Työllisyydenhoidon asiantuntija Anne Huotari Oulusta on tehnyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle ja pyytänyt oikeusasiamiestä toimiin aktiivimallin leikkauksen jäädyttämiseksi, kunnes eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ja perustuslakivaliokunta arvioivat, onko työnhakijoilla ollut perustuslakivaliokunnan edellyttämiä tosiasiallisia mahdollisuuksia saada työtä, toimia yrittäjänä tai osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin ja toimiin.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan yli 50 % Kelan työttömyysetuuksien saajista olisi joutumassa leikkauksen kohteeksi.
Huotari pitää mahdottomana sitä, että etuuden maksajien tulisi arvioida tosiasiallinen mahdollisuus, sillä maksajilla ei ole resursseja toteutta sitä, eikä Te-toimistoille ole laissa annettu velvollisuutta siihen.
– Näyttää siltä, että mikään taho ei ole tekemässä perustuslakivaliokunnan lausunnossaan edellyttämää tarkastelua ennen huhtikuussa tapahtuvaa työttömyysturvan leikkausta. Tätä tarkastelua korosti myös perustuslain hyvin tunteva tasavallan presidentti Niinistö presidentinvaalikeskusteluissa, muistuttaa Huotari.
Huotarin mukaan leikkaus on tärkeää keskeyttää siksi, että toimeenpanolla ei rikottaisi perustuslakivaliokunnan korostamia perusturvalla olevien työnhakijoiden perusoikeuksia, jotka on turvattu 19 §:n 2 momentissa ja siksi, että lainsäädännön uskottavuus ja yhdenvertaisuus toteutuisi eri puolilla maata.
Mikään taho ei ole tekemässä perustuslakivaliokunnan lausunnossaan edellyttämää tarkastelua ennen huhtikuussa tapahtuvaa työttömyysturvan leikkausta.
– Nyt kolmen kuukauden aikana tulleessa palautteessa on kerrottu, että vaikka henkilö olisi ollut esimerkiksi ESR-hankkeen aktivointitoimissa, hänelle tulisi leikkaus, koska niitä ei laskettaisi lain mukaisiksi aktiivitoimiksi. Myös Kelan maksamassa kuntoutuksessa ollut henkilö kertoi, että Kela ilmoittaneen ettei se käy aktiiviehtoon. Kyse on koko aktiivimallin ja lainsäädännön uskottavuudesta, luettelee Huotari.
Huotari on ollut sekä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan että perustuslakivaliokunnan jäsen ollessaan kansanedustajana 1995-2007. Sen jälkeen hän on työskennellyt pitkäaikaistyöttömien palveluiden kehittämishankkeessa ja Paltamon täystyöllisyyskokeilussa, jossa tehtiin myös monialainen työ- ja toimintakyvyn arviointiprojekti, jonka organisoi hankkeessa kuntoutuslääkärinä toiminut Raija Kerätär.
Kerättären väitöskirjan yksi tutkimusosa tehtiin juuri Paltamon hankkeessa. Sen mukaan Paltamon työttömistä työnhakijoista vain 50 % oli suoraan työmarkkinoille kykeneviä ilman tukitoimia. Loput tarvitsivat joko koulutusta tai kuntoutusta, osa työnhakijoista oli kokonaan työkyvyttömiä ja osalle sopivin ratkaisu olisi tuetut välityömarkkinat.