”Järkytys ja suru. Oli vaikea uskoa, että tällaista tapahtuu Euroopassa. Sitten nousi pintaan suuttumus. On uskomatonta, että historiasta ei ole opittu mitään. Sodat tuottavat vain kuolemaa, tuhoa ja kärsimystä. Niillä ei ratkaista mitään ongelmia. Kun Neuvostoliitto miehitti Afganistanin vuonna 1979, seurauksena oli 10-vuotinen sota, joka hävitti Afganistanin ja johti myös koko Neuvostoliiton hajoamiseen. USA:n hyökkäys Irakiin vuonna 2003 aiheutti miljoonien siviilien kuoleman ja on tehnyt rauhasta kaukaisen haaveen koko Lähi-idässä. Nato-maiden hyökkäys Libyaan vuonna 2011 tuotti vain kaaosta ja valtavia kärsimyksiä. Nyt Putin tekee saman virheen.”
Näin kertaa vasemmistoliiton ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Jouni Sirén tuntemuksiaan kuultuaan Venäjän laajasta hyökkäyksestä Ukrainaan 24. helmikuuta.
Vasemmisto on tuominnut voimakkaasti Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Puolue on vaatinut tiukkoja pakotteita – ankarampia, mihin osa EU-maista on ollut valmis – Putinin hallintoa ja sitä tukevaa Venäjän eliittiä vastaan.
Sirénin mukaan konflikti vaikuttaa luonnollisesti myös vasemmistoliiton puolustus- ja turvallisuuspoliittisiin linjoihin ainakin siten, että puolueen tulee miettiä Euroopan turvallisuustilannetta uudestaan.
Puolueen tulee miettiä Euroopan turvallisuustilannetta uudestaan.
”Nyt meidän täytyy kuitenkin pitää pää kylmänä, vaikka – tai oikeastaan juuri siksi, että tilanne on äärimmäisen vakava. Keskellä kriisiä, jossa väläytellään ydinaseiden käyttöä, ei pidä tehdä paniikkiratkaisuja. En läheskään aina ole samaa mieltä Sauli Niinistön kanssa, mutta minusta hän on todennut hyvin, että Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut on tehty niin, että ne kestävät myös kriiseissä”, Sirén pohtii.
Hän muistuttaa, että kannattaa pitää mielessä, ettemme tiedä miltä Eurooppa ja muu maailma näyttävät tämän kriisin jälkeen.
”Me emme tiedä, kuka on silloin vallassa Venäjällä. Epäselvää on sekin, millaista politiikkaa Natoa johtavan USA:n seuraava presidentti toteuttaa. Siellä voi olla vallassa Trump tai hänen hengenheimolaisensa.”
Hallituspuolue voi tukea Ukrainaa
Rauhan edistäminen on ollut kautta vasemmiston historian sen politiikan ytimessä. Mitä ”rivivasemmistolainen” voi nyt tehdä rauhan puolesta, kun sota jyllää Euroopassa? Mielenosoitukset ja solidaarisuuden ja tuen osoitukset ukrainalaisille ja Venäjän rauhanliikkeelle ovat tärkeitä, vaikka niillä ei tietenkään Venäjän armeijaa pysäytetä, sanoo Sirén.
”Venäjä ei kuitenkaan ole umpio, vaan tieto muun maailman reaktioista kantautuu myös sinne ja rohkaisee sitä isoa joukkoa venäläisiä, jotka vastustavat Putinin hallinnon aloittamaa sotaa ja osoittavat mieltään sitä vastaan.”
”Meidän pitää myös valmistautua tukemaan niitä ukrainalaisia, jotka joutuvat lähtemään pakoon sotaa. Meidän pitää myös valmistautua ottamaan vastaan pakolaisia Ukrainasta. Vastaanottopaikkoja voidaan tarvita eri puolilla Suomea.”
Sirénin mukaan vasemmistoliitto voi hallituspuolueena tukea avun lähettämistä Ukrainaan, sotaa pakenevien ukrainalaisten avustamista ja myös ukrainalaisten pakolaisten vastaanottamista Suomeen.
”Suomessa asuvia venäläisiä ei pidä syyllistää sodasta.”
Hän huomauttaa, että tässä sodassa eivät ole vastakkain Venäjän ja Ukrainan kansat. Päätöksen hyökkäyksestä naapurimaata vastaan teki Putin ja hänen lähipiirinsä ja ovat siitä vastuussa. Ankaraa suhtautumista venäläisiä kohtaan on ollut Suomessakin havaittavissa. Jouni Sirén toivoo, että jokainen joka havaitsee sellaista, puuttuu asiaan, yksittäiset venäläiset kun eivät ole vastuussa Venäjän valtiojohdon tekemisistä. Tuhannet venäläiset osoittavat mieltään sotaa vastaan kaduilla ja somessa Putinin sortotoimista huolimatta.
”Suomessa asuvia venäläisiä ei pidä syyllistää sodasta.”
Mustavalkoisuuden ilmapiiri
Vasemmistolaisten omissa keskustelukanavissa sosiaalisessa mediassa on käyty sodan sytyttyä välillä reipastakin vääntöä sotilasliitto Natosta ja sen tarpeellisuudesta Suomelle. Sirén sanoo, että se on luonnollista ja ymmärrettävääkin.
”On selvää, että tällainen tilanne kuohuttaa mieliä. Sodan ja rauhan kysymykset ovat perinteisesti olleet tärkeitä vasemmistolaisille, ja kun maailma mullistuu meidän lähialueellamme, reaktiot ovat erityisen voimakkaat. Toiset kokevat nyt Naton turvana, ja toiset pelkäävät, että Nato-jäsenyys tekisi Suomesta taistelukentän, jos Venäjä ja Nato joutuisivat sotaan.”
Ehdotonta Venäjä-myönteisyyttä hän ei vasemmistolaisten joukossa ole juuri huomannut, mutta tiettyä ”entäs sitten USA” -asennetta kyllä.
”Taustalla on tietysti Yhdysvaltain pitkä historia epädemokraattisten hallitsijoiden tukemisessa ja sotimisessa muissa maissa. Osittain kyseessä ehkä on myös vastareaktio yleisempään mustavalkoiseen keskusteluilmapiiriin, johon moni vasemmistolainen on törmännyt: jos arvostelet USA:n tai sen liittolaisten toimia, olet putinisti tai Putin hyödyllinen idiootti.”
Sirénin mukaan yhden osapuolen kritisointi ei tarkoita toisen tukemista.
Jaottelu ei todellisuudessa ole näin yksinkertainen. Sirénin mukaan yhden osapuolen kritisointi ei tarkoita toisen tukemista.
”Sotaa ja ihmisoikeuksien loukkaamisia ei voi hyväksyä, syyllistyi niihin kuka tahansa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on yksiselitteisesti väärin. Se pitää tuomita samalla lailla kuin tuomitsimme USA:n laittoman hyökkäyksen Irakiin vuonna 2003. Mutta nyt meidän pitää auttaa Ukrainaa. Palataan USA:n synteihin myöhemmin.”
