Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Uutiset

Oskar Olaussenia esitetään Vasemmistonuorten varapuheenjohtajaksi

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten vuosikokous esittää Oskar Olaussenia Vasemmistonuorten varapuheenjohtajaksi. Olaussen on 24-vuotias oululainen matematiikan opiskelija. Hän on Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten edustaja keskusjärjestön hallituksessa ja Oulun Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja sekä aktiivi myös vasemmistoliitossa.

”Haluan olla mukana luomassa Vasemmistonuorista järjestöä, johon jokainen on tervetullut omana itsenään ja jonka jäsen voi vaikuttaa helposti ja nopeasti Vasemmistonuorten suuntaan. Tavoitetta kohti päästään esimerkiksi laajentamalla jäsendemokratiaa ja jalkauttamalla turvallisemman tilan sääntöjä piireihin. Meillä ei ole varaa menettää potentiaalisia jäseniä ja aktiiveja sen vuoksi, että heitä ei osata ottaa avosylin mukaan toimintaan tai siksi, että he turhautuvat vaikutusmahdollisuuksiinsa Vasemmistonuorissa”, Olaussen sanoo.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten puheenjohtaja Riikka Matilaisen mukaan keskusjärjestön alueellisen näkyvyyden kannalta on tärkeää, että sen johtavilla paikoilla on monipuolisesti edustusta ympäri Suomen.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret esittää Vasemmistonuorten hallitukseen Olaussenin lisäksi varsinaisiksi jäseniksi Petja Korkkosta ja Matthew O’Loughlinia sekä varalle Riitu Mäkeläistä ja Iivari Khaikovitchia.

Kategoriat
Lukijoilta

Voin jo kuulla leimakirveiden heilahtelevan

Valtakuntamme hallitus riuhtoo sote- ja maakuntauudistusta kasaan sellaista vauhtia että heikompaa hirvittää. Onpa tuo jo monessa muussakin hallituksen hankkeessa nähty, että tärkeämpää vaikuttaa olevan vauhti kuin kestävät ja hyvin valmistellut päätökset. Se on harmillista, koska kiireessä moni tärkeä asia voi jäädä huomioimatta.

Kainuussa sote-palvelut on reilut kymmenen viimeistä vuotta järjestetty maakunnallisesti yhden toimijan toimesta, pois lukien tietenkin Puolanka omine sote-seikkailuineen. Tuossa ajassa on kuitenkin ehditty hitsata perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito sekä sosiaalihuolto kompaktiksi paketiksi, jonka on sanottu joskus olevan koko sote-uudistuksen taustalla. Ajatus on joskus voinutkin olla tämä, mutta toteutus näillä näkymin on jotain aivan muuta kuin tämä niin kutsuttu Kainuun-malli.

Hallituksen esittämässä sote-uudistuksessa tätä integraatiota kuitenkin puretaan ja järjestelmä sirpaloitetaan sekä uusien maakuntien sisällä että maakuntien ja yksityisten toimijoiden kesken. Valinnanvapauden nimissä ollaan luomassa järjestelmää, jossa yksityiset palveluntarjoajat pääsevät tekemään bisnestä terveydellämme. Uudistukseen liittyy yksilöä ajatellen useita eettisiä ongelmia, joista yksi on useiden ongelmien kanssa painiskelevien ihmisten asemaa sote-uudistuksen ja valinnanvapauden keskellä.

Uudistukseen liittyy yksilöä ajatellen useita eettisiä ongelmia.

Niin sanotuista moniongelmaisista ihmisistä julkisessa keskustelussa puhuttaessa tarkoitettaneen ihmisiä, joilla voi olla erilaisia pulmia mielenterveyden ja päihteidenkäytön kanssa sekä tarvetta sosiaalihuollon palveluille. Onkin esitetty tällaisten moniongelmaisten ihmisten hoitamista pelkästään julkisten palveluntuottajien toimesta. Eli toisin sanoen valinnanvapaus koskisi terveitä ja hyvin elämässään pärjääviä, muttei runsaasti apua tarvitsevia.

Mielenkiintoinen kysymys liittyy myös siihen, kuka tekee päätöksen siitä ja millä kriteereillä, että milloin ihminen on moniongelmainen? Eli milloin hänen mahdollisuuksiaan tehdä oleellisella tavalla omaa itseään koskevia päätöksiä rajoitetaan? Mielenterveys- ja päihdeongelmien kanssa painiskeleviin kohdistuu jo nykyisellään runsaasti ennakkoluuloja ja oletuksia, miten käy tulevaisuudessa kun he saavat papereihinsa moniongelmaisen leiman? Mielenkiintoisia kysymyksiä, erityisesti tänä aikana, kun koko uudistusta ajetaan piippuun valinnanvapauden nimissä.

Miten käy tulevaisuudessa kun he saavat papereihinsa moniongelmaisen leiman?

Sote-uudistuksessa olisi hyvä polkaista nyt jämäkästi jarrua ja luoda ensin maakunnat hoitamaan sote-palveluiden järjestämistä. Kun ne myllyt saadaan pyörimään, voi sitten miettiä onko tarvetta lähteä antamaan enemmän vastuuta yksityisille palveluiden tuottajille. Asioissa on syytä edetä kansalainen, ei poliittinen kunnianhimo edellä.

 

Miikka Kortelainen
Kaupunginvaltuutettu (vas)
Kajaani

Kategoriat
Uutiset

Kaksoiskansalaisuuskeskustelu osoitus hysteerisestä turvallisuusnäkemyksestä

Vehviläisen vastaus Mustajärven kirjalliseen kysymykseen perus- ja ihmisoikeudet huomioiva – kaksoiskansalaisille ei kaavailla virkakieltoa

Julkisuudessa helmikuussa käyty keskustelu, jonka mukaan kaksoiskansalaiset olisivat uhka Suomen turvallisuudelle, ei saa vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärveltä ymmärrystä.

Jupakka lähti liikkeelle Ylen uutisoinnista, jonka mukaan kaksoiskansalaisten toimintaa puolustusvoimissa oli rajattu. Tämä sai puolustusministeri Jussi Niinistön tuohtumaan ja syyttelemään Yleä valeuutisten levittämisestä. Tosin tämän jälkeen kävi ilmi, että muun muassa Kainuun Prikaatissa oli ollut ohjeistuksia, joiden mukaan esimerkiksi lennokkikoulutukseen pääsemistä oli rajattu kaksoiskansalaisten osalta.

– Olen pyrkinyt miettimään, että mikä tässä voisi olla se ongelma. Turvallisuusselvityksiä kyllä tehdään monella tasolla. Jos joku katsotaan riskiksi, ongelmia voisi muodostua esimerkiksi alkoholista tai rahaongelmista. Kategorinen arviointi henkilön taustan mukaan on hyvinkin ongelmallinen. Se leimaa tiettyyn ryhmään kuuluvia ihmisiä, riippumatta siitä millaisia he ovat.

Mustajärven mukaan uhkakuvia on luotu turhaan.

Mustajärven mukaan uhkakuvia on luotu turhaan. Hän teki asiasta kirjallisen kysymyksen, jossa tiedusteli hallitukselta, aikooko se valmistella sellaisen esityksen, joka käytännössä johtaa virkakieltoon silloin, kun on kyse kaksoiskansalaisuudesta ja tietyistä julkisista viroista.

– Meillä on satatuhatta kaksoiskansalaista. Jos joku on turvallisuusriski pelkästään kaksoiskansalaisuuden takia, niin tulisiko hänestä sitten täysin lojaali vaikkapa toisesta kansalaisuudesta luopumisen myötä?

Tulisiko hänestä sitten täysin lojaali vaikkapa toisesta kansalaisuudesta luopumisen myötä?

Mustajärvi oli kuitenkin varsin tyytyväinen kirjallisen kysymyksen vastaukseen, jonka antoi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. Asiaa koskevan lainsäädännön jatkovalmistelussa ei pohjana ole virkakielto kaksoiskansalaisille. Jatkotyössä huomioidaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen ja arviointi tapahtuu yksilön ominaisuuksien pohjalta.

– Hallituksen vastaus kysymykseeni oli paljon asiallisempi kuin puolustusministeri Jussi Niinistön intoilut. Eli valmisteluhan on jaettu kahteen osaan: virkamieslain muuttamiseen ja turvallisuusselvityslain täsmennyksiin. Myös siviili- ja sotilasvirat arvioidaan erikseen, Mustajärvi toteaa.

Mustajärven mukaan on tärkeää huomata, että myös valtioneuvosto toteaa, että perustuslain yhdenvertaisuusvaatimus ja kansainväliset sopimukset estävät kategorisen muutoksen niin, että tiettyihin valtion virkoihin voitaisiin valita vain henkilö, joka on pelkästään Suomen kansalainen.