Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Näkökulmat

Vaalityön sankarit

Kuntavaalit olivat ja menivät. Aikaa on jo kulunut sen verran, että uskaltaa vähän arvioida sitä, miten ne itse asiassa menivätkään. Edellisestä vaalivoitosta on kulunut liian kauan, kun jätetään pois laskuista presidentinvaalit tai eurovaalit. Eräs oululainen tietäjä tiesi kertoa, että viimeksi vuonna 1992 otimme vaalivoiton joissain muissa kuin edellä luettelemissani vaaleissa. Eli johan tuo oli aikakin.

Kainuun osalta vaalit menivät kokonaisuutena äärimmäisen hyvin. Vasemmisto on selkeästi maakunnan toiseksi suurin puolue, nostimme kannatusta 1,8 prosenttia sen ollessa nyt kaikkiaan 18,8 prosenttia.  Kainuu on Suomen vasemmistoliittolaisin maakunta. Seuraavina tulevat Lappi (17,9 prosenttia) ja Pohjois-Pohjanmaa (13,5 prosenttia). Jotain on siis tehty oikein.

Kainuu on Suomen vasemmistoliittolaisin maakunta.

Kasvua Vasemmistolle tuli Kajaanissa (+2 paikkaa), Paltamossa (+1 paikka), Ristijärvellä (+ 1 paikka), Sotkamossa (-1 paikka, valtuuston kokoa pienennettiin), Suomussalmella (ei muutoksia vaikka valtuuston kokoa piennettiin) ja Vaalassa (+1 paikka, valtuuston kokoa pienennettiin). Takapakkia suhteellisessa ääniosuudessa tuli himpun verran Kuhmossa ja Puolangalla mutta paikkamenetyksiin tämä ei johtanut. Hyrynsalmella Vasemmiston paikkamäärä muuttui viidestä kahteen, mutta tämä näyttäisi vain hetkelliseltä tilanteelta. Sen verran innokkaasti Hyrynsalmella on toimeen tartuttu, että eivätköhän paikat seuraavissa kuntavaaleissa tule takaisin.

Ehdokasasettelulla on valtava merkitys lopputulokseen. Kainuussa Vasemmisto sai ehdokkaita näissä kuntavaaleissa kaikkiin Kainuun kuntiin ja sen myötä myös valtuutettuja kaikkiin Kainuun valtuustoihin. Ehdokasmäärä kasvoi maakunnallisesti tilanteessa, joissa suurimmalla osalla muista puolueista ehdokasmäärät tulivat selkeästi alas. Kaikista selkeimmin onnistunut ehdokasasettelu näyttäytyi Kajaanissa, jossa Vasemmistolla oli 52 ehdokasta, eniten koko kaupungissa. Se poiki kaksi lisäpaikkaa valtuustoon ja tasan 20 prosentin kannatuksen.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan siirtyneessä mutta Kainuun Vasemmiston jäsenenä olevassa Vaalassa tuplattiin ehdokasmäärä kahteentoista ehdokkaaseen ja murjaistiin valtakunnan kovimmat kasvuprosentit (8,8 prosenttia). Tuloksena neljä valtuutettua entisten kolmen sijaan tilanteessa, jossa valtuuston kokoa pienennettiin. Vaalan Vasemmiston kannatuksen nousu nosti Vasemmiston Pohjois-Pohjanmaalla kokoomuksen ohi, se helpottaa vähän tuskaa maakuntavaihdoksen jäljiltä.

Vasemmistolla oli viime vaaleihin verrattuna myös entistä monipuolisempi ehdokasjoukko. Mukana ehdokkaina oli pitkään politiikassa vaikuttaneita konkareita, nuoria vastikään vaikuttamiseen heränneitä, ammattiyhdistysliikkeessä marinoituneita vaikuttajia, paikallisia yrittäjiä sekä tuntuva joukko taiteen ja kulttuurin parissa toimivia. Monipuolinen ehdokasjoukko loi kasvupotentiaalin, jota on olemassa tulevissa vaaleissakin. Ja tulevia vaaleja ei tarvitse etsiä sen kauempaa kuin ensi tammikuusta ja maakuntavaaleista.

Jokainen mukana ollut on todellinen vaalityön sankari, joka omalla panoksellaan mahdollisti meille vaalivoiton.

Kainuun ylitse pyyhkäisi kuntavaaleissa punainen aalto. Sitä aaltoa olivat luomassa kaikki ehdolla olleet äänimäärään katsomatta, vaalityötä uutterasti tahoillaan tehneet ja lopulta kaikki Vasemmiston ehdokkaita äänestämässä käyneet. Jokainen mukana ollut on todellinen vaalityön sankari, joka omalla panoksellaan mahdollisti meille vaalivoiton. Mukaan Vasemmiston toimintaan tuli näiden vaalien tiimoilta suuri joukko uusia ihmisiä, toivottavasti mahdollisimman moni on jatkossakin aktiivisena mukana toiminnassa.

Jatketaan yhdessä toinen toistamme tukien eteenpäin ja pidetään huoli siitä, että maakuntavaaleissa Kainuun yli ei pyyhkäise vain pelkkä aalto, vaan varsinainen punainen hyökyaalto!

Kategoriat
Lukijoilta

Epävarmuuden aikaan

Nykyhallituksen muutosesitykset siirtävät enemmistön suomalaisista epävarmuuden aikaan. Sote-uudistuksella maamme valtaapitävät poistavat viimeisetkin hyvinvointivaltion rippeet. Siirrymme kilpailuvaltioon ja -kuntiin, missä asukkaat, asiakkaat, palvelut ja työntekijät ovat jatkuvassa kilpailussa. Sote merkitsee satojen tuhansien pienipalkkaisten naisten pysyvien työsuhteiden poistamista. Edessä on jatkuvat yt-neuvottelut. Esimakua on saatu Postin karkeista potkuista, Soneran jatkuvista yt-neuvotteluista sekä muun muassa VR:n kaaosmaisesta henkilöstöpolitiikasta.

Sote merkitsee satojen tuhansien pienipalkkaisten naisten pysyvien työsuhteiden poistamista.

Suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä on pienpalkkaisia perheenäitejä, joten epävarmuus siirtyy myös perheiden lasten elämään. Pääministeri vielä kehtaa sanoa olevansa huolestunut huonoista oppimistuloksista suurten säästöjen keskellä painivien koulujen takia. Edessä saattaa olla seuraavaksi koulujen yksityistäminen. Silloin ei suurilla perheillä ei ole varaa enää lastensa kouluttamiseen.

STM:n ja vastaavien viranhaltioiden valinnanvapausvastauksissa toistuu ”jos terveyskeskus tai palvelupiste säilyy” – Sitran ennusteen mukaan sotessa jo alkuvuosina yli 100 terveyskeskusta lopetetaan.

Palvelujen kilpailuttamisesta on kokemusta muun muassa vammaisten asumispaikkojen vaihtamisesta. Sama on edessä vanhusten asumisessa.

Kilpailuvaltio keskittää asukkaat muutaman suuren keskukseen ja vaalipuheista huolimatta nykymallilla maaseuduille ei jää elinvoimaa.

Aikoinaan haaveiltiin ns. kumppanuudesta, missä aikomuksena oli yhdistää kuntien, yritysten, järjestöjen ja perheiden vahvuudet. Tuolloin pidettiin selvänä, että se tarkoittaa hyvinvoinnin tuottajien yhteisöä, jota ohjaavat demokraattiset instituutiot. Toisin kuitenkin kävi, ja kilpailutus jyräsi pienet. Esimerkiksi Raahen kaikki yksityiset palveluyksiköt, kolme kappaletta, on ostanut suuri palvelutuottaja ja nyt Korvenkin palvelukoti Vihannissa myytiin Mehiläiselle.

Kilpailuvaltio keskittää asukkaat muutaman suuren keskukseen ja vaalipuheista huolimatta nykymallilla maaseuduille ei jää elinvoimaa. Tämä on osoitettu monin väestötutkimuksin.

Kilpailuttaminen on jo rapuistuttanut yhteisvastuun eli solidaarisuuden, kun nykyinen päättäjäsukupolvi leimaa eläkkeellä olevat työläisetkin suurituloisiksi, vaikka heidän ostovoimansa on vuosien kuluessa laskenut.

 

Viljo Lehmusketo
Raahe

Kategoriat
Lukijoilta

Onko Petri Vanhalan tavoitteena lakkauttaa Paperiliitto?

Petri Vanhala aloitti Paperiliitossa vuonna 2002 ja liittosihteerinä 2003. Paperiliitossa keskustelut liittofuusiosta alkoivat miltei heti Vanhalan aloitettua työt liitossa. Vuonna 2009 ei löytynyt yhteisymmärrystä liittofuusiolle, TEAM-hankkeesta irtauduttiin vain pari vuotta aiemmin.

Vuonna 2009 Vanhalaa pyydettiin SAK:n puheenjohtajaksi, mutta tuolloin Lauri Lyly veti pidemmän korren ja valittiin SAK:n puheenjohtajaksi. Tappio Lylylle oli ilmeisesti niin suuri pettymys, etteivät aiemmat kannattajat pyytäneet Petriä Jarkko Elorannan haastajaksi SAK:n puheenjohtajakisassa 2016.

Vuonna 2011 Vanhalan saatua Paperiliiton puheenjohtajuuden liittofuusio nostettiin jälleen esiin, tällä kertaa kotiläksyt oli tehty hieman paremmin ja selvittelyt fuusion eteenpäin viemiseksi aloitettiin. Neuvotteluja olivat käynnistämässä samat osapuolet kuin aiemminkin, Metalliliitto, Puuliitto, TEAM ja Paperiliitto.

Vuosien aikana on tehty selvityksiä, koetettu keksiä syitä fuusiolle, peloteltu taloudellisilla syillä ja pakolla työssäkäyvän jäsenmäärän vähetessä, ehkä hieman uhkailtukin. Surkuhupaisa jäsenkysely tehtiin keväällä 2016, vastausprosentti taisi olla melkein neljä prosenttia. Kysymyksenasettelu oli heikko, liittofuusion vaikutuksista ei ollut kuin arvailuja. Jäsenkysely herätti kentällä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Liittofuusiosta piti tulla säästöjä, leveämmät hartiat neuvotteluihin, vahva toimija työmarkkinaneuvotteluihin ja merkittävä yhteiskuntavaikuttaja. Säästöjä olisi tullut ainoastaan Metalliliiton jäsenille, muiden fuusiossa mukana olevien etujen jäädessä arvailujen varaan.

Säästöjä olisi tullut ainoastaan Metalliliiton jäsenille, muiden fuusiossa mukana olevien etujen jäädessä arvailujen varaan.

Liittofuusion kaaduttua Paperiliiton johto huolestui liittokokouksen onnistumisesta, sillä osastot eivät olleet innostuneet tekemään liittokokousaloitteita. Ammattiosastojen puheenjohtajia ja sihteerejä alettiin pommittaa sähköpostiviesteillä aloitteiden tekemiseksi. Viestissä oli suoraan luettavissa pettymys liittofuusion kaatumisesta: ”Nyt kun Paperiliitto on vetäytynyt neljän teollisuusliiton fuusiohankkeesta, tuleva liittokokouskausi tulee olemaan liitolle monilta osiltaan haasteellinen.” Tämän viestin lähetti Juhani Siira 12.1.2017.

Juha Koivisto kehui vuoden 2017 ensimmäisessä Paperiliitto-lehdessä olleensa naapurin metsästä kuusta hakemassa. Joulun alla pulkasta kuulunut kitinä on siirtynyt selkeästi narun toiseen päähän. Kenttä kitisi aiheesta liittofuusion uhatessa, samalla kun johto haaveili siististä sisätyöstä, jäsenistön tavoittamattomissa. En tiedä missä muodossa ja millä mandaatilla Juha on ollut fuusiopulkkaa Hakaniemessä vetämässä.

Johtuvatko tulevat haasteet kaatuneesta liittofuusiosta – liiton johdolle ei olekaan leveitä hartioita, joiden taakse piiloutua. Petri, Juhani ja Juha, nyt joudutte oikeasti töihin vetämään Paperiliiton pulkkaa. Kitinä ei enää auta, kenttä ja siellä olevat jäsenet odottavat toimia työehtosopimuksen ja ansiotason parantamiseksi.

Torjuntavoittojen tie on käyty loppuun, meillä ei ole enää varaa heikentää jäsenistömme etuja.

Torjuntavoittojen tie on käyty loppuun, meillä ei ole enää varaa heikentää jäsenistömme etuja. Paperiliiton huonoin päätös ja syöttö työnantajan lapaan tehtiin vuosia ennen liittofuusion kaatumista, silloin kun myitte 11. pykälän ja annoitte periksi osakkeenomistajien ahneudelle heikentämällä jäsenistön ostovoimaa.

Kilpailukykysopimuksen sisältö taisi olla liian vaikea ymmärtää Paperiliiton ja Metalliliiton johdolle. Toisten, jäsentensä etua ajavien ammattiliittojen syyttäminen rintamakarkuruudesta kikyn suhteen on turhaa, lapsellista kitinää. Tällaiseen johtopäätökseen tulin, kun luin Petri Vanhalan ja Riku Aallon kirjoituksen Helsingin Sanomista tammikuun lopulla.

Näiden tapahtumien jälkeen Petri Vanhalan on syytä katsoa peiliin ja miettiä asemaansa Paperiliiton puheenjohtajana. Vastuuntuntoinen johtaja osaa tehdä tarvittavat johtopäätökset ja niihin liittyvät toimenpiteet asioiden korjaamiseksi, lopettaa toistuvat avaukset liittofuusioista ja keskittyä ajamaan Paperiliiton jäsenten etua.

 

Markku Eilola-Jokivirta
Oulu

Kategoriat
Uutiset

Attendon tulo jakaa mielipiteitä Kemijärvellä

Kemijärven kaupunginhallitus käsitteli maanantai-iltana esitystä aiesopimuksesta, jolla kaupungin omistama Puistolan palvelukeskus myytäisiin Attendon omistukseen ja ylläpidettäväksi.

Attendo on tehnyt tarjouksen Puistolan palvelukeskuksen rakennuksen ostamisesta ja toiminnan siirtymisestä liikkeenluovutuksella. Aiesopimuksessa sovitaan mistä Attendon kanssa neuvotellaan tarkemmin. Jatkossa näiden neuvotteluiden pohjalta päätettäisiin erikseen rakennuksen kaupasta ja liikkeenluovuttamisesta.

Puistola järjestää tällä hetkellä ikäihmisten tehostettua palveluasumista (60 henkilöä) ja lisäksi kehitysvammaisten tehostettua palveluasumista (noin 10 henkeä). Attendo on lupautunut rakentamaan 60 ja 15 paikkaa tarjoavan uuden palvelukeskuksen.

Hallitukselle tehdyssä esityksessä oli kuitenkin sen verran aukkoja ja epämääräisyyksiä, että asiasta jouduttiin äänestämään.

Hallitukselle tehdyssä esityksessä oli kuitenkin sen verran aukkoja ja epämääräisyyksiä, että asiasta jouduttiin äänestämään. Avoimina kysymyksinä olivat Kauko Jaakkolan (vas) esittämät kysymykset muun muassa myyntihinnasta, mahdollisesta takaisinostosta, henkilöstön aseman turvaamisesta, ja epämääräisestä palvelusetelistä.

Kaupunginhallitus äänesti vasemmistoliiton ehdotuksesta hylätä esitys. Kannatusta ehdotus sai demareilta. Lopputulos oli 7–2, jossa kepulaiset, perussuomalainen, kristillisdemokraatti ja kokoomuslainen äänestivät aiesopimuksen solmimisen puolesta.