista yli valtuuston suosituksen, mutta tällaisten säästöjen väitettiin olevan väistämättömiä talouden tasapainottamiseksi. Hallitus soi nyt kunnille mahdollisuuden nostaa terveydenhuollon maksuja lähes 30 prosenttia. Oulun hyvinvointilautakunta päätti viime joulukuussa olla nostamatta maksuja. Keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset jyräsivät läpi Oulun budjettivaltuustossa lähes 30 prosentin korotuksen. Vasemmisto on valtuuston alusta saakka joka kerta esittänyt korotuksista luopumista, koska ne vain lisäävät ihmisten välisiä terveyseroja, jonka torjumisen piti olla myös kaupungin strategia. Hävisimme äänestyksen.

Vasemmisto on valtuuston alusta saakka joka kerta esittänyt korotuksista luopumista, koska ne vain lisäävät ihmisten välisiä terveyseroja.

Virkamiehet eivät yritäkään etsiä muita säästökohteita kuin pienituloiset. Kaikista köyhimpien perusoikeuksien vaarantaminen ei voi olla ainoa keino tasapainottaa tasetta. Työssäkäyvillä esimerkiksi luulisi työterveyshuoltoineen olevan enemmän varaa kattaa tätä loputonta vajetta. Itse vaje taas seuraa oikeiston veropolitiikasta ja ”verosuunnittelua” harjoittavien suuryritysten toiminnan sallimisesta. Kun terveyspalveluissa veroja ei makseta Suomeen, kuntien ja valtion vaje tulee vain kasvamaan ja jälleen maksumiehiksi laitetaan köyhimmät! Terveyskeskusmaksut ovat ideologinen valinta, joilla kerätään nyt mitätön summa. Hietasaareen kaavailtu uusi infra maksanee kolme kertaa niin paljon. Säästöt ihmisten terveyspalveluissa siis auttavat tulonsiirtona huvipuistoyritysten oikeuksia bisneksentekoon. Tätäkö varten Suomeen perustettiin kuntia ja kerätään veroja?

Tein 26.l. lautakunnassa Seppo Karjalaisen, Marjo Kemppaisen ja Lauri Inkalan kannattaman esityksen, että kaikista palvelumaksukorotuksista luovutaan. Esitys hävittiin. Kannattaako siis äänestää oikeistoa, jonka ansiosta elämisen hinta (kaikkine perusoikeuksiin liittyvine maksuineen) nousee vuosi vuodelta, samalla kuin palkat ja etuudet laskevat kuin lehmän häntä?

 

Kaarina Kailo
kuntavaaliehdokas (vas)
Oulu