Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Artikkelit

Sukupuolivähemmistöjen oikeudet myötätuulessa

Suomi sijoittuu tällä hetkellä eurooppalaisessa vertailussa viidenneksi, kun tarkastellaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuuden toteutumista lainsäädännön tasolla. Kun katse kohdistetaan vain sukupuolivähemmistöihin, jää Suomi vertailussa kaikkien muiden Pohjoismaiden taakse. Vaikka transihmisten oikeudet ovat parantuneet vuosittain, on silti paljon tehtävää edelleen.

Historiallisesti tarkasteltuna sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ovat kamppailleet yhdenvertaisuuden puolesta pitkään yhdessä, koska esimerkiksi transsukupuolisuutta tavattiin pitää yhtenä seksuaalisena suuntautumisena ja seksuaalisuuden moninaisuuteen kuuluvana ilmiönä.

Vaikka kyse on kuitenkin kahdesta eri vähemmistöryhmästä, ovat yhdenvertaisuuden toteutumisen esteenä samantapaiset rakenteet, ennakkoluulot ja normit: millaisia ihmisten tulisi olla niin sukupuoleltaan kuin seksuaaliselta suuntautumiseltaan.

Vähemmistöjen oikeuksien edistämisessä keskeisiä ovat ihmisoikeuskamppailut ja niiden kautta säädetyt kansainväliset sopimukset.

Vähemmistöjen oikeuksien edistämisessä keskeisiä ovat ihmisoikeuskamppailut ja niiden kautta säädetyt kansainväliset sopimukset, jotka takaavat tänä päivänä lasten, naisten, siirtolaisten, työntekijöiden ja vammaisten oikeuksia.

Ihmisoikeuksien arvostus ja kunnioitus kansallisessa lainsäädännössä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Suomessa on viime vuosina tehty ihmisoikeuksien vastaista politiikkaa ja jätetty lakeja uudistamatta, joilla ihmisoikeusongelmia oltaisiin korjattu. Eurooppalaisen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen järjestön ILGA-Euroopan mukaan Suomessa toteutuu 73 prosenttia sellaisista lainsäädännöllisistä toimenpiteistä, joilla sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuus on turvattu. Vaikka luku on sinänsä hyvä, eivät viranomaiskäytännöt luo tarvittavaa suojaa eikä sateenkaari-ihmisten arki ole syrjinnästä ja ennakkoluuloista vapaata.

Vaatimus siitä, että jokainen ihminen saa olla avoimesti omanlaisensa ja tulla nähdyksi ja tunnustetuksi, on yhä radikaali tänäkin päivänä. Vaikka lainsäädäntö olisikin hyvällä tolalla, istuvat homo- ja transfobiset arvot ja asenteet tiukassa.

 

Translain uudistaminen seuraavassa hallitusohjelmassa?

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat lähihistoriassa leimattu
sekä rikollisiksi että sairaiksi. Homoseksuaalisuus poistettiin rikoslaista 1971, mutta julkinen keskustelu homoseksuaalisuudesta eli kehotuskielto oli voimassa aina vuoteen 1999.

Avioliittolain ja äitiyslain säätämiset sekä kattava syrjinnän kielto ovat vieneet seksuaalivähemmistöjen oikeuksia eteenpäin. Suurimmat haasteet seksuaalivähemmistöjen oikeuksissa liittyvät edelleen yhdenvertaisuuteen perhe- ja parisuhteissa. Suomessa ei ole vielä kielletty myöskään niin sanottua eheyttämistä eli ei-lääketieteellistä terapiaa, joka tähtää seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin muuttamiseen.

Sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeustilanne taas on parantunut huomattavasti vasta 2000-luvun aikana.

Sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeustilanne taas on parantunut huomattavasti vasta 2000-luvun aikana.

Ensimmäinen translaki, joka säätelee sukupuolen juridista korjaamista eli henkilötiedoissa olevan sukupuolen muuttamista, säädettiin 2002. Jotta henkilö saa sukupuoltaan vastaavat henkilöpaperit, on hänen oltava 18-vuotias, saatava transsukupuolisuusdiagnoosi ja todistettava olevansa steriili. Sterilisaatiovaatimus on moneen otteeseen todettu olevan ihmisoikeussopimusten vastainen. Vaikka henkilö ei kokisi lainkaan tarvetta hormoni- tai leikkaushoidoille, on hänen suostuttava niihin saadakseen todistettua lisääntymiskyvyttömyytensä. Translain monista puutteista ja ihmisoikeusongelmista huolimatta sen säätäminen oli valtava parannus silloiseen tilanteeseen, jossa hoitoja oli hyvin vaikea saada ja nimen sekä henkilötunnuksen vaihtamisessa oli vaihtelevat käytännöt.

Translain kokonaisuudistusta valmisteltiin edellisen hallituskauden aikana, mutta se kaatui kristillisdemokraattien vastustukseen ja tarpeettomiin mediakohuihin “synnyttävistä miehistä”. Tällä hetkellä translain kokonaisuudistus on perussuomalaisten panttivankina.

Karjalainen-lehden toukokuussa eduskuntaryhmille teettämän kyselyn mukaan sterilisaatiovaatimuksen poistamista translaista kannattaa varmasti tai todennäköisesti kolme neljäsosaa kansanedustajista. Vasemmistoliiton Li Andersson kehottaa Feministipistoja-blogissaan, että translain uudistaminen otettaisiin yhteiseksi kynnyskysymykseksi hallitukseen menolle. Kokonaisuudistusta eli käytännössä itsemääräämisoikeutta sukupuoleen vaativat myös kansallinen ihmisoikeusvaltuuskunta sekä tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja lapsiasianvaltuutetut. Keskusta ja kokoomus ottavat kantaa translain uudistamiseen puoluekokouksissaan. Sukupuolen juridinen korjaaminen perustuu itsemääräämisoikeuteen muun muassa Norjassa ja Maltalla.

Translain kokonaisuudistus tulee hyvin suurella todennäköisyydellä seuraavaan hallitusohjelmaan.

Kokonaisuudistusta ajetaan myös ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestöjen yhteiselle Kuuluu kaikille -kampanjalla. Kampanjassa vaaditaan, että translaista poistetaan vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä ja ikärajaa lasketaan. Kampanjaa tukevat Vasemmistonuoret, Vasemmisto-opiskelijat ja Vasemmistonaiset. Sukupuolen korjaamisen henkilötietoihin tulee järjestöjen mielestä perustua omaan ilmoitukseen eikä lääkärin päätökseen.

Translain kokonaisuudistus tulee hyvin suurella todennäköisyydellä seuraavaan hallitusohjelmaan ja kiistana tulee olemaan sen todellinen laajuus: kuinka paljon ikärajaa lasketaan, otetaanko kantaa myös juridisten sukupuolten määrään ja miten translain hoitoasetusta muutetaan.

 

Edistyksellinen tasa-arvolaki

Vuosi 2014 oli käänteentekevä monella tapaa. Sinä vuonna säädettiin tasa-arvoinen
avioliittolaki ja sukupuolen moninaisuuden huomioiva tasa-arvolaki. Avioliittolain muutoksen yhteydessä Suomen translaista poistettiin kohta pakkoavioerosta sukupuolen korjaamisen ehtona.

Suomessa tasa-arvolaki kieltää selvästi syrjinnän sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun ja kehollisten piirteiden perusteella. Toisin sanoen, laki kieltää transsukupuolisten, muunsukupuolisten, transvestiittien ja intersukupuolisten syrjinnän ja häirinnän. Laki on jopa maailman mittakaavassa edistyksellinen, mutta sen toimeenpanon esteenä on syrjintätapausten jääminen piiloon. Tähän uskotaan vaikuttavan sukupuolivähemmistöjen heikko luottamus viranomaisiin eikä syrjinnästä ja häirinnästä ilmoiteta.

Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmissa on oltava keinot ja toimenpiteet sukupuolivähemmistöjen suojelemiseen syrjinnältä.

Tasa-arvolain mukaan työnantajien tulee ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä, että työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmissa on oltava keinot ja toimenpiteet sukupuolivähemmistöjen suojelemiseen syrjinnältä.

Tiedon lisääminen sukupuolen moninaisuudesta ennaltaehkäisee syrjintää. Vuonna 2016 perusopetuksen opetussuunnitelmiin tuli läpileikkaavaksi tavoitteeksi lisätä tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sukupuolen moninaisuuden näkökulmaa tulisi yhdistää kaikkiin oppiaineisiin jollain tavalla.

 

Intersukupuolisten silpomista jatketaan

Intersukupuolinen tila huomataan mahdollisesti jo syntymän yhteydessä ja koska sukupuolinormit perustuvat edelleen vahvasti ajatukseen siitä, että sukupuolia on vain kaksi, nainen ja mies, on intersukupuolisuutta pitkään pyritty hoitamaan muokkaamalla intersukupuolisten ihmisten kehoja jompaan kumpaan suuntaan.

Hoidot ovat raskaat sekä lapselle että vanhemmille.

Hoitokäytäntöön on kuulunut 50-luvulta alkaen, että lapsi leikataan usein kosmeettisista syistä keholtaan joko tytöksi tai pojaksi eikä leikkausten todellisista syistä ole kerrottu hänelle itselleen eikä hänen mielipidettään ole kysytty. Hoidot ovat raskaat sekä lapselle että vanhemmille.

Intersukupuolisten vauvojen silpominen on räikeä ihmisoikeusloukkaus, johon sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on puuttunut 2016. Intersukupuolisen lapsen sukupuolen voi tietää vasta, kun lapsi itse kertoo sen.
Ihmisoikeusjärjestöjen tavoitteena on, että kosmeettinen sukuelinkirurgia kielletään ja tietoa intersukupuolisuudesta lisätään. Juridisten sukupuolimerkintöjen määrää voitaisiin myös lisätä, jotta myös intersukupuolisiksi itsensä määrittelevät voisivat saada omalla ilmoituksellaan sukupuoltaan vastaavat henkilöpaperit.

Kirjoittaja on ihmisoikeusjärjestö Setan työntekijä.

 

Kirjoitus on julkaistu Kansan Tahdon sukupuoliteemaisessa numerossa 4/18.

Kategoriat
Artikkelit

Mies ja pitkä matikka, vastustamaton yhdistelmä

Ammatit jakautuvat Suomessa mies- ja naisaloihin jyrkemmin kuin yleensä Euroopassa. Poikien ja tyttöjen ainevalinnat lukiossa heijastavat tätä jyrkkää jakoa ja vaikuttavat nuorten yliopisto-opintoihin sekä valmistumisen jälkeiseen työelämään ja palkkaan. Itse asiassa jakautuminen alkaa ties kuinka aikaisin. Yläkouluikäiset pojat haluavat työpaikan ensisijaisesti tekniikan parista, tytöt taas terveyspalveluista. Tyttöjen ykkössuosikkiala ei yllä poikien toivelistalla kymmenen parhaan joukkoon.
Oulun yliopiston Avain-tutkimusyhteisö on tehnyt laajan tutkimuksen yliopisto-opiskelun sukupuolijakautumista. Tutkimuksen mukaan miesopiskelijat pääsevät yliopistoon helpommin ja sijoittuvat työelämässä korkeapalkkaisempiin hommiin kuin naiset, vaikka naiset saavat ylioppilaskokeissa parempia arvosanoja ja naisia on enemmistö yliopisto-opiskelijoissa.

Jos vähän oikaisee mutkia, selitys löytyy pitkästä matematiikasta.

Miksi näin? Jos vähän oikaisee mutkia, selitys löytyy pitkästä matematiikasta. Yo-kokeissa sen kirjoittaa joka kolmas. Matematiikan, fysiikan ja kemian taitajista on nyky-yhteiskunnassa pulaa ellei suorastaan huutava tarve. Tekniikka, robotiikka, ict, peliala, kauppa ja kaikenlainen ekonomia laajenevat ja kysyvät laskupäätä, joka useimmiten keikkuu miehisillä harteilla.  Koulutus pyrkii vastaamaan kysyntään: pitkän matematiikan yo-kokeissa kirjoittavista 90 prosenttia pääsee yliopistoon. Tämä hoituu siten, että matematiikasta saa lähtöpisteitä
lähes kaikissa yliopiston hakukokeissa alasta riippumatta.
Kun pitkä matematiikka erityisesti avaa ovia, kuvaan astuu sukupuolivaikutus. Naiset ovat aliedustettuja matematiikassa lukiosta lähtien, mikä heikentää heidän jatko-opiskelumahdollisuuksiaan. Niistä jotka eivät yo-kokeissa kirjoita lainkaan matematiikkaa, on 80 prosenttia naisia. Kaikista uusista yliopisto-opiskelijoista kuitenkin vain 15 prosenttia ei ole kirjoittanut matematiikkaa.

 

Naisilla toiset mielialat

Erot ylioppilaskirjoitusten ainevalinnoissa ovat suuria. Psykologian yo-kokeisiin osallistuvista 81 prosenttia on naisia. Erittäin naisvaltaisia ovat myös uskonto, terveystieto, elämänkatsomustieto ja biologia. Sen sijaan fysiikan kokeen suorittajista vain 28 prosenttia on naisia. Miesvaltaisia ovat jo mainitun matematiikan lisäksi myös historia ja yhteiskuntaoppi.

Lukiot ja yliopistot ovat naisvaltaisia.

Naiset suosivat yo-kokeissa kieliä selvästi enemmän kuin miehet. Tasaisesti osallistutaan filosofian, kemian ja maantiedon kokeisiin.
Opiskeluun naiset suhtautuvat vakavasti pienestä pitäen. Lukiot ja yliopistot ovat naisvaltaisia. Vuosina 2013–15 ylioppilastutkinnon suorittaneista yli 90 000 henkilöstä naisia oli 57,3 prosenttia ja miehiä 42,7 prosenttia. Yliopisto-opiskelijoissa naisten osuus jää kuitenkin lähes kolme prosenttia pienemmäksi kuin heidän osuutensa kaikista ylioppilaista. Nainen ei etene opintopolulla niin kuin mies.

 

Yksityisen ja julkisen ero

Psykologiaa, kieliä ja kasvatustieteitä opiskeltuaan naiset valmistuvat ja palvelevat yhteiskuntaa opettajina ja muina julkisen sektorin työntekijöinä. Miesopiskelijat työllistyvät matematiikkaan nojaaville aloille tekniikan, kaupan ja luonnontieteiden kovapalkkaisiin ammatteihin pääosin yksityiselle sektorille. Palkkaero sukupuolten välillä on julkinen–yksityinen-jaon takia suuri ja seuraa negatiivisena naisia läpi elämän pienempinä tuloina ja eläkkeinä.
Avain-tutkimusyhteisö on laajaa tutkimustaan koskeneissa haastatteluissaan suositellut, että lasten ja nuorten mielikuviin ja kiinnostukseen eri oppiaineita kohtaan pyrittäisiin vaikuttamaan. Tyttöjä tulisi kannustaa matematiikan opiskeluun, se tasa-arvoistaisi yliopistoja ja työelämää.

Tietysti voi kysyä, pitääkö kysynnän ja tarjonnan ”laki” tai julkisen sektorin aliarvostus ottaa annettuna.

Tietysti voi kysyä, pitääkö kysynnän ja tarjonnan ”laki” tai julkisen sektorin aliarvostus ottaa annettuna. Takaako pitkä matematiikka ihmiskunnalle onnellisemman tulevaisuuden? Jospa tyttöjen valinnoissa onkin enemmän itua?
Mielenkiintoinen ikään kuin puheenvuoro tähän on Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n viime vuonna tekemä päätös, jonka mukaan SYL on feministinen järjestö. Se toimii muun muassa maksuttoman koulutuksen ja yhdenvertaisuuden puolesta ja haastaa miehistä yliopistoyhteisöä.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Tahdon sukupuoliteemaisessa numerossa 4/18.

Kategoriat
Näkökulmat

TUL tekee liikunnasta tasa-arvoista

”TUL?”, ” Onko se vielä olemassa?”, ” Eikö se ole aika turha urheiluliitto?”, kyselevät ihmiset, vaikka seuraisivatkin aktiivisesti urheilua eri tiedotusvälineistä. TUL on meidän tavallisten ihmisten oma urheiluliitto eikä lehdessä kirjoiteta, kuinka Helena 70v käy kerran viikossa vetämässä tuolijumppaa palvelutalon asukkaille tai miten ekaluokkalainen Onni harrastaa samassa seurassa sekä uintia että painia.

Tavallinen urheiluseuraliikkuja ei välttämättä tiedä, onko seura TUL:n seura ja työläisurheilu on jo sananakin vieras. Mutta jos seurajohdolla on tullilainen arvomaailma, tarkoittaa se sitä, että urheiluseura on avoin kaikille, sillä onhan liikunnan harrastaminen jokaisen perusoikeus. TUL haluaa kehittää ja kasvattaa jäsenistään, tukijoistaan, viiteryhmistään ja koko suomalaisesta liikuntaväestä yhteiskuntaa uudistavia aktiivisia ja vastuuntuntoisia osallistujia, jotka ottavat liikuntatoiminnassaan huomioon yhteisöllisyyden ja yhteiskunnan heikoimmista huolehtimisen. TUL:n tärkein painopistealue on matalan kynnyksen harrasteliikunnan edistäminen ja lisääminen Suomessa tasa-arvoisesti koko väestölle.

”Jos seurajohdolla on tullilainen arvomaailma, tarkoittaa se sitä, että urheiluseura on avoin kaikille.”

Tässä osallistavassa kasvatustyössä on tärkeässä asemassa TUL:n Nuoret päättäjät -koulutus. Syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana joukko 16-25 -vuotiaita nuoria ympäri Suomea pääsevät yhdessä verkostoitumaan, opettelemaan yhdessä, kuinka urheiluseura toimii sekä oppimaan järjestötoiminnan perusteet. On ollut ilo huomata, että aikaisempina vuosina koulutukseen osallistuneet ovat saaneet omissa seuroissaan vastuullisia tehtäviä ja ovat omalla esimerkillään saaneet mukaan lisää uusia, nuoria toimijoita. Toivottavasti tulevaisuudessa nämä liikunta-aktiivit ovat mukana myös kunnallisessa päätöksenteossa huolehtimassa mm. liikuntapaikkarakentamisesta.

”Tavallisen ihmisen liikuttaja TUL täyttää ensi vuonna 100 vuotta.”

Mutta miten me saamme TUL:n näkyväksi? Kuinka osoitamme sen, että kyseessä on tärkeä urheiluliitto? Tavallisen ihmisen liikuttaja TUL täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Tämän syksyn aikana liiton työntekijät ja piirien toimihenkilöt kokoavat kalenterin, jossa on erilaisia tapahtumia TUL100-statuksella. TUL100-statuksen voi saada jo olemassa oleva vuosittainen tapahtuma, kuten voimistelijoiden kevätnäytös tai kesäiset viikkorastit. Voisiko Helenan tuolijumppa saada statuksen? Ainakin lasten urheilukoululle täytyy sellainen hakea.
Tapahtumatäyteinen juhlavuosi huipentuu Helsingin jäähallissa 15.6.2019 järjestettävään pääjuhlaan. Juhlallisuudet käynnistyvät 26. tammikuuta Koiton salissa Helsingissä – paikassa, jossa TUL perustettiin tasan sata vuotta sitten. Kevään 2019 aikana julkaistaan myös emeritusprofessori Seppo Hentilän kirjoittama TUL:n 100-vuotisjuhlakirja. Myös TUL:n Oulun piiri juhlii omaa satavuotista taivaltaan helmikuussa 2019.

”Tapahtumatäyteinen juhlavuosi huipentuu Helsingin jäähallissa 15.6.2019 järjestettävään pääjuhlaan.”

Nyt valmistaudutaan Liikkeelle!-kuntokuukauteen, joka järjestetään vuosittain syyskuussa. Kuntokuukauden aikana jäsenseuramme järjestävät kaikille avoimia liikuntatempauksia, luontoretkiä ja muita liikunnallisia tapahtumia ympäri Pohjois-Suomea. Valtakunnallinen askelkisa on saanut vuosittain lukuisan määrän ihmisiä laskemaan päivän askelmääriä. Vielä ehtii mukaan Liikkumaan!