Vasemmiston puoluevaltuusto päätti lauantaina Helsingissä, että puolue järjestää eduskuntavaalien ja mahdollisten hallitusneuvottelujen jälkeen neuvoa-antavan jäsenäänestyksen osallistumisesta hallitukseen. Esitys jäsenäänestyksestä oli puoluehallituksen tekemä.
Äänestys edellyttää sitä, että Vasemmisto on ollut mukana hallitusneuvotteluissa ja niissä on saavutettu neuvottelutulos. Lopullisen päätöksen hallitukseen osallistumisesta tekee jatkossakin puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous.
Valtuustossa tehtiin myös esitys asian siirtämisestä tammikuussa pidettävään puoluevaltuuston kokoukseen. Puoluehallituksen esitys voitti äänin 25–21. Keskustelussa kukaan ei periaatteellisesti vastustanut jäsenäänestysten järjestämistä.
Taustalla jäsenaloite
Uudistuksen valmistelu on aloitettu oululaisen Olli Kohosen jäsenaloitteen pohjalta. Kohonen on Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja, mutta aloitteen hän teki puolueen yksittäisenä jäsenenä.
”Jäsenäänestys on käytössä Saksan demareilla.”
Kohonen perustelee maaliskuussa puoluehallitukselle toimittamaansa jäsenaloitetta jäsendemokratian vahvistamisella modernilla tavalla. Myös kiinnostus puolueen jäsenyyttä kohtaan voisi kasvaa, jos sen mukana tulisi entistä selkeämpi mahdollisuus vaikuttaa hallituspolitiikkaan.
– Siinä mielessä tämä ei ole kauhean radikaali ajatus, että tällainen jäsenäänestys on käytössä Saksan demareilla, Kohonen sanoo.
Vasemmistoliitto on yhtenä harvoista puolueista kasvattanut jäsenmääräänsä viime vuosina. Aloitteentekijä uskoo neuvoa-antavan puheenjohtajaäänestyksen ja sen myötä kasvaneiden vaikutusmahdollisuuksien vaikuttaneen osaltaan tähän.
Sähköisten jäsenäänestysten lisäämisestä keskusteltiin myös vuoden 2016 puoluekokouksessa.
Pikaäänestyksessä riittää haastetta
Aloitteessa viitataan jäsenäänestysten pitkään perinteeseen. Viimeksi vasemmistoliiton jäsenet äänestivät neuvo-antavasti puheenjohtajasta keväällä 2016.
Vuonna 1997 puolueessa järjestettiin äänestys EMU-kannasta eli siitä, pitäisikö vasemmistoliiton hallituspuolueena tukea Suomen liittymistä Euroopan talous- ja rahaliittoon. Se oli käytännössä myös äänestys hallituksessa jatkamisesta, sillä kielteinen suhtautuminen rahaliittoon olisi johtanut eroon hallituksesta.
Aloitteessa myönnetään, että jäsenäänestys ei ole ongelmaton. Se pitää järjestää nopeasti ja jäsenille pitää tiedottaa, mitä hallitusneuvotteluissa on sovittu. Aikataulu vaatii sähköistä äänestämistä, mikä voi vaatia paljon paikallisia erityisjärjestelyjä, jotta jokainen jäsen saa mahdollisuuden äänestää. Haasteet tuotiin monissa puheenvuoroissa esiin myös puoluevaltuuston kokouksessa.
Kohonen totesi ennen puoluevaltuuston kokousta, että Vasemmiston jäsenillä on jo hyviä järjestöllisiä vaikuttamiskeinoja käytössään.
– Kesken puoluekokouskauden voi tehdä tällaisia aloitteita, jotka voivat johtaa näinkin isoihin askeleisiin, riippumatta nyt edes siitä, mitä puoluevaltuusto linjaa asiasta.