Pinja Vuorinen, 24, valittiin marraskuussa Vasemmistonuorten uudeksi puheenjohtajaksi. Kiirettä ja hässäkkää hänellä on siitä pitäen riittänyt – eikä vähiten sen vuoksi, että hän on saanut aikaan jo pari kohua: tviittaamalla pukumiesinsinööreistä ja tituleeraamalla itseään kommunistiksi perinteisessä mediassa.
Vuorinen myöntää olevansa provokatiivinen, edeltäjiinsäkin verrattuna.
”En pelkää konflikteja järjestön sisällä tai sen ulkopuolella. Minua ei haittaa olla myrskyn silmässä.”
Avoimuus on avain
Kiirettä on Vuorisella pitänyt loppuvuonna siinä määrin, ettei vapaapäiviä liittokokouksen jälkeen ole juuri ollut. Globaalin poliittisen talouden opinnot Helsingin yliopistossa hän aikoo jättää tauolle ja keskittyä puheenjohtajuuteen ja politiikkaan.
Armeijan käynyt, Skotlannin Glasgow’ssa ja Kalifornian Berkeleyssä opiskellut Vuorinen sanoo olleensa aina levoton sielu. Politiikan nälkäänsä hän tyydytti maailmalla jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan Glasgow’ssa, kun eteen tuli yliopistotyöntekijöiden lakko, jota opiskelijat asettuivat tukemaan. Yhdessä he muodostivat solidaarisuuskollektiivin, joka teki lakkolaisille tiedotusta ja tarjoili lakkovahdeille purtavaa. Kahden viikon lakkotaistelun aikana ei Vuorisen mukaan juuri voittoja saavutettu, mutta hän koki lakon konkreettisuuden voimauttavana ja aktivoivana.
Vuorinen kulki myös joissakin Skotlannin Labour-työväenpuolueen tapahtumissa, mutta hänelle juuri ulkoparlamentaarisen toiminnan merkitys korostui ja jäi mieleen.
Vuorisen aika Yhdysvalloissa oli poliittisen toiminnan suhteen erilaista, sillä asetelmat olivat paljon prameammat ja massiivisemmat: tuolloin demokraattipuolueessa käytiin vuoden 2020 presidentinvaaleja edeltävää esivaalikampanjaa. Hän oli mukana tekemässä kampanjaa demokraattien vasemman laidan johtotähdelle, Bernie Sandersille.
Skotlannin ja Yhdysvaltain kokemuksia yhdisti konkreettinen vaikuttamistyö, sillä myös Kaliforniassa Vuorinen koki yliopiston työntekijöiden lakon ottamalla osaa opiskelijoiden lakkotukiliikehdintään.
Sitten koitti vuosi 2020 ja koronan aika, joka pakotti Vuorisen palaamaan Suomeen. Mitä jäi käteen?
Vaikka punaisen politiikan pelko elää yhä vahvana Yhdysvalloissa, Vuorinen katsoo juuri Sandersin ja Britannian Labourin Jeremy Corbynin muuttaneen vasemmistolle tärkeiden sanojen merkitystä avoimuudellaan ja vasemmistopopulismillaan. Keskustelukulttuurin suunta on sen seurauksena kääntymässä, arvioi Vuorinen.
Myös hän haluaa kulkea avoimuuden tietä. Vuorinen kertoo haluavansa puhua asioista oikeilla nimillä, sosialismista ja kommunismista, kaikesta ulkopuolisesta paineesta ja sanojen herättämästä pelosta huolimatta. Avoimuuden opit tulivat mukana maailmalta.
Avoimuuden opit tulivat mukana maailmalta.
Johtamansa Vasemmistonuorten poliittiseen ohjelmaan on kirjattu sosialismi mutta myös demokratia. Vuorinen muistuttaa, että minkään muotoisesta totalitarismin tai stalinismin puolesta liputtamisesta ei siis voi olla kyse, jos mielii Vasemmistonuorten jäseneksi.
”Sosialismi kuuluu meidän tavoitteisiimme. Emme ole mikään vähän räväkämpi versio demareista, vaan meillä on oma poliittinen agendamme.”
Vuorinen sanoo, että vaikka itse onkin kommunisti, niin Vasemmistonuoriin mahtuu niin vasemmistolaisia sosiaalidemokraatteja kuin radikaalimpia kommunistejakin – ja kaikki siltä väliltä.
Ei kiltimpää kapitalismia
Pinja Vuorinen sai edistykselliset arvot kotoaan, mutta tutustui esimerkiksi sosialismiin vasta yläaste- ja lukioikäisenä. Vasemmistonuoriin hän hakeutui myös vastavetona lukiossaan rehottaneelle kokoomuslaisuudelle.
”Ajattelin, että kun lukioympäristöstä vasemmistolaiset puuttuivat, minun olisi itse lähdettävä toteuttamaan vasemmistolaista politiikkaa.”
Kommunismin suhteen hän ei kokenut mitään ahaa-elämystä, sillä Marxin ajatukset tuntuivat yksinkertaisesti järkeviltä ja solahtivat omiin ajatuksiin oikeudenmukaisemmasta yhteiskunnasta, joka olisi toteutettava talousjärjestelmää muuttamalla.
”Oikeaa muutosta, ei vain kiltimpää kapitalismia”, Vuorinen kuvailee.
Vaikka kommunismi on tavattu yhdistää nyky-SKP:en, Vuorinen ei ole ollut sen toiminnassa mukana, eikä kannata neuvostohenkistä kommunismia. Päinvastoin: hän haluaa tuoda kommunismin nykypäivään ja uusiin keskusteluihin.
Kriisien aika
Keltainen lehdistö sai bensaa Vuorisen lausunnoista ahnaisiin liekkeihinsä jo pian puheenjohtajavalinnan jälkeen. Se kertoo median toimintalogiikasta, hän hymähtää.
”Vaikka välillä tulee oikeistolta paljonkin paskaa niskaan, on iso osa huomiosta silti hyvä asia.”
”Vaikka välillä tulee oikeistolta paljonkin paskaa niskaan, on iso osa huomiosta silti hyvä asia.”
Hän sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että kohut nostavat keskusteluihin myös tärkeitä aiheita ja haastavat ihmisten omaa ajattelutapaa. Ja vievät palstatilaa oikeistolta.
Vuorinen kuvaa kuluvaa aikaa kriisien ajaksi: koronakriisi, ilmastokriisi, talousjärjestelmän sakkaaminen edellisen finanssikriisin jäljiltä. Ne pakottavat myös mediaa tarkastelemaan vaihtoehtoja nykyjärjestelmälle, hän uskoo. Ennen kaikkea kriisien aika kertoo hänestä siitä, että historia ei loppunutkaan liberaalin kapitalismin loputtomaan voittokulkuun, vaikka toisinkin ehdittiin väittää.
