Aika ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on loppumassa.
Vasemmisto muistuttaa tulevien eduskuntavaalien olevan ilmastovaalit.
– Me olemme ensimmäinen sukupolvi, joka näkee ilmastonmuutoksen vaikutukset ja viimeinen sukupolvi, joka voi vielä tehdä asialle jotain. Meillä on siis vastuu toimia, sanoo vasemmistoliiton oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen.
– Suurin osa puolueista ei ilmastonmuutoksen aiheuttamasta
eksistentiaalisesta uhasta huolimatta ole valmis tekemään riittäviä
politiikkatoimia. Ilmastonmuutoksen ykköshuolenaan näkevä nuoriso seuraa
poliittista keskustelua varmaankin kauhulla, harmittelee Sarkkinen.
Myös Suomessa on vähennettävä päästöjä, kasvatettava
hiilinieluja ja ohjattava pääomat fossiilitaloudesta ilmastokestäviin
kohteisiin.
Poliittiset päätökset
keskiössä yksilöiden valintojen sijasta
– Vaikka populistit niin väittävät, niin kukaan ei tule
viemään dieselautoa pihastasi. Kukaan ei kiellä lihansyöntiäsi. Kukaan ei
pakota sinua muuttamaan kerrostaloon. Kukaan ei pakota sinua menemään
kirpparille.Päästövähennykset tarkoittavat Sarkkisen mukaan panostuksia rautateihin, joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn. Uusien myytävien autojen on oltava vähäpäästöisempiä ja vanhoissa autoissa on käytettävä vähemmän saastuttavia polttoaineita.
– Myös ruuantuotannon päästöjä on vähennettävä. Se
tarkoittaa esimerkiksi punaisen lihan kulutuksen vähentämistä, ruokahävikin
ehkäisyä ja viljelymenetelmien kehittämistä. Myös asumisen päästöt on saatava
laskuun. Se tarkoittaa öljylämmityksen muuttamista lämpöpumppuihin, vanhojen
kerrostalojen energiaremontteja ja lisää puurakentamista. Myös kulutuksen
päästöt on saatava vähenemään. Se tarkoittaa vähemmän kertakäyttökulutusta,
kestävämpien tuotteiden valmistusta ja enemmän kierrätystä, listaa Sarkkinen.
Ilmastonmuutos nähdään yleensä uhkakuvien kautta. Vasemmistoliitto haluaa tuoda esille myös toivon näkökulman.
– Päästövähennyksiä ei voida jättää vain yksilöiden
valintojen varaan, sillä ilmastonmuutoksen hillinnässä ei ole kyse
identiteettipolitiikasta. Tarvitaan poliittisia päätöksiä, joilla lisätään
uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta. Veromuutoksia, joiden avulla ihmisiä
kannustetaan ja heille mahdollistetaan ilmastokestäviä valintoja. Lainsäädäntöä,
jolla teollisuuden saastutukselle laitetaan rajat.
Suomi tarvitsee
vahvempaa hiilinielupolitiikkaa
Hiilinielut imevät hiilidioksidia pois ilmakehästä ja niiden
potentiaali ilmastonmuutoksen hillinnässä on valtava. Suomen suurin hiilinielu
ovat metsät, suot taas ovat Suomen suurin hiilivarasto. Vasemmisto ajaa Suomeen
vahvempaa nielupolitiikkaa.
– Kukaan ei ole kieltämässä metsien hakkuita. Hakkuut on
kuitenkin toteutettava ja mitoitettava niin, että hiilinielut eivät pienene
ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta kriittisinä tulevina vuosina. Eri puolilla
Suomea tämä tarkoittaa eri asioita. Metsänomistajia on kannustettava
kasvattamaan metsiä vanhemmiksi ja sitomaan enemmän hiiltä. Suometsissä
jatkuvan kasvatuksen metsänhoito voi lisätä hiilensidontaa. Hakatusta puusta
kannattaa valmistaa tuotteita, joissa hiili pysyy sitoutuneena mahdollisimman
pitkään, muistuttaa Sarkkinen.
Vasemmiston vaaliohjelmassa todetaan, että maanviljelijöitä
tulee kannustaa ja kouluttaa hiiltä sitoviin viljelymenetelmiin.
– Suopeltoja on vain 10 prosenttia maatalousmaastamme, mutta
niiden päästöt muodostavat jopa viidenneksen kokonaispäästöistämme, eli lähes
saman verran kuin liikenne. Niiden hiilitasetta on parannettava ja uusien suopeltojen
raivaus on kiellettävä.
Fossiilikapitalismi
kuriin
90 kansainvälistä suuryritystä on aiheuttanut noin puolet
ihmisen aiheuttamasta ilmastonlämpenemisestä. Näiden yritysten omistajat ovat
rikastuneet ilmakehän tuhoamisella.
– Suuryhtiöt riistävät luontoa voittojen vuoksi ja vievät
lapsiltamme hyvän elämän edellytykset, jos me sallimme sen. Ilmastonmuutoksen
hillitsemiseksi meidän pitää hillitä myös fossiilikapitalismia. Eläkevarat ja
julkiset omistukset on vedettävä pois fossiilitaloudesta ja sijoitettava ilmastokestäviin
kohteisiin. Yritykset on pakotettava raportoimaan hiiliriskeistään ja
päästöistään. Fossiiliyhtiöt on laitettava maksamaan aiheuttamistaan
päästöistä.
Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii muutoksia ja aiheuttaa
kustannuksia. Toisaalta se synnyttää myös uutta työtä.
– On pidettävä huolta, että eriarvoisuus ei välttämättömien
ilmastotoimien seurauksena kasva. Se tarkoittaa vahvaa tulojakopolitiikkaa ja
kulutusverojen korvaamista pienituloisille muulla verotuksella ja
tulonsiirroilla. Suurituloiset saastuttavat keskimäärin enemmän kuin köyhät,
joten heidän on kannettava myös isompi vastuu muutoksista, sanoo Sarkkinen.
– Ilmastonmuutoksen hillinnässä ei ole kyse
identiteettipolitiikasta ja henkilökohtaisista kulutusvalinnoista, vaan
yhteiskunnan ja talouden rakenteiden muuttamisesta. Siinä on kyse maapallon
säilyttämisestä elinkelpoisena myös lapsillemme. Ilmastopolitiikassa ei ole
sijaa populismille ja lyhytnäköiselle ajattelulle.
Ilmastonmuutos nähdään yleensä uhkakuvien kautta.
Vasemmistoliitto haluaa tuoda esille myös toivon näkökulman.
– Ilmastokestävän yhteiskunnan rakentaminen on iso työmaa,
työtä syntyy esimerkiksi kun raiteita pitää rakentaa, materiaaleja kierrättää
ja taloja remontoida. Ilmastoviisaissa ratkaisuissa on myös iso
vientipotentiaali.
– Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää joka tapauksessa isoja muutoksia. Muutos on myös mahdollisuus rakentaa yhteiskuntaa, joka perustuu ylikulutusta ja tuhlaamista kestävämmille arvoille.
