Vasemmistoliiton 10. puoluekokous pidettiin 10.-12. kesäkuuta Porissa.
Korjaus 22.6.: vaihdettu kuvatekstiin kansallispuvun tilalle kansanpuvut ja lisätty niiden nimitykset.
Vasemmistoliiton puoluekokous Porissa valitsi Li Anderssonin kolmannelle kaudelle puolueen puheenjohtajaksi. Anderssonille ei ollut vastaehdokkaita. Andersson valittiin puheenjohtajaksi Oulun puoluekokouksessa 2016, joten hänellä on takanaan kuusi vuotta puolueen johdossa.
Puolueen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Veronika Honkasalo Helsingistä. Ensimmäisen puheenjohtajan paikasta käytiin kisa neljän ehdokkaan kesken. Honkasalo sai ensimmäisellä äänestyskierroksella 154 ääntä eli yli puolet annetuista äänistä. Toinen ehdolla ollut kansanedustaja Pia Lohikoski jäi 122 äänellään toiseksi.
Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kaivosalan päätoiminen pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Jouni Jussinniemi Pyhäjärveltä ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi sote-alalla työskentelevä Minna Minkkinen Tampereelta. He ”vaihtoivat paikkaa” – Jussinniemi toimi edellisellä kaudella vasemmistoliiton kolmantena varapuheenjohtajana ja Minkkinen toisena varapuheenjohtajana.
Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajana toiselle kaudelleen jatkaa Miikka Kortelainen Kajaanista. Puoluevaltuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Katri Kapanen Kaarinasta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Henri Ramberg Rovaniemeltä.
Puoluehallitukseen tulivat valituiksi Silvia Modig, Jouni Sirén, Anni Järvinen, Hilkka Haaga, Heidi Vättö, Minttu Sillanpää, Mari Ikonen, Mia Haglund, Henrik Nyholm, Elisa Lientola, Galia Suárez-Katainen ja Harri Moisio. Varajäsenet ovat Antero Eerola, Ville-Pekka Timonen, Petri Salminen ja Ari Parviainen.
”Eurooppa kuohuu tänään tavalla, jota en osannut oman elämäni aikana odottaa näkeväni”, sanoi vasemmistoliiton europarlamentaarikko Silvia Modig puhuessaan lauantaina puoluekokousväelle Porissa. Euroopassa on sota, useammassa EU:n jäsenmaassa oikeusvaltioperiaatetta murennetaan vakavalla tavalla, ja on maita, joissa media ei ole vapaa eivätkä vaalit reilut, Modig luetteli. Valtioiden rajoille rakennetaan muureja ja oikeus hakea turvapaikkaa ei toteudu Euroopan rajoilla. Välimereen hukkuu edelleen joka vuosi tuhansia ihmisiä heidän pyrkiessään Eurooppaan vaarallista reittiä laillisten ja turvallisten reittien puuttuessa. Valeuutiset ja disinformaatio polarisoivat yhteiskuntaa. Ilmastonmuutos etenee ja on nyt jo aiheuttanut peruuttamattomia muutoksia. Vähemmistöjen ja naisten oikeuksia kavennetaan. Jopa Ukrainan pakolaiset kohtaavat rasismia ja syrjintää.
”Eurooppa on rikki”, Modig summasi, ja kertoi tekevänsä parhaansa korjatakseen sitä europarlamentista käsin.
Polttavin Eurooppaa koskeva kysymys ilmastonmuutoksen torjumisen ohella on hänen mukaansa Venäjän aloittaman sodan lopettaminen.
”Kuka johtaa pyrkimyksiä rauhaan tällä hetkellä? Ei oikein kukaan. Huomio keskittyy yksipuolisesti aseapuun, vaikka vasta rauha on se, joka tosiasiallisesti kärsimyksen Ukrainassa lopettaa”, Modig totesi.
Hän sivusi puheessaan myös Suomen Nato-jäsenyyshakemusta.
”Se ei muuta meidän rauhan vaatimustamme yhtään vaimeammaksi. Se ei muuta meidän vaatimustamme ydinaseettomasta maailmasta yhtään miksikään. Meidän tulee edelleen näitä vaatia, entistä kovempaan ääneen. Ja siksi osallistun ensi viikonloppuna sekä ydinaseriisuntaa vaativan kansalaisjärjestön kokoukseen että ydinasekieltosopimuksen osapuolikokoukseen Wienissä aloittaakseni omalta osaltani aktiivisen työn ydinaseriisunnan edistämiseksi. Suomen tulee allekirjoittaa YK:n ydinasekieltosopimus. Natoon hakemisen ei tule siihen vaikuttaa”, Modig vaati.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo varoittaa, että Turkin vaatimusten myötäily aloittaisi huutokaupat, joista ei ole paluuta. Saramo puhui lauantaina vasemmistoliiton puoluekokouksessa Porissa.
Saramon mukaan Nato-prosessin ongelmat Turkin kanssa olivat odotettavissa, sillä Turkki on ennenkin käyttänyt hyväkseen muuttuvat tilanteet Naton sisällä.
”Turkin vaatimukset ovat Naton rakenteellinen ongelma, jonka vain Nato voi keskuudessaan ratkaista. Suomi ei neuvottele ihmisoikeuksista tai oikeusvaltiosta. Täydellistä diplomatian tajun puutetta edusti kokoomuksen Petteri Orpon ehdotus antaa periksi aseviennissä – sellaisen huutokaupan tieltä ei ole paluuta”, Saramo sanoi.
Saramo selvitti vasemmistoliiton puoluekokoukselle Nato-prosessin vaiheita eduskuntaryhmän näkökulmasta. Ratkaisut eivät olleet vasemmistoliitolle helppoja.
Ratkaisut eivät olleet vasemmistoliitolle helppoja.
”Sotilaallisen yhteistyön rakentaminen hätäillen keskellä myrskyä ei mielestämme ollut oikea tapa. Onneksi pahin hätäily hylättiin ja saimme varmistettua sekä Naton jäsenmaiden että tärkeimpänä Ruotsin kantoja ennen omia päätöksiä.”
Nato-äänestyksessä vasemmistoliiton kansanedustajilla oli vapaat kädet tehdä omat johtopäätöksensä. Vaikka ratkaisut olivat erilaisia, ei eduskuntaryhmän hyvä yhteishenki ole Saramon mukaan kärsinyt. Molemmille äänestysratkaisuille oli vahvat perusteet, joita on kunnioitettu.
”Työt jatkuvat kuten ennenkin, eikä kriittisyys asevarustelua kohtaan vähene. Päin vastoin, olemme syventäneet yhteistyötä muiden pohjoismaiden parlamenttien ulkoasiainvaliokuntien vasemmistolaisten jäsenten kanssa, jotta voimme rakentaa pohjoismaista ydinaseetonta blokkia Norjan mallin mukaisesti”, Saramo sanoi.
Kriisiä kriisin perään, mutta tärkeitä uudistuksia on tehty ja Suomen suunta käännetty, kuvaili sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen kuluvaa hallituskautta. Sarkkinen puhui lauantaina vasemmistoliiton puoluekokouksessa Porissa.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kiihdyttänyt elinkustannusten nousua. Siihen vastatakseen hallitus on jo päättänyt ylimääräisestä aikaistetusta indeksikorotuksesta kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin, työmatkavähennyksen korotuksesta sekä jakeluvelvoitteen höllennyksestä polttoaineen pumppuhintojen laskemiseksi, mutta lisätoimia tarvitaan yhä, sanoi Sarkkinen.
Kustannusten kasvu on erityisen vaikeaa lapsiperheille, joilla elämisen kulut ovat jo ennestään kovat. Lapsiperheköyhyys on vaarassa lähteä nousuun.
”Hallituksen tulee tehdä lapsiperheitä tukevia toimia. Keinoja voisivat olla toimeentulotuen lasten perusosien sekä työttömyysturvan lapsikorotuksen nostaminen”, Sarkkinen ehdotti.
Hänen mukaansa nyt olisi myös korkea aika korottaa lapsilisiä sitomalla ne indeksiin.
”Lapsilisiin ei ole tehty säännöllisiä korotuksia kuten muihin tulonsiirtoihin. Se on johtanut lapsilisien reaaliarvon alenemiseen noin kolmanneksella 90-luvun puolivälistä.”
”Lapsilisiin ei ole tehty säännöllisiä korotuksia kuten muihin tulonsiirtoihin.”
Sarkkinen luetteli porvaripuolueiden kritisoivan hallitusta muun muassa siitä, että se ei leikkaa sosiaaliturvaa, puuttuu veronkiertoon ja huolehtii valtion veropohjasta.
”Tästä kaikesta voi päätellä, millaisen vaihtoehdon oppositio tarjoaa Suomelle. On Suomen kansan ja tulevien sukupolvien etu, että nykyisen kaltainen hallituspohja jatkaa myös ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen.”
Jotta politiikan suunnanmuutos kantaisi ja hyvinvointivaltion vahvistamisurakka voisi onnistua, tulisi nykyisen hallituksen linjalle saada jatkoa, Sarkkinen vaati.
