Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Lukijoilta

Hajatelmia presidenttiehdokkaalta

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen oli saanut jälleen idean. Asuminen on halvempaa maakunnissa kuin pääkaupungissa, eli työstä ei tarvitse maksaa samaa palkkaa eri alueilla.

Asumiskustannusten osalta Vanhanen on oikeassa, Helsingistä asunnon hankkiminen ja asuminen on kalliimpaa kuin esimerkiksi Oulusta. Tämä on huomioitu useimmissa työehtosopimuksissa, niistä löytyy palkkataulukoissa kohta pääkaupunkiseutu. Tämän kohdan alla luetellut palkat ovat hieman korkeammat kuin muuta Suomea koskevassa kohdassa.

Asuminen ja asunnon hankkiminen ovat vain pieni osa elinkustannuksista, rahaa kuluu syömiseen, harrastuksiin ja kulkemiseen. Ruoka on suunnilleen saman hintaista kaikkialla, pääkaupunkiseudulla lähikaupasta ruoan saa halvemmalla kuin Syötteen alueelta.

Kulkemiseen käytetään Helsingissä pääosin joukkoliikennettä, syrjemmässä pitää omistaa auto. Auton käytöstä aiheutuu pakollisia kuluja polttoaineen, vakuutusten, huoltojen ja katsastusten muodossa. Maakunnissa joukkoliikenne toimii parhaimmillaankin heikosti verrattaessa pääkaupunkiseudun tarjontaan.

Harrastusmahdollisuuksia löytyy maakunnista varmasti saman verran kuin pääkaupunkiseudulta. Harrastuksiin kulkeminen voi olla joillekin ongelma, harrastuspaikka voi olla kilometrien päässä, jopa kymmenien kilometrien päässä. Kulttuuritarjonnasta huolehtii kunta tarjoamalla kirjaston ja teatteriesityksiä mahdollisuuksien mukaan. Ei ole Kansallisoopperaa tai balettia näkynyt maakuntavierailulla. Ei kyllä Lapista ole tuntureitakaan viety Etelä-Suomeen näytille.

Ei ole Kansallisoopperaa tai balettia näkynyt maakuntavierailulla. Ei kyllä Lapista ole tuntureitakaan viety Etelä-Suomeen näytille.

Oletetaan, että Vanhasen esitys palkkojen alentamisesta menisi eteenpäin maakunnissa. Miten kävisi valtion ja kuntien verotulojen? Kovinkaan moni kunta ei liputtaisi uudistuksen puolesta verotulojen tippuessa, valtio joutuisi ottamaan lisää velkaa jakaakseen avustuksia kunnille. Kuntia olisi pakko avustaa, jotta palvelut voitasiin turvata kaikille asukkaille. Velaksi elämisen pysäyttäminen kokisi kovan kolauksen vähäisen pääoman paetessa vakaamman talouden omaaviin maihin.

Kasvukeskukset olisivat hetken päästä täynnä, asuntojen hinnat lähtisivät nousuun, asuminen kallistuisi. Työttömyys nousisi kasvukeskuksissa ja kasvukeskusten ulkopuolella olisi työvoimapula. Tähän hallitukselta on tulossa esitys pitkäaikaistyöttömien käyttämiseksi yrittäjille ilmaisena työvoimana, työttömyysturvan menettämisen uhalla, valtio siis tarjoaa yrittäjille ilmaista työvoimaa.

Joskus kannattaa ottaa asioista hieman selvää ja miettiä mitä sanoo. Matti Vanhasen esitys lisäisi valtion velanottoa, kasvattaisi luokkaeroja, eriarvoistaisi kansalaisia, autioittaisi Suomen maaseudun ja lisäisi työttömyyttä.
Markku Eilola-Jokivirta
Oulu

Kategoriat
Uutiset

Ylioppilaita 30 kertaa enemmän kuin sata vuotta sitten

Koulutuksen tasa-arvoistuminen on itsenäisen Suomen suuria menestystarinoita. Peruskoulu-uudistus, joka toteutettiin 1970-luvulla, tasoitti koulutietä kaikkein eniten. Vielä vuonna 1975 puolet nuorista suoritti pelkän perusasteen tutkinnon. Nykyään perusasteen varaan jääviä on noin 17 prosenttia.

Tilastokeskus kertoo, että ylioppilaiden määrä on sadassa vuodessa 30-kertaistunut. Vuonna 1917 ylioppilaaksi kirjoitti noin tuhat lukiolaista, kun tänä vuonna heitä valmistuu noin 30 000. Ylioppilasmäärät alkoivat voimakkaasti kasvaa vasta 1960-luvulla, jolloin ylitettiin 10 000 raja. Kymmenen vuotta myöhemmin meni rikki 20 000 raja ja 1980-luvulla 30 000 raja. Huippulukema, 36 224 ylioppilasta, saavutettiin vuonna 2002. Ikäluokkien koko ja muun muassa talouslamat aiheuttivat vaihtelua. Vuoden 1987 jälkeen ylioppilasmäärät laskivat vuoteen 1994 saakka. Sen jälkeen alkanut nousu taittui vuonna 2002, ja ylioppilaiden määrä aleni vähitellen nykyiseen noin 30 000:een.

Aivan yo-tutkinnon alkuaikoina 1800-luvulla naispuolinen ylioppilas oli harvinainen poikkeus, ja hänen piti hakea tsaarin viranomaisilta ”erivapautta sukupuolestaan”.

Nyky-ylioppilaista 60 prosenttia on tyttöjä. Aivan yo-tutkinnon alkuaikoina 1800-luvulla naispuolinen ylioppilas oli harvinainen poikkeus, ja hänen piti hakea tsaarin viranomaisilta ”erivapautta sukupuolestaan”. Tytöiltä myös kiellettiin ylioppilaslakin käyttö, ensin kokonaan, sitten ulkotiloissa. Tätä kieltoa ylioppilasvuotenaan 1873 uhmannut Emma Irene Åström valmistui maamme ensimmäiseksi naismaisteriksi.

Kategoriat
Uutiset

Sarkkinen kysyy Soinilta Tšetšenian homojen kohtelusta

Vasemmistoliiton oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen koskien homoseksuaalien vainoja Tšetšeniassa. Maassa on kevään aikana raportoitu homoihin kohdistuvasta vainosta ja sieppauksista, joissa kaapattuja kidutetaan ja jopa tapetaan.

– Tšetšenian tasavalta on osa Venäjän federaatiota. Tšetšenian viranomaiset kieltävät järjestelmällisen vainoamisen, vaikka Tšetšeniassa on raportoitu aiemminkin LGBTI-ihmisiin kohdistuneesta väkivallasta ja vainoamisesta. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset kuitenkin velvoittavat Venäjän ja Tšetšenian viranomaisia tutkimaan viharikokset ja asettamaan niihin syyllistyneet syytteeseen, Sarkkinen toteaa.