Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Uutiset

19:stä on hyväksytty vain yksi – näin nykyinen eduskunta on kohdellut kansalaisaloitteita

Monen kansalaisaloitteen tekijät odottavat vielä eduskunnan päätöstä aloitteelleen ennen kuin eduskunta jää vaalitauolle maaliskuussa. Viime viikolla kolme aloitetta nytkähti hieman eteenpäin.

Eniten huomiota sai kansalaisaloite, joka vaatii maksuttomia opiskelutarvikkeita toiseen asteen ammatillisiin ja lukio-opintoihin. Se ei saanut tarpeeksi kansanedustajia puolelleen, vaan sivistysvaliokunta päätti esittää aloitteen hylkäämistä. Lopullisen päätöksen tekee eduskunnan täysistunto.

Arvostelua herätti aloitteen hylkääminen muotoseikan vuoksi. Aloitteessa esitettiin, että eduskunta laatisi selvityksen maksullisuuden poistamisesta ja tekisi tarvittavat lakiuudistukset. Eduskunta ei kuitenkaan tee selvityksiä ja lakiesityksiä, vaan ne ovat valtioneuvoston eli hallituksen tehtäviä.

Valiokunnan tyrmäys ei ole vielä viimeinen naula kansalaisaloitteen arkkuun.

Muotoseikka vaikuttaa tekosyyltä, ja opposition kansanedustajat tekivätkin valiokunnan mietintöön vastalauseensa, jonka mukaan eduskunta edellyttäisi hallitusta selvitysten ja lakiuudistusten tekoon. Hallituspuolueiden ja perussuomalaisten edustajat pysyivät kuitenkin omassa esityksessään, joka edellyttää hallitusta vain seuraamaan kustannusten kehitystä.

Valiokunnan tyrmäys ei ole vielä viimeinen naula kansalaisaloitteen arkkuun. Tasa-arvoista avioliittolakia ajanut aloite sai viime kaudella lakivaliokunnalta hylkäysesityksen, mutta eduskunnan täysistunnossa enemmistö äänesti sen puolesta.

Tämän viikon mietinnöt kielteisiä

Maksuttoman opiskelun aloite ei ole poikkeus kansalaisaloitteiden joukossa. Eduskuntaan on toimitettu tällä vaalikaudella 19 kansalaisaloitetta, joista vain yksi on lopulta hyväksytty.

Poikkeuksena nihkeään linjaansa eduskunta hyväksyi selvällä enemmistöllä kansalaisaloitteen esittämän äitiyslain. Tämän vuoden huhtikuussa voimaantuleva laki turvaa naisparin lapselle kaksi vanhempaa syntymästä lähtien.

Kaikkiaan 13 aloitetta on saanut sitä käsitelleeltä valiokunnalta kielteisen mietinnön eli esityksen, että eduskunta hylkäisi aloitteen. Kolme näistä mietinnöistä syntyi tällä viikolla, ja aloitteet tulevat vielä eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. Maksuttoman opiskelun lisäksi hylkäysesitys annettiin vammaispalvelujen kilpailuttamista vastustavasta kansalaisaloitteesta sekä aktiivimallin kumoamista vaativasta aloitteesta.

Aloitteen hylkääminen ei aina tarkoita sitä, että kyseisella asialle ei haluta tehdä mitään. Vammaisaloitteesta tiistaina annetussa hylkäävässä mietinnössä on kolme lausumaa, jotka toteutuessaan ajavat aloitteen asiaa eteenpäin.

Talousvaliokunta esittää nimittäin eduskunnalle, että se edellyttää valtioneuvoston nimittämään asiantuntijaryhmän valmistelemaan tarvittavat säädösmuutokset vammaisten henkilöiden osallisuuden turvaamiseksi heitä koskevassa päätöksenteossa. Lausumissa edellytetään myös, että vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeus huomioidaan muussa lainsäädännössä.

Kaksi aloitetta jäi valiokuntiin

Kolme muuta yhä käsittelyssä olevaa kansalaisaloitetta on yhdistetty eduskunnassa johonkin hallituksen esitykseen. Näitä ovat lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten koventaminen sekä kansanedustajien sopeutumiseläkkeiden poistaminen. Kolmas aloite koskee Vaasan keskussairaalan ympärivuorokautista päivystystä ja sen käsittely on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen.

Kahden aloitteen tie on tyssännyt valiokuntakäsittelyyn.

Kahden aloitteen tie on tyssännyt valiokuntakäsittelyyn eikä niitä ole tuotu lainkaan eduskunnan täysistuntoon päätettäväksi. Valtiovarainvaliokunta päätti lopettaa perintö- ja lahjaveron poistoa ajaneen aloitteen käsittelyn. Perustuslakivaliokunta totesi puolestaan, ettei kansanäänestys euroalueeseen kuulumisesta ole sellainen lainsäädäntöasia, jota voi kansalaisaloitteella vaatia.

Kategoriat
Lukijoilta

Poliittisen muistin mitta

Viimeisimmästä kirjoituksestani sain palautetta, jonka mukaan ikäihmisten kotihoito on jäänyt julkisessa keskustelussa ikäihmisten ympärivuorokautisessa hoidossa paljastuneiden epäkohtien jalkoihin. Huomio on täysin oikea, mutta itse en valitettavasti siitä hämmästy. Suomalaisten poliittinen muisti on valitettavan lyhyt. Sen osoitti viime viikolla se, kuinka nopeasti ikäihmisten asia tipahti sivuraiteille julkisessa keskustelussa mäkihyppääjä Matti Nykäsen poismenon noustessa otsikkoihin. Rauha Matin sielulle, mutta valitettavasti tämä kertoo jotain hälyttävää tästä ajasta.

Minut valtasikin tietynlainen toiveikkuus saamani palautteen pohjalta. Ainakin osa ihmisistä on valmiita kiinnittämään huomioita muihinkin asioihin, kuin niihin, joita iltapäivälehdet otsikoissaan meille tarjoavat. Asia on nimittäin täysin oikea ja vakava, sillä pyöreästi puolet palveluiden piirissä olevista ikäihmisistä on nimenomaan kotihoidon palveluiden piirissä.

Ajatus kotona asumisesta mahdollisimman pitkään on hieno ja kaunis. Kukapa ei tahtoisi elää tutussa ja turvallisessa ympäristössä mahdollisimman pitkään. Tähän hienoon ja kauniiseen ajatukseen sisältyy vaan sitten toisaalta vaade siitä, että elämä kotona olisi ihmisarvoista ja turvallista. Omiin silmiini tilanne näyttäytyy kaoottisena: ylityöllistetyt hoitajat rientävät paikasta toiseen minuuttiaikataululla, ikäihmiset koittavat sinnitellä omillaan liian pitkään ja ikäihmisten lähimmäiset tuskailevat sen kanssa, kuinka kotona todella pärjätään.

Kukapa ei tahtoisi elää tutussa ja turvallisessa ympäristössä mahdollisimman pitkään.

Suunnitelmallinen hoiva ja hoito, kuntouttava työote, kohtaaminen ja välittämisen kokemuksen jakaminen jäävät tällöin vääjäämättä korulauseiksi, vaikka jokainen hoitaja varmasti mielellään tekisi nämä sanat jokapäiväiseksi toiminnaksi. Ikäihmisten määrä ei ole tulevaisuudessa vähenemässä, päin vastoin. Istuvan Sipilän hallituksen leikkaukset kuntien valtionosuuksiin eivät ole parantaneet mahdollisuuksia vastata kasvaviin tarpeisiin, käytännössä joko laitetaan kunta velkaantumaan tai kuntalaiset kärsimään. Kummassakaan ei liiemmin järkeä ole.

Julkista keskustelua on syytä käydä myös kotihoidon tilanteesta ja siitä, vastaako esimerkiksi siellä oleva hoitajamäärä ja sitä kautta hoidon taso käsitystämme laadukkaasta, ihmisarvoisesta elämästä. Esperi Caren toimitusjohtaja tienasi vuonna 2017 yhteensä 6 miljoona euroa. Kotihoidossa työskentelevällä lähihoitajalla kestää kutakuinkin 40 vuotta tienata tuosta summasta viidennes. Oikeudenmukaisuutta Suomessa vuonna 2019. Ehkä kyse on pohjimmiltaan kuitenkin arvovalinnoista, siitä minkä koemme tärkeäksi ja panostamisen arvoiseksi.

Toivottavasti tätä, kuin montaa muutakin asiaa pidetään esillä julkisessa keskustelussa näin vaalien alla, mutta ennen kaikkea myös niiden jälkeen. Suomalaisen poliittisen muistin mitta on nimittäin yhtä lyhyt kuin kieli vyön alla juoksevan hoitajan visiitti ikäihmisen luona. Onnettoman lyhyt.

Miikka Kortelainen
Kajaani