Oulun Aleksinkulmassa viriteltiin eilen keskustelua Vasemmiston tulevaisuudesta. Puolueen poliittisen asiantuntijan Minja Koskelan mukaan periaatekeskustelu on tarpeen siksi, että vasemmistoa pyritään määrittelemään voimakkaasti ulkopuolelta.
Kun poliittiset kilpailijat luovat kuvaa riitelevästä ja jakaantuneesta liikkeestä, Koskela kääntäisi tämän vahvuudeksi, ”ykseydeksi moninaisuuden sisällä”.
– Se, että liikkeeseen mahtuu eri tavalla ajattelevia ihmisiä, pitäisi nähdä voimavarana eikä häviönä. Meillä on kuitenkin aika selkeä iso linja.
Oulun VasemmistoPlus -puolueosaston järjestämä tilaisuus oli eräänlainen varaslähtö puolueen uuden periaateohjelman valmisteluun. Kun kutsu kävi Ouluun puhumaan vasemmiston tulevaisuudesta, ohjelmatyöhön liittyvää kenttäkierrosta valmisteleva Koskela ajatteli tilaisuuden sopivan myös keskustelun aloittamiseen periaatteista.
Periaatteet myös julkiseen käsittelyyn
Uusi periaateohjelma on tarkoitus hyväksyä puoluekokouksessa kesäkuussa 2022. Se korvaa vuonna 2007 hyväksytyn ohjelman, joka on Koskelan mukaan ”ikääntynyt arvokkaasti”. Maailma on kuitenkin muuttunut ja vasemmiston arvojen määrittely on tarpeen myös nykyaika huomioiden.
Kenttäkierroksen Koskela näkee mahdollisuutena selvittää eri puolilta Suomea kysymyksiä, joita periaateohjelmassa pitäisi ottaa esille. Samalla puoluetoimiston tuore asiantuntija pääsee tutustumaan puolueen väkeen. Koskela aloitti työssään lokakuussa.
”Toivon laajaa periaatteellista keskustelua siitä, mitä on Vasemmistoliiton keskeiset tavoitteet, päämäärät ja mahdolliset konfliktit.”
– Yleisellä tasolla toivon laajaa periaatteellista keskustelua siitä, mitä on Vasemmistoliiton keskeiset tavoitteet, päämäärät ja mahdolliset konfliktit, joita meidän pitää käydä 2020 -luvulla.
– Miten rakennetaan parempi tulevaisuus ja mitkä ovat tämänhetkiset haasteet. Itse näen, että ne ovat oikeistopopulismin nousu ja ilmastonmuutos, Koskela sanoo.
Ohjelman valmistelun ensimmäinen vuosi jakaantuu kolmeen osaan. Kevääseen ajoittuvan kenttäkierroksen jälkeen ohjelmaa alkaa hahmotella työryhmä, jonka jäsenhaku alkaa pian. Kolmannessa vaiheessa työryhmän työn tulos tuodaan yleisön arvioitavaksi. Koskela toivoo, että avoimissa yleisötilaisuuksissa keskustelua vasemmiston tulevaisuudesta voidaan laajentaa myös puolueen ulkopuolella. Ensimmäinen tilaisuus on jo 16. toukokuuta Helsingissä Vasemmistoliiton 30-vuotisjuhlien yhteydessä.
Ohjelmia yhteisellä kielellä
Torstain tilaisuudessa Koskelan alustusta kommentoivat kaupunginvaltuutettu Anne Huotari ja Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen.
Huotari kiinnitti huomiota puolueohjelmien ymmärrettävyyteen. Hän viittasi räppäri Mercedes Bentson eli Linda-Maria Roineen kertomiin kokemuksiin vasemmistonuorten toiminnasta. Roine kertoo kirjassa Ei koira muttei mieskään, miten vaikeaa hänen oli keskustella politiikasta, kun hän ei ymmärtänyt, mitä puhuttiin. Yhteinen kieli puuttui.
Yhteinen kieli puuttui.
Kohonen kommentoi kielenkäyttöä käsitteellisemmällä tasolla. Hän pohti, miten otetaan vasemmiston haltuun vaikkapa vapauden käsite. Oikeisto käänsi käsitteen vasemmistoa vastaan esimerkiksi sote-uudistuksessa nimeämällä kannattamansa mallin ”valinnanvapaudeksi”. Marraskuussa hyväksytyssä tavoiteohjelmassa Kohonen näkee ihmiskeskeisen vasemmiston, joka ei puolusta ylimielisesti järjestelmää vaan ihmistä.
Vasemmistoliiton poliittisen asiantuntijan Minja Koskelan haastattelu ilmestyy Kansan Tahdossa 1/2020 helmikuun alkupuolella.