Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Uutiset

Toimeentulo ja turvallisuus pinnalla Lapin syyspäivillä

Vasemmistoliitto lähtee presidentinvaaleihin ylivertaisella sisällöllä

 

Vasemmistoliiton Lapin piirin aktiivit kokoontuivat viikonloppuna Lapin Vasemmiston syyspäiville Kittilän Levillä. Lauantai oli seminaaripäivä, sunnuntaina pidettiin vasemmistopiirin syyskokous.

– Meillä on pieni budjetti tulevissa presidentinvaaleissa, kuten on ollut muissakin vaaleissa. Viime kuntavaalissa vasemmistoliitolla oli eduskuntapuolueista pienin budjetti, mutta voitto tuli. Sisältö oli siis ylivertaista, innosti syyspäivillä vasemmistoliiton puoluesihteeri Joonas Leppänen.

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Joonas Leppänen kertoi puolueen tuoreimmat kuulumiset. (Kuva: Tero Kaikko)

Merja Kyllösen presidentinvaalikampanja rakentuu koko kansan presidentti -lähtökohdan ympärille. Leppäsen mukaan tilanne on otollinen, sillä porvareiden Niinistö, Haavisto ja Vanhanen ovat kaikki samanlaisia ehdokkaita.

– Ja demareiden Haatainen edustaa eilistä ja perussuomalaisten Huhtasaari hulluutta, Leppänen lohkaisi.

 

Potkukelkalla ja tukkirekalla

Kyllösen kampanjakiertue tulee näkymään eri puolilla Suomea laajasti, ja se toteutetaan teemalla ”Merja testaa”: luvassa on erilaisten liikkumisen muotojen kokeilua aina potkukelkasta tukkirekkaan, traktoriin, sähköautoon, junaan, bussiin ja kaasuautoon.

Hän kertoi, että puolueessa on nyt yli 11 000 jäsentä, joista puolet on liittynyt vuoden 2011 jälkeen.

– Uusiutumisen vauhti on aivan huikea ja uusien jäsenten mukaantulon vauhti vain kiihtyy, hän sanoi.

Puolueessa on nyt yli 11 000 jäsentä, joista puolet on liittynyt vuoden 2011 jälkeen.

Leppänen kertoi myös, että Vasemmisto on uusimassa viestinnän tapojaan jäsenlähtöisempään suuntaan. Uusiksi menee myös kampanjointimalli, ja puolue siirtyy jatkuvan kampanjoinnin periaatteeseen, eli että jatkossa käynnissä on aina vähintään yksi kampanja – myös vaalien välillä.

 

Toimeentulo puhutti

Lapin piirin emerituspuheenjohtaja Pertti Keränen äänessä. (Kuva: Tero Kaikko)

Syyspäivien puheenvuoroissa pinnalle nousivat muun muassa useat toimeentuloon liittyvät kysymykset.

Liisa Vuomajärvi Kittilästä evästi Merja Kyllösen yhdeksi kampanja-aiheeksi pienituloisten vanhusten asemaa.

– Täällä pohjoisessa monen vanhuksen kauppa-asiat ovat kimppakyytien varassa, ja pakollisten kyytien hinta on kova. Se aiheuttaa eriarvoisuutta, Vuomajärvi totesi.

Jan-Mikael Hakomäki Torniosta puolestaan kertoi, että Kelalle siirtynyt toimeentulotuen myöntäminen on aiheuttanut suorastaan kafkamaisia piirteitä hakemusten käsittelyssä.

– Vasemmisto voisi antaa äänen näiden ihmisten kokemuksille, hän sanoi.

 

Hornetteihin 30 miljardia

Seminaarin osallistujat pääsivät sorvaamaan Lapin piirin konkreettisia tavoitteita tuleville vuosille teemalla ”Millä tavalla Lappia tulisi kehittää”, tulevia maakuntavaaleja silmällä pitäen. (Kuva: Tero Kaikko)

Vasemmistoliiton lappilainen kansanedustaja Markus Mustajärvi toivoi, että puolue ottaisi vahvemman roolin sodan ja rauhan kysymyksistä.

– Hornettien korvaamishankinta on Suomen historian suurin hankinta, jonka hintalapuksi tulee elinkaarimallin vuoksi 30 miljardia euroa. Suomen valtion budjetti on 55 miljardia.

Sari Ekorre-Nummikari Kemistä kysyi mihin maata ollaan viemässä, kun hornetteihin on varaa laittaa kymmeniä miljardeja, ja samaan aikaan soten säästötavoite on kolme miljardia euroa.

– Se on suomalaisen yhteiskunnan ajatusten vääristymä. Suomalaista masennusta on se, kun omaa osaamista ajetaan alas, vaikka sitä kannattaisi viedä muualle. Ei ihme, että tavalliset ihmiset eivät enää jaksa kiinnostua eduskunnan toiminnasta, kun sen päätökset ovat täysin nurinkurisia, Ekorre-Nummikari totesi.

 

Sipilän vääristynyttä politiikkaa oikomaan

Vasemmistoliiton Lapin piiri otti sunnuntaisessa syyspiirikokouksessaan kantaa kahteen Lapissa puhuttavaan asiaan.

Piirin mukaan Lapissa tulee säilyttää kaksi erikoissairaanhoidon päivystävää sairaalaa ja niiden keskinäisestä työnjaosta on kyettävä sopimaan. Länsi-Pohjan sote-palveluja ollaan ulkoistamassa Mehiläiselle, ja tätä piirijärjestö ei hyväksy.

– Sote-palvelut on tuotettava lähellä asiakasta ja pääosin julkisena palveluna, asiakasmaksuja ei saa korottaa ja terveyskeskusmaksut on poistettava, piirijärjestö vaati kannanotossaan.

Piirikokous ihmetteli etenkin keskustalaisten kansanedustajien ponnettomuutta Kemin satamainvestoinnin suhteen.

Lapin piiri vaatii myös, että Kemin satamainvestointi toteutetaan heti: eduskunnan tulee osoittaa määräraha Kemin sataman väylän syventämiseksi viimeistään talousarviokäsittelyssä joulukuussa. Piirijärjestön mukaan investointi on välttämätön koko Lapin teollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi.

– Kun Oulun satama on jo saanut oman rahoituspäätöksensä ja Kokkola saa ensi vuonna, uhkaa satamien keskinäinen kilpailukyky vääristyä valtion toimien johdosta.

Piirikokous ihmetteli etenkin keskustalaisten kansanedustajien ponnettomuutta Kemin satamainvestoinnin suhteen.

– Kehotamme Lapin kansanedustajia haastamaan pääministeri Sipilän vääristyneen teollisuus- ja liikennepolitiikan.

 

Korjonen jatkaa Lapin piirin johdossa

Piirihallitukseen ehdolla olleet pääsivät esittelemään itseään muulle kokousväelle sunnuntaina. Esittelyvuorossa Voitto Vaattovaara (oikealla). (Kuva: Tero Kaikko)

Syyspiirikokous valitsi puheenjohtajiston ja piirihallituksen vuodelle 2018. Puheenjohtajana jatkaa Markus Korjonen Rovaniemeltä. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Aaro Granroth Kittilästä ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Arja Karhu Torniosta.

Piirihallitukseen valittiin Olli Salo Kemijärveltä, Maisa Lahnajärvi Kemistä, Timo Lettijeff Rovaniemeltä, Maria Peltonen Inarista, Vuokko Vakkuri Ylitorniolta, Jukka Ylisuvanto Kittilästä, Pertti Keränen Tervolasta, Sari Ekorre-Nummikari Kemistä, Saara Hartzell Rovaniemeltä, Jan-Mikael Hakomäki Torniosta, Jussi Öman Rovaniemeltä, Mauri Jaakkonen Kemistä, Riitta Näkkäläjärvi Inarista, Henri Ramberg Rovaniemeltä ja Voitto Vaattovaara Kolarista.

Varajäseniksi valittiin Marjo Muhonen Torniosta, Raimo Puikko Tervolasta, Mikko Koivulehto Kemistä, Kari Puolakka Rovaniemeltä ja Velijosi Salonen Inarista.

Kategoriat
Näkökulmat

Lukutaito on osallistumisen edellytys

Me suomalaiset ajattelemme itseämme koulutettuna kansakuntana. Ylpeilemme Pisa-tuloksilla ja tasa-arvoisilla koulutusmahdollisuuksillamme.

Tosiasia kuitenkin on, että meillä on Suomessa tuhansia heikosti lukevia nuoria.

Tutkimustulos parin vuoden takaa kertoo, että peräti 11 prosentilla 15-vuotiaista lukutaito on niin heikko, että se rajoittaa arkea ja rajaa ulos jatko-opinnoista ja työelämästä.

Luku on viime vuosina vain kasvanut, vaikka olemmekin Pisa-menestyjiä. Nuoret jakautuvat entistä jyrkemmin menestyjiin ja huono-osaisimmista perheistä tuleviin pudokkaisiin.

Iso osa suomalaista osaa siis teknisesti lukea, mutta ei ymmärrä lukemaansa. Sama ilmiö toistuu muuallakin Euroopassa. Tässä on yksi taustasyy sille toivottomuudelle, josta kumpuaa myös väkivaltaa ja ääritekoja osattumuuden ja eriarvoistumisen jatkuvasti lisääntyessä.

Satavuotiaalla Suomella ei kertakaikkiaan ole varaa siihen, että lähes kymmenesosa ikäluokasta putoaa työelämän ja yhteiskunnan ulkopuolelle.

Helsingissä epätasa-arvoon on puututtu positiivisen syrjinnän rahoituksella. Rahoitus on Helsingin kaupungin kouluille jakama määräraha, jonka jakoperusteisiin vaikuttavat huoltajien koulutustaso, perheiden tulotaso sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuus koulujen oppilaaksiottoalueella.

Yksiselitteiset tulokset ovat yllättäneet tutkijatkin: pienellä panoksella saadaan suuria vaikutuksia aikaan. VATT:n mukaan malli on lisännyt selvästi oppilaiden hakeutumista yläkoulusta toisen asteen koulutukseen. Samalla rahalla autetaan tehokkaasti sekä maahanmuuttajataustaisia oppilaita että kantasuomalaisia poikia.

Suuria summia ei tarvita, jos raha käytetään fiksusti: määräraha on Helsingissä yhtä oppilasta kohti vain joitakin satoja euroja, mutta kun suuri osa rahoituksesta on käytetty koulunkäyntiavustajien ja muiden tukihenkilöiden palkkaamiseen, puhuvat tulokset puolestaan.

Tästä kannattaa nyt kaikissa kunnissa ottaa mallia.

Satavuotiaalla Suomella ei kertakaikkiaan ole varaa siihen, että lähes kymmenesosa ikäluokasta putoaa työelämän ja yhteiskunnan ulkopuolelle.

Ilman lukutaitoa on yhteisiin asioihin haastava osallistua: mielipidettä on helppo muovata, kun saatua tietoa on vaikea arvioida.

Silloin ”suurimpaan ääneen huutamisen”-politiikka menestyy, ihmisiä on helppo hallita ja johdatella arvaamattomiinkin suuntiin.

Kategoriat
Uutiset

Islannin vasemmisto voitti

Vasemmistopuolueet korjasivat voiton lauantaina Islannin parlamenttivaaleissa. Vasemmistoliiton sisarpuolueen Islannin vihreän vasemmiston johtaja Katrin Jakobsdottir on varteenotettava pääministeriehdokas, mutta hallitusneuvotteluista tulee mutkikkaat.

Islantilaiset äänestivät nyt jo toisissa ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa vuoden sisään. Kaksi hallitusta on kaatunut skandaaleihin. Ensin Panama-paperit paljastivat, että pääministeri Gunnlaugsson oli salannut yhteytensä veroparatiisiin Neitsytsaarilla. Seuraava pääministeri Benediktsson jätti kertomatta, että hänen isänsä avusti pedofiilin maineen palauttamisessa.

Kaksi hallitusta on kaatunut skandaaleihin.

Vaaliväsymys ei vaivannut islantilaisia: 81 prosenttia kävi äänestämässä. Suurimpana jatkaa konservatiivinen Itsenäisyyspuolue, vaikka kärsikin ison tappion. Toiseksi suurin on Vihreä vasemmisto, ja kolmanneksi kiri rivakasti sosialidemokraatit. Porvaripuolella nousija oli uusi puolue Keskusta, jonka ex-pääministeri Gunnlaugsson perusti juuri ennen vaaleja. Vasemmistossa uusi tulija on Kansanpuolue, joka pääsi toisella yrittämällä parlamenttiin. Laidan yli putosi lyhyeksi iloksi jäänyt pellepuolue Valoisa tulevaisuus. Se toimi viime hallituksessa vanhan oikeiston apulaisena. Porvarileirissä myös piraateilla meni tosi heikosti. Vanha Edistyspuolue säilytti asemansa.

Vasemmistolla ei siis ole enemmistöä, mutta sillä on etulyöntiasema, koska oikeiston päävoima Itsenäisyyspuolue hävisi selvästi ja skandaalit rasittavat porvarileiriä.

Vihreän vasemmiston kannatus nousi tasan prosentilla ja oli nyt 16,9 prosenttia. Demareita äänesti 12,1 prosenttia, nousua 6,4 prosenttia. Uusi Kansanpuolue sai 6,9 prosenttia äänistä. Vasemmistolla ei siis ole enemmistöä, mutta sillä on etulyöntiasema, koska oikeiston päävoima Itsenäisyyspuolue hävisi selvästi ja skandaalit rasittavat porvarileiriä. Itsenäisyyspuolueen kannatus taantui 25,2 prosenttiin.

Islannin parlamentti, Allting, on maailman vanhin kansanedustuslaitos, jolla on ikää yli tuhat vuotta. Edustajien lukumäärä on nykyään 63. Paikat jakautuvat seuraavasti: Itsenäisyyspuolue 16 (-5), Vihreä vasemmisto 11 (+1), Sosialidemokraatit 7 (+4), Keskusta 7 (+7, uusi), Edistyspuolue 8 (+-0=), Piraatit 6 (-4), Kansanpuolue 4 (+4, uusi), Restauraatio 4 (-3), Valoisa tulevaisuus 0 (-4).