Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Uutiset

Eila Tiainen puhuu Kemissä naistenpäivänä

Kemiläissyntyinen Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Eila Tiainen puhuu teemalla Nainen ja työ keskiviikkona 8.3. Kemin kaupunginteatterin lämpiössä klo 18 alkavassa naistenpäivän tilaisuudessa.

Tiaisen lisäksi tilaisuudessa puhuu yrittäjä Albana Mustafi, ja paikalla on myös muita vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaita. Musiikista vastaa lauluyhtye Aikamerkki.

Tilaisuuden järjestävät Kemin Aikamme Naiset ja Kemin vasemmistoliitto. Kaikille mukana oleville naisille jaetaan ruusu.

 

Paluu kotikonnuille

Eila Tiainen tunnetaan yhteiskunnallisena vaikuttajana, kulttuuriaktivistina ja pitkäaikaisena Ylen toimittajana. Jyväskylään kuuluvassa Säynätsalossa asuva Tiainen, omaa sukua Viitanen, on syntyisin Kemistä ja on Kemin tyttölyseon kasvatteja.

Tiainen valittiin kansanedustajaksi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Keski-Suomen vaalipiiristä. Hän istui eduskunnassa yhden vaalikauden, jota ennen hän työskenteli pitkään Yleisradiossa, niin tv:ssä kuin radiossakin. Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Ruotsin radiossa. Tiainen on myös opettanut journalistiikkaa ja vuorovaikutustaitoja Jyväskylän yliopistossa. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri.

Kategoriat
Lukijoilta

Ilman feminismiä et omistaisi edes pankkitiliä

Satavuotiaan Suomen itsenäisyyden juhlavuonna on aihetta muistaa miten Suomineidon itsenäisyystaistelu on edennyt vuodesta 1917. Vuodesta 1864 naimattoman naisen oli ollut mahdollista olla täysivaltainen, jos hän elätti itsensä.

Naisten asema ja elinolot alkoivat muuttua merkittävällä tavalla vasta 1900-luvun alussa. Siihen vaikuttivat aviosääty, ja naisen tärkeimpänä urana pidettiin vaimona olemista, vaikka naimattomuus oli varsin yleistä. Lait ja yleiset käytännöt sekä asenteet estivät naisten opiskelun ja ansiotyön. Vain naimattomat naiset saivat käydä työssä, mutta heillekin sallittiin vain tietyt tehtävät, kun taas yhteiskunnan ylimmät portaat, johtavat tehtävät ja virat sekä suuret tulot varattiin miehille. Tässä taitaa meillä olla vielä tänäänkin tehtävää, mutta eri syistä ja tavoin.

Naista ei voitu nimittää julkisiin virkoihin, ellei sitä erikseen ollut säädetty. On erikoista, että tänä päivänä varsinkin elinkeinoelämän edustajat pitävät uhkana naisvaltaisten alojen naisten roolia kuntapolitiikassa. Sote-alojen naiset nähdään joko resurssirasitteena tai yksityisyrittäjät yrittävät saada kilpailukyky-tukea alan naisten huononnetuilla palkoilla ja eduilla.

Ennen esimerkiksi opettajan tehtävää pidettiin kyllä erityisesti naisille sopivana yhteiskunnallisen äitiyden harjoittamisen paikkana, mutta naisilta oli estetty pääsy valtion koulujen opettajan virkoihin, joihin liittyi hallinnollista tai peräti oikeuden käyttöön liittyvää määräysvaltaa muihin opettajiin.

Sanotaan, että valta pakenee naisia. Kun heitä on tietty määrä vaikkapa yliopistoissa tai valtuustoissa, valta siirtyy epävirallisiin hallinnollisiin elimiin, jossa ei noudateta tasa-arvolakia ja kiintiöitä.

Sanotaan, että valta pakenee naisia.

Naimisiin mennessään naiset menettivät täysivaltaisuutensa. Täysivaltaisuuden ikärajaa oli alennettu vuonna 1898. Sen yhteydessä kohennettiin kuitenkin naimisissa olevien naisten mahdollisuuksia hallita omaa omaisuuttaan ja määrätä omista tuloistaan. Samalla määriteltiin lapsen huoltajuussuhteista siten, että isä katsottiin lastensa holhoojaksi.

Vasta vuoden 1930 avioliittolain mukana hävisi neidin ja rouvan titteleihin sisältynyt oikeustoimikelpoisuuden eriarvoisuus. Vuonna 1919 annetun elinkeinolain mukaan naimisissa olevat naiset saivat harjoittaa elinkeinoa ilman miehensä suostumusta. Naimisissa olevan naisen oikeus yhteiseen pesään oli vuoteen 1930 saakka rajoitettu siten, ettei se ulottunut perittyyn maaomaisuuteen. Näin ahkerakaan maatalon emäntä ei koskaan päässyt omistamaan miehensä perintötilaa, vaan oli aina tämän tai lastensa hyvästä tahdosta riippuvainen.

Naisasialiikkeen tärkeimpiä tavoitteita valtiollisen äänioikeuden saavuttamisen jälkeen oli kunnallinen äänioikeus, julkisten virkojen avaaminen naisille ja naimisissa olevien naisten oikeuksien laajentaminen ja yhdenmukaistaminen muiden aikuisten tasolle. Työolot, ammattientarkastus ja terveydenhuolto olivat toisaalla naiskansanedustajien työn kohteena. (Lue lisää, Korppi-Tommola, Aura (2001): Tahdolla ja tunteella tasa-arvoa).

Meidän on kaikkien aiheellista tehdä parhaamme, ettei naisten ääni heikkene politiikassa.

Satavuotiaassa Suomessa koetaan nyt historiallinen tasa-arvon takaisku jos kaavailtu sote-uudistus toteutuu. Mitä teemme naisten äänioikeudella, jos monikansalliset suuryritykset päättävät ohi parlamentin sote-järjestelmästämme? Sitä uhkaa myös CETA-sopimus. Naisia on nyt ollut vaikea saada hakeutumaan kuntavaaliehdokkaiksi. Syitä on monia, mutta meidän on kaikkien aiheellista tehdä parhaamme, ettei naisten ääni heikkene politiikassa. All male -miespaneelit voimistuvat ja oikeistopatriarkaatti vahvistuu.

Mainitut tasa-arvon edistysaskeleet on otettu peräänantamattomien feministien ansiosta. Älä, nainen, siksi vähättele esiäitejäsi ja sano että kannatat tasa-arvoa mutta et feminismiä.

Ilman feminismiä et omistaisi edes pankkitiliä.

 

Kaarina Kailo
Kaupunginvaltuutettu (vas)
Oulu

Kategoriat
Uutiset

Hänninen turvaisi turvakotipaikat soteuudistuksessa

Vasemmistoliiton raahelainen kansanedustaja Katja Hänninen vaatii turvakotipaikkojen määrän lisäämistä osana soteuudistusta. Eduskunta keskusteli 7.3. hallituksen esityksestä soteuudistukseen liittyväksi maakuntauudistukseksi.

– Yksityiskohtana haluan nostaa esiin turvakotien tilanteen maakunta- ja soteuudistuksen jälkeen. Esimerkiksi ensi- ja turvakotien liiton mukaan hallituksen ajama yhtiöittämisvelvoite on vakava riski sote-uudistuksessa. Uudistusten jälkeen on varmistettava, että liian pieneen turvakotipaikkojen määrään tehdään radikaali korjausliike. Tästä on Suomea toistuvasti huomauttanut esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty, Hänninen sanoo.

Vasemmistoliitto julkaisi 7.3. pamfletin omasta sotemallistaan. Vasemmistoliitto haluaa parantaa terveydenhuollon olemassa olevaa valinnanvapautta ja vahvistaa sosiaalihuollon asiakkaiden ja terveydenhuollon potilaiden itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta heitä koskevassa päätöksenteossa.

– Suomalaiset ovat pääosin tyytyväisiä sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta erityisesti palveluiden hinta ja luukulta luukulle juoksutus koetaan ongelmaksi. Siksi soteuudistus on välttämätön toteuttaa. hallituksen esityksessä on kuitenkin unohdettu nämä alkuperäiset tavoitteet. Sen sijaan on lähdetty tekemään mallia säästöt ja yksityisten terveysjättien etu edellä. Hallituksen ajama malli on uhka kansanterveydelle. Siinä ei ole kyse valinnanvapaudesta vaan järjestelmämme hyvin toimivien osien romuttamisesta pakkoyhtiöittämisen tieltä, Hänninen sanoo.

– Harvoin käsittelemme eduskunnassa lakiesitystä, joka on yhtä kautta linjan asiantuntijoiden jyrkästi tuomitsema, kuin hallituksen sote-esitys on. Saamme lukea päivittäin lehdistä, kuinka maan johtavat soteasiantuntijat toinen toisensa perään varoittavat hallituksen esitykseen sisältyvistä riskeistä. Nyt jos koskaan pitäisi hallituksen niellä ylpeytensä, kuten se on jo monta kertaa aiemminkin tehnyt ja keskeyttää kokoomuksen junttaaman pakkoyhtiöittämismallin läpivieminen ja palauttaa soteuudistus parlamentaariseen käsittelyyn, Hänninen sanoo.

Kategoriat
Uutiset

Hanna Sarkkinen: Hallituksen sote-malli vaarallinen Oululle ja Kainuulle

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen pelkää hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutuksia Oulussa ja Kainuussa. Hallituksen esitys rikkoo Kainuussa rakennetut hyvät sote-käytännöt ja toisaalta laajentaa koko maahan soten tilaaja–tuottaja-mallin, joka jo kertaalleen hylättiin Oulussa epäonnistuneena. Eduskunta keskustelee tänään sote-lakiehdotuksista.

– Hallitus harjoittaa anti-benchmarkkausta, eli huonojen käytäntöjen levittämistä ja hyvien romuttamista. Hallitus pelaa nyt vaarallista ja vastuutonta peliä ihmisten terveydellä ja veronmaksajien rahoilla, Sarkkinen sanoo.

Kategoriat
Uutiset

Ruotsin vasemmistopuolueen puheenjohtaja Jonas Sjöstedt oikaisee Orpon väitteen

Ruotsin vasemmistopuolueen puheenjohtaja oikaisee Petteri Orpon (kok.) virheellisen väittämän puolueensa suhteesta valinnanvapauteen.

”Vänsterpartiet vastusti aikanaan terveydenhuoltomarkkinoiden avaamista “ei voittoja hyvinvointipalveluista” -iskulauseella,” Vänsterpartietin puheenjohtaja Jonas Sjöstedt toteaa.

Vasemmistopuolue haluaa purkaa ruotsalaisen valinnanvapauslainsäädännön, ja samalla tavalla kuin vasemmistoliitto Suomessa turvata potilaiden itsemäärämisoikeuden ja hyvän hoidon kaikille.

“Suomen hallituksen malli ei kuitenkaan tarjoa siihen malleja, eikä edes laajenna nykyisen terveydenhuoltolainsäädännön valinnanvapauspykäliä,” Sjöstedt sanoo.

Vänsterpartiet vastusti aikanaan terveydenhuoltomarkkinoiden avaamista “ei voittoja hyvinvointipalveluista” -iskulauseella.

Yleisradion Kuntavaalit 2017 -puheenjohtajaväittelyn aikana valtiovarainministeri Petteri Orpo totesi Li Anderssonille (vas.), että “Ruotsissa sisarpuolueenne pitää valinnanvapautta hyvänä”. Väitteellä hän pyrki väistämään vasemmistoliiton kritiikkiä sosiaali- ja terveyspalveluiden pakkoyhtiöittämisestä ja 10 miljardin euron markkinoiden turvaamisesta suuryrityksille.

Orpon virheellinen väite levisi sellaisenaan useisiin tiedotusvälineisiin STT:n uutisen kautta. Väite edustaa niin sanottua vaihtoehtoista faktaa.