Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Uutiset

Martti Korhonen halukas jatkamaan Eläkeläiset ry:ssä

Oululainen Martti Korhonen on valmis toiseen kolmivuotiskauteen Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana. Järjestön edustajakokous pidetään 28.-29. toukokuuta Varkauden Kuntorannassa. Muita puheenjohtajaehdokkaita ei yhdistyksistä ole tiettävästi esitetty. Korhonen on entinen pitkäaikainen Vasemmiston kansanedustaja ja vaikuttaa nykyään muun muassa Oulun kaupunginvaltuustossa.

Korhosen mukaan päättyvä kausi on ollut järjestön eri tasoilla aktiivinen. Keskustoimiston työntekijöistä puolet on vaihtunut uusiin.

– Muutos on onnistunut hyvin, nyt meillä on nuoria tekijöitä kokeneitten rinnalla.

Keskustoimiston työntekijöistä puolet on vaihtunut uusiin.

Muiden eläkeläisjärjestöjen tavoin Eläkeläiset ry:ssä on pyritty monin keinoin hankkimaan jäseniksi uusia eläkeläisiä.

– Yhteistyö ammattiyhdistysliikkeen kanssa on yksi tapa, Korhonen kertoo.

Eläkeläisväestön edunvalvonta on ollut järjestössä isossa roolissa.

”Isona ilmiönä on noussut esiin iäkkäiden ihmisten yksinäisyys.”

– Eläkeläisköyhyys on todella paha ongelma. Lääkekulujen omavastuiden, sähkönsiirtomaksujen ja vuokrien korotukset ovat kasvattaneet eläkeläisten menoja, ja tulopuolella käteen jäävä osa pienenee ja pienenee. Isona ilmiönä on noussut esiin iäkkäiden ihmisten yksinäisyys. Näissä asioissa järjestöllämme riittää jatkossakin töitä, Korhonen sanoo.

Varkauden edustajakokoukseen on tulossa 138 paikallisyhdistysten ja 14 aluejärjestön lähettämää edustajaa. Henkilövalintojen lisäksi kokous hyväksyy kannanottoja ja toimintalinjat tuleville vuosille. Edustajakokoukselle on tehty yli 180 aloitetta, joiden aihepiireistä suurimmat ovat köyhyys sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja asiakasmaksut. Eläkeläiset ry on Suomen vanhin valtakunnallinen eläkeläisjärjestö.

Kategoriat
Uutiset

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto asetti jo ehdokkaita eduskuntavaaleihin

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) saa kotikentällään kovan vastuksen ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto asetti 21.4. kevätpiirikokouksessaan ensimmäiset yhdeksän omaa kansanedustajaehdokasta. Oulunsalon työväentalon täyttänyt vasemmiston piirikokousväki uskoi politiikan suunnan muuttuvan vaaleissa, onhan Sipilän porvarihallituksen suosio laskemistaan laskenut. Vasemmiston kannatus sen sijaan on noussut, samoin piirijärjestön ja koko puolueen jäsenmäärä.

Ensimmäinen vaalipotretti paikallaolleista vuoden 2019 kansanedustajaehdokkaista: Carina Läntinen (vas.), Heidi Haataja, Olli Kohonen, Suvi Röntynen, Jouni Jussinniemi ja Katja Hänninen. (Kuva: Maija Aalto)

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston nyt asetetut kansanedustajaehdokkaat ovat Heidi Haataja Limingasta, Katja Hänninen Raahesta, Jouni Jussinniemi Pyhäjärveltä, Carina Läntinen Utajärveltä sekä oululaiset Markku Eilola-Jokivirta, Olli Kohonen, Ville Luotola, Suvi Röntynen ja Hanna Sarkkinen.

Ehdokaslista täydennetään syksyllä siten, että Pohjois-Pohjanmaalta on 18 ehdokasta.

Mahdollisten maakuntavaalien ehdokasasettelusta vasemmistopiiri päättää kesäkuussa. Ehdokkaitten keruu on meneillään. Vasemmiston pohjoisten piirien toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki sanoi tavoitteena olevan, että ennen juhannusta Pohjois-Pohjanmaalta on koossa täysi 118 nimen lista maakuntavaaleihin. Vaaleihin valmistaudutaan piirijärjestön seminaarissa Oulussa 5. toukokuuta.

 

”Kylmän kauden politiikkaa”

Oulunsalon piirikokouksessa hyväksytyn kannanoton mukaan Sipilän hallitus on riistänyt ihmisiltä uskon turvalliseen tulevaisuuteen. Pitkään jatkunut hyvätuloisten suosiminen köyhempien kustannuksella tympii yhä useampia. Kansanedustaja Katja Hänninen totesi puheenvuorossaan, että porvarihallitus on tukenut hyvätuloisia verohelpotuksin ja tukiaisin yhteensä noin 1,5 miljardilla eurolla, mutta leikannut pienituloisilta yhteensä noin miljardi euroa muun muassa indeksijäädytysten ja etuuksien alentamisten avulla.

– Hallituksen linja ei ole muuttunut talouden kohentuessa. Köyhien kyykytys jatkuu ja perusturvan leikkauksia ei peruta.

Köyhien kyykytys jatkuu ja perusturvan leikkauksia ei peruta.

Hallitukselta puuttuu Hännisen mukaan täysin käsitys työttömien elämästä: oikeistopoliitikot kuten Juhana Vartiainen puhuvat ”liian hyvästä työttömyysturvasta”. Yhtä outoa on pienipalkkaisten työssäkäyvien ja muiden vähävaraisten arki.

– Epävarmuutta on kasvattanut määräaikaisten työsuhteiden räjähdysmäinen kasvu ja esimerkiksi terveyspalvelujen asiakasmaksujen nousu. Viime vuonna 370 000 asiakasmaksua oli ulosotossa, Hänninen huomautti.

Sipilän hallitus on riistänyt ihmisiltä uskon turvalliseen tulevaisuuteen.

Hänninen ja monet kokousedustajat tuomitsivat myös työttömien aktiivimallin, uuden massaleikkurin, joka leikkaa työttömyysturvaa 90 000 työttömältä.

Piirikokous kehotti kaikkia vasemmistolaisia voimannäyttöön työväenliikkeen vappujuhlissa eri paikkakunnilla. Yksi suurimmista tapahtumista on Raahessa, jossa paljastetaan vuoden 1918 punavankileirien uhrien muistomerkki.

 

Juttua muokattu 23.4. klo 21.24: Lisätty Ville Luotolan nimi jo nimettyihin eduskuntavaaliehdokkaisiin.

Kategoriat
Uutiset

Punaiset ottivat vallan tasan 100 vuotta sitten

Tammikuun 27. päivänä 1918 Suomen nuori tasavalta repesi kahtia. Köyhä väki oli kyllästynyt nälkään, valtansa vähäisyyteen ja rikkaiden ylenkatseeseen. Helsingin punakaarti valtasi porvarillisen senaatin, poliisilaitoksen ja rautatieaseman. Hallitusvalta siirtyi punaisten kansanvaltuuskunnalle ja eduskunnan tehtäviä alkoi hoitaa Työväen pääneuvosto. Senaatti pakeni Vaasaan, valkoisten pääkaupunkiin, jossa suojeluskunnat jo riisuivat aseista venäläisiä varuskuntia.

Punakapina ei tullut Suomen herroille yllätyksenä. Jo 12. tammikuuta senaatti oli nostanut sotavoimien johtoon Mannerheimin, joka alkoi koota suojeluskunnista maan virallista armeijaa. Sellaista ei ennestään ollut, vaan järjestystä valvoivat erilaiset kaartit, myös työväenyhdistysten valitsemat järjestysmiehet. Senaatti nimesi suojeluskunnat hallituksen joukoiksi 25.1. Punaiset vastasivat kaksi päivää myöhemmin valtaamalla senaatin Smolnan.

Kansan kahtiajako syveni vuosikymmeniksi, kun Valkoinen Suomi piteli ohjaksista.

Helsingistä työväen vallankumous levisi nopeasti Turkuun, Kotkaan, Tampereelle, Hämeenlinnaan ja Viipuriin. Ratkaisevat taistelut käytiin maaliskuussa. Pohjois-Suomessa aseellisia yhteenottoja tapahtui helmikuussa Oulussa, Tervolassa ja Torniossa. Punaisten häviöön päättynyt sota jatkui suunnattomina kärsimyksinä vankileireillä. Kansan kahtiajako syveni vuosikymmeniksi, kun Valkoinen Suomi piteli ohjaksista.

Vain neljä kuukautta kestänyt Suomen sisällissota vaati noin 38 000 kuolonuhria, joista kolme neljäsosaa oli punaisia. Suomalainen tragedia liittyi koko Eurooppaa järkyttäneeseen ensimmäiseen maailmansotaan, jonka melskeissä kaatui Venäjän tsaarikin ja Suomi itsenäistyi.

Kansalais- tai sisällissodasta oli Suomessa pitkään vain yksi virallinen kertomus, voittajien kertomus vapaussodasta.

Kansalais- tai sisällissodasta oli Suomessa pitkään vain yksi virallinen kertomus, voittajien kertomus vapaussodasta. Vasta toisen maailmansodan jälkeen kirjailijat ja tutkijat, sellaiset kuin Yrjö Kallinen, Väinö Linna, Jaakko Paavilainen ja 1990-luvulla professori Heikki Ylikangas toivat laajempaan tietoisuuteen myös kolikon toisen puolen, punaisten näkemykset ja kokemukset. Ylikankaan Sotasurmat-projekti lopulta osoitti sodan koko todellisuuden surmansa saaneiden luetteloineen.

 

Lue lisää vuoden 1918 tapahtumista Kansan Tahdon 9.2. ilmestyvästä numerosta!

Kategoriat
Uutiset

KTY:n seminaarista eväitä itsenäisyyspäivään

”Suomi 100-juhlinta huipentuu itsenäisyyspäivän kretonkijuhlien tuijotteluun television ääressä. Silloin olisi paikallaan ajatella myös työväenliikkeen suurta panosta itsenäistymisen puolesta, ja sitä työtä ja taistelua, jolla Suomen köyhä kansa on noussut täysivaltaisiksi kansalaisiksi.” Näin totesi Kemin 130-vuotiaan työväenyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Kumpumäki lauantaina KTY:n ja Kivalo-opiston seminaarissa, jonka aiheena oli työväenliikkeen rooli Suomen itsenäistymisessä 1917–18.

Paneelikeskustelussa alustajat Kauko Kemppinen, Anneli Kanto ja Ulla Aatsinki pohtivat muun muassa suomalaisen totuuskomission tarvetta. (Kuva: Maija Aalto)

Vuosien 1917–18 tapahtumia valottivat historiantutkijat Kauko Kemppinen, Ulla Aatsinki ja Tiina Lintunen sekä kirjailija Anneli Kanto.

Kansalaissota vaati raskaan veron: noin 120 punaista tapettiin Kemissä.

Vuonna 1887 perustetun Kemin työväenyhdistyksen historiikin tehnyt Kemppinen painotti KTY:n olleen alusta asti vasemmistolainen, työläisten perustama suuri ja vaikutusvaltainen yhdistys. Suurlakon aikana 1905 lakkokokous pidettiin Kemin kirkossa, kun työväentalo kävi ahtaaksi. KTY organisoi Lapin varhaisen ay-liikkeen savotoilla, uitossa ja sahoilla. Jo varhain vaadittiin myös 8-tuntista työpäivää, ja eduskunnassa vaikutti Kemin työläisten sinne äänestämä Hilda Herrala. Kansalaissota vaati raskaan veron: noin 120 punaista tapettiin Kemissä. Teloittajiksi oli koulutettu lukiolaispoikia, joiden eteen tuotiin muualtakin Lapista kiinni saatuja punaisia, joita oman kylän miehet eivät halunneet ampua.

Kahvitauolla kemiläinen Tuula Sykkö (vas.) keskustelemassa tutkija Ulla Aatsingin ja kirjailija Anneli Kannon kanssa. (Kuva: Maija Aalto)

Seminaarissa keskusteltiinkin siitä, mikä tekee tavallisista kylän miehistä tappajia. Kirjailija Annelin Kannon mukaan jääkäreillä oli raaistava vaikutus Suomen valkokaartilaisiin. Kanto on uudessa romaanissaan Lahtarit kuvannut Pohjanmaan nuorten miesten muuttumista suojeluskuntalaisista teloittajiksi. Sysäyksen kirjan tekemiselle Kanto sai oman isoisänsä valokuvasta.

Suuret savotat olivat työväenaatteen hyviä leviämiskenttiä.

Tutkija Ulla Aatsinki on syventynyt Lapin työväenliikkeen historiaan muun muassa Kansan Tahdon uutisten pohjalta. Lapissa ei sata vuotta sitten ollut etelän torpparikysymystä. Suuret savotat olivat työväenaatteen hyviä leviämiskenttiä. Ensimmäisen maailmansodan tuottama nälänhätä radikalisoi työväestöä, ja kunnallisen ääni- ja vaikutusvallan puute lisäsi suuttumusta. Lapin työväenliikkeellä oli yhteyksiä rajojen yli Ruotsiin ja Venäjälle, ja naapurimaista löytyi pakopaikkoja sisällissodan hävinneille punaisille.

Tiina Lehtinen on tehnyt pioneerityötä tutkimalla punakaartia aseettomina avustaneiden naisten kohtaloita. (Kuva: Maija Aalto)

Punaisten naisten tiet -tietokirjan tekijä Tiina Lintunen kertoi tutkimuksestaan, jossa hän selvitti valtiorikosoikeuden pöytäkirjoista aseettomina punakaartia avustaneiden naisten kohtaloita Satakunnassa. Vastoin oikeiston ”naarassusi”-propagandaa nämä naiset olivat tavallisia nuoria työläisiä, jotka toimivat punakaartissa sairaanhoitajina, keittäjinä ja ompelijoina. Sodan jälkeen punaleskillä oli vaikeinta, he eivät saaneet leskeneläkettä, mutta yleisesti ottaen sopeutuminen sujui, kunhan naiset vain pääsivät työhön. Järkyttävimpiä Lintusen tutkimia tapauksia olivat ne, joissa nainen joutui lähettämään lapsensa kerjuulle tai antamaan heidät pois, kun perheen elatukseen ei annettu apua.

Järkyttävimpiä Lintusen tutkimia tapauksia olivat ne, joissa nainen joutui lähettämään lapsensa kerjuulle tai antamaan heidät pois, kun perheen elatukseen ei annettu apua.

Kemin työväenyhdistys jatkaa työväenliike-aiheisten tilaisuuksien järjestämistä. Yhdistykseen voivat liittyä myös henkilöjäsenet.

 

Lisää seminaarin annista luettavissa Kansan Tahdon joululehdestä, joka ilmestyy 22.12.

Kategoriat
Uutiset

Islannin vasemmisto voitti

Vasemmistopuolueet korjasivat voiton lauantaina Islannin parlamenttivaaleissa. Vasemmistoliiton sisarpuolueen Islannin vihreän vasemmiston johtaja Katrin Jakobsdottir on varteenotettava pääministeriehdokas, mutta hallitusneuvotteluista tulee mutkikkaat.

Islantilaiset äänestivät nyt jo toisissa ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa vuoden sisään. Kaksi hallitusta on kaatunut skandaaleihin. Ensin Panama-paperit paljastivat, että pääministeri Gunnlaugsson oli salannut yhteytensä veroparatiisiin Neitsytsaarilla. Seuraava pääministeri Benediktsson jätti kertomatta, että hänen isänsä avusti pedofiilin maineen palauttamisessa.

Kaksi hallitusta on kaatunut skandaaleihin.

Vaaliväsymys ei vaivannut islantilaisia: 81 prosenttia kävi äänestämässä. Suurimpana jatkaa konservatiivinen Itsenäisyyspuolue, vaikka kärsikin ison tappion. Toiseksi suurin on Vihreä vasemmisto, ja kolmanneksi kiri rivakasti sosialidemokraatit. Porvaripuolella nousija oli uusi puolue Keskusta, jonka ex-pääministeri Gunnlaugsson perusti juuri ennen vaaleja. Vasemmistossa uusi tulija on Kansanpuolue, joka pääsi toisella yrittämällä parlamenttiin. Laidan yli putosi lyhyeksi iloksi jäänyt pellepuolue Valoisa tulevaisuus. Se toimi viime hallituksessa vanhan oikeiston apulaisena. Porvarileirissä myös piraateilla meni tosi heikosti. Vanha Edistyspuolue säilytti asemansa.

Vasemmistolla ei siis ole enemmistöä, mutta sillä on etulyöntiasema, koska oikeiston päävoima Itsenäisyyspuolue hävisi selvästi ja skandaalit rasittavat porvarileiriä.

Vihreän vasemmiston kannatus nousi tasan prosentilla ja oli nyt 16,9 prosenttia. Demareita äänesti 12,1 prosenttia, nousua 6,4 prosenttia. Uusi Kansanpuolue sai 6,9 prosenttia äänistä. Vasemmistolla ei siis ole enemmistöä, mutta sillä on etulyöntiasema, koska oikeiston päävoima Itsenäisyyspuolue hävisi selvästi ja skandaalit rasittavat porvarileiriä. Itsenäisyyspuolueen kannatus taantui 25,2 prosenttiin.

Islannin parlamentti, Allting, on maailman vanhin kansanedustuslaitos, jolla on ikää yli tuhat vuotta. Edustajien lukumäärä on nykyään 63. Paikat jakautuvat seuraavasti: Itsenäisyyspuolue 16 (-5), Vihreä vasemmisto 11 (+1), Sosialidemokraatit 7 (+4), Keskusta 7 (+7, uusi), Edistyspuolue 8 (+-0=), Piraatit 6 (-4), Kansanpuolue 4 (+4, uusi), Restauraatio 4 (-3), Valoisa tulevaisuus 0 (-4).

Kategoriat
Uutiset

Presidenttiehdokas Kyllönen on rauhanvälittäjä

Työväen Syyspäivillä omalle väelle esittäytyi eduskunta- ja ministerityöstä sekä europarlamentista tuttu presidenttiehdokas Merja Kyllönen. Hänen kampanjansa keskeiset teemat ovat Suomen liittoutumattomuus, eriarvoisuuden vähentäminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen.

Vasemmiston Merja Kyllönen on presidenttiehdokkaista ainoa, joka on allekirjoittanut ydinasekieltosopimusta vaativan vetoomuksen. Samaa vaatimusta ajava kansanliike sai juuri Nobelin rauhanpalkinnon!

– Rauhanvälitys on valitettavasti unohdettu Suomessa, jossa ollaan suorastaan kontallaan Natoon päin, arvosteli Kyllönen. Hän piti erittäin ikävänä sitä, että Suomen poliitikkojen enemmistö on vaahtopäinä menossa puolustusunioniin, jota EU:n ”isot sedät” ovat rakentamassa. Hanke on pahassa ristiriidassa EU:n rauhanprojekti-ajattelun kanssa.

– Me vasemmistossa uskallamme puhua rauhasta ja köyhyydestä. Kouluttamattomuus, nuoret kouluttamattomat miehet, on suurin turvallisuusuhka esimerkiksi Brysselissä, eikä se uhka korjaudu Natolla. Asejärjestelmiin sijoitettavat miljardit ovat kaikkialla poissa koulu- ja sosiaalipalveluista.

Vasemmiston Merja Kyllönen on presidenttiehdokkaista ainoa, joka on allekirjoittanut ydinasekieltosopimusta vaativan vetoomuksen.

Kyllönen uskoo, että rauhalle ja solidaarisuudelle on maailmalla paljon kysyntää.

-Vaalikamppailussa olen vaihtoehto vanhasille ajatuksille. Eikä minua helpolla lyödä kanveesiin, sen verran olen liikennemiesten kanssa treenannut maalla, merellä ja ilmassa, Kyllönen nauratti kuulijoitaan Rokualla.

Kategoriat
Uutiset

Sipilän hallitukselle ankaraa kritiikkiä Työväen syyspäivillä

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus sai sapiskaa Työväen Syyspäivillä Rokualla, jossa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vasemmistoaktiivit pitivät viikonloppuna seminaaria. Sipilän linjaa arvosteltiin etenkin tuloerojen paisuttamisesta.

Seminaarissa vieraillut Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson totesi, että hallitus on itsekin myöntänyt tuloerojen kasvun, vaikka yrittää peittää sitä tupakkaveropuheilla.

– Sipilän hallituksen budjetti parantaa suurituloisten ostovoimaa. Pienituloisilta leikataan entistä enemmän. Hallituspuolueet kutistavat julkisia palveluja, koulutusta ja sosiaaliturvaa. Hallituksen porvarillisuus näkyy myös työmarkkinapolitiikassa. Kamppailemme sitä vastaan kaikilla tahoilla, Andersson sanoi.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto vetoaa keskustan perheministeri Saarikkoon Oulaskankaan synnytysten turvaamiseksi.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston piirikokous vaati Sipilän hallitusta perumaan julkisen sektorin lomarahaleikkaukset, jotka kohdistuvat pienipalkkaisiin naisaloihin ja vievät esimerkiksi hoitotyötä tekevältä lähes 400 euroa vuodessa.
Köyhien nöyryyttäminen pitää piirikokouksen mielestä lopettaa. Kokous vaati sosiaaliturvaan indeksikorotuksia ja työttömyysturvan verotukseen kohtuutta.

Sote-uudistuksen sudenkuopat olivat kokouksen suuri huolenaihe. Piirikokous uudisti piirijärjestön kannanoton Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnan jatkamisen puolesta.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto vetoaa keskustan perheministeri Annika Saarikkoon Oulaskankaan synnytysten turvaamiseksi.

– Oulaskankaan sairaalassa syntyy vuosittain 900-1000 lasta ja siellä on toteutettu kaikki tiukentuneen päivystysasetuksen edellyttämät muutokset, kuten täydennyskoulutettu kätilöitä ja tehty vaadittuja laitehankintoja. Oulaskankaalla on jo pitkään toiminut malli, jossa riskisynnytykset tunnistetaan sairaalassa hyvissä ajoin ja ohjataan edelleen Ouluun, kannanotossa todetaan.

– Odottavan äidin ja syntyvän lapsen näkökulmasta on paljon turvallisempaa synnyttää lähisairaalassa ammattitaitoisen henkilökunnan avustamana kuin tien päällä taksissa tai ambulanssissa. Välimatkojen pidentyessä myös matkasynnytysten riski kasvaa, mikä vaarantaa potilasturvallisuuden.

Kategoriat
Uutiset

Vasemmistopiirille uusi puheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston piirikokous valitsi sunnuntaina piirijärjestön uudeksi puheenjohtajaksi Olli Kohosen. Kohonen on Oulun varavaltuutettu, Oulun seudun koulutuskuntayhtymän yhtymäkokouksen 2. varapuheenjohtaja ja oman puolueosastonsa Oulun VasemmistoPlus ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja. Viime valtuustokaudella Kohonen toimi maakuntahallituksen jäsenenä. Koulutukseltaan 37-vuotias Kohonen on sairaanhoitaja ja filosofian maisteri.

Olli Kohonen aloittaa Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtajana vaalivuonna 2018. (KUVA: MAIJA AALTO)

Kaksi vuotta Pohjois-Pohjanmaan piiriä johtanut Veli Paasimaa Muhokselta luopui itse tehtävästä. Uusi puheenjohtaja valittiin äänestäen. Vaalissa annettiin 62 hyväksyttyä ääntä, joista Kohonen sai 26. Piirin varapuheenjohtajiksi valittiin 20 äänellä Heidi Haataja Limingasta ja 16 äänellä Sari Janatuinen Kempeleestä.

Rokualla pidetyn syyspiirikokouksen valitsemat muut piirihallituksen jäsenet ovat: Tauno Kivelä Ii, Eero Kinare Kalajoki, Kalevi Kerttula Kempele, Jaakko Latvanlehto Muhos, Jorma Hanhela, Heidi Hietalahti, Suvi Röntynen ja Kalervo Ukkola Oulu, Hanne Vähäkuopus Oulainen, Risto Heinonen Raahe, Ritva Lassila Tyrnävä ja Timo Kekkonen Ylivieska. Varajäseniksi valittiin Aija Autio Ylivieska, Teuvo Näätänen Haapavesi, Carina Läntinen Utajärvi, Matti Nikula Raahe ja Taisto Puurunen Pudasjärvi.

Kategoriat
Uutiset

Vasemmistomepit tuomitsevat Espanjan sortotoimet Kataloniassa

EU-parlamentin vasemmistoryhmä tuomitsee Espanjan hallituksen Kataloniassa harjoittaman väkivallan. Yhteensä 56 meppiä 19:sta eri maasta, mukana Merja Kyllönen (vas.) Suomesta, vetoaa Espanjan hallitukseen voimatoimien lopettamiseksi ja rakentavan vuoropuhelun aloittamiseksi. Espanjan keskushallinnon väkivaltainen puuttuminen lokakuun ensimmäisen päivän kansanäänestykseen on kärjistänyt tilanteen Kataloniassa äärimmilleen.

– Väkivalta on väärä keino poliittisten kysymysten ratkaisemiseen demokraattisissa maissa, sanovat vasemmistomepit. Espanjan pääministeri Mariano Rajoylle lähettämässään kirjeessä mepit toteavat, että keskushallinnon lähettämä kansalliskaarti hyökkäsi Kataloniassa siviilejä, median edustajia ja aluehallinnon virkailijoita vastaan, ja että tällainen toiminta sotii EU:n perusoikeuksien julistusta vastaan.

Myös Euroopan vasemmistopuolueen puheenjohtaja, saksalainen Gregor Gysi vaatii Espanjan hallitusta välittömästi lopettamaan väkivallan Kataloniassa, jossa yli 700 ihmistä loukkaantui sunnuntaina kansalliskaartin iskettyä äänestyspaikoille. Gysi huomauttaa, että kansanäänestys itsenäistymisestä ei vielä ole sama asia kuin alueen ero valtiosta.

– Espanjan keskushallinnon väkivalta provosoi nyt siihen, mitä se pyrkii estämään.

– Espanjan keskushallinnon väkivalta provosoi nyt siihen, mitä se pyrkii estämään.

Gysi vaatii EU:ta tuomitsemaan väkivaltaisuudet selkein sanoin.

– Poliittinen ratkaisu on mahdollinen vain rauhanomaisten neuvottelujen kautta. Muut tiet merkitsevät Espanjan demokratian loppua.

EU-johdon kannanottoa on vaatinut myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, jonka mukaan poliisiväkivalta Katalonian kansanäänestyksen yhteydessä oli ehdottoman tuomittavaa.

Katalonian aluehallinto aikoo esittää lähiaikoina itsenäistymisjulistuksen. Sen kannatus oli 90 prosenttia. Kansanäänestykseen osallistui 42 prosenttia äänioikeutetuista. Katalonian asukasluku on noin 7,5 miljoonaa.

Kategoriat
Uutiset

Ääripää astelee Saksan valtiopäivätaloon

Liikkuvat äänestäjät nostivat äärioikeistolaisen AfD-puolueen Saksan parlamenttiin. Politiikan kuviot menivät muutenkin uusiksi, vaikka liittokanslerina jatkaa kristillisdemokraattien Angela Merkel.

Toista kertaa valtiopäivävaaleihin osallistunut äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle, AfD, sai 12,6 prosenttia äänistä ja on kolmanneksi suurin puolue. Vasemmistopuolue Linke eteni hieman ja sai 9,2 prosenttia, se on viidenneksi suurin. Vanhat pääpuolueet CDU ja SPD hävisivät, demarit niin pahasti että siirtyvät oppositioon. Angela Merkelin CDU:ta äänesti nyt 33 prosenttia (-8,5) ja demareita 20,5 prosenttia (-5,2). Viiden prosentin äänikynnyksen alle viime vaaleissa jäänyt vanha liberaalipuolue FPD nousi takaisin parlamenttiin 10,7 prosentilla, ja kuudentena puolueena sisään pääsi vihreät 8,9 prosentilla.

Vaaleissa näkyivät jälleen kerran suuret alue-erot, joita 27 vuotta kestänyt yhteiselo ei ole siloittanut.

Saksan vaaleissa oli yli 61 miljoonaa äänioikeutettua, joista 75 prosenttia äänesti. Äärioikeiston AfD keräsi runsaasti ääniä ennen nukkuneilta kansalaisilta ja CDU:ta aiemmin äänestäneiltä. Lisäksi ääripuolue sai tukea entisiltä demareiden ja vasemmistopuolueen äänestäjiltä etenkin Saksan itäisissä osissa. Vanhan DDR:n alueella puolueiden järjestys oli: CDU 27 prosenttia, AfD 21,6, Linke 16,2, SPD 15 prosenttia. Vasemmistopuolue Linken kannatus putosi idässä yli kuusi prosenttia, vaikka maan kokonaistulos on 0,6 prosenttia plussalla. Vaaleissa näkyivät jälleen kerran suuret alue-erot, joita 27 vuotta kestänyt yhteiselo ei ole siloittanut.

 

Populismilla kysyntää

Vuonna 2013 perustettu AfD-puolue oli aluksi talousprofessorien johtama, mutta hajosi ja kokosi itsensä uudelleen pakolaiskriisin alkaessa 2015. Kuten monissa Euroopan maissa myös Saksassa äärioikeiston äänestäjät ovat aivan voittopuolisesti miehiä. Johtopaikoilla rähistään, ja AfD-poliitikot soveltavat kilvan Trump-populismia. AfD:n 76-vuotias johtomies Alexander Gauland tiesi mitä teki sanoessaan vaali-iltana: ”Me tulemme jahtaamaan liittokansleri Merkeliä!”

Alusta lähtien on ollut selvää, ettei maahanmuuton ja islamin vastustukseen keskittyvä AfD ole hallituskypsä – toisin kuin vero- ja eurovastaisuutta hyödyntänyt liberaalipuolue FPD, joka sekin kritisoi pakolaispolitiikkaa.

Alusta lähtien on ollut selvää, ettei maahanmuuton ja islamin vastustukseen keskittyvä AfD ole hallituskypsä.

Saksan demarit kärsivät sosialidemokratiaa vaivaavasta mantereenlaajuisesta näivetystaudista. Kaksi vaalikautta hallituskoalitioon kuulunut SPD seuraa vastedes oppositiosta, miten Saksaa viedään oikealle.

 

Linken väki vaihtuu

Vasemmistopuolue Linke ylsi historiansa toisesi parhaaseen tulokseen ja sen paikkaluku parlamentissa kasvaa viidellä. Linke on saavuttanut melko tukevan aseman isoissa kaupungeissa ja nuoremman väen keskuudessa, mutta itäisen Saksan entisillä vahvoilla kannatusalueilla ja maaseudulla on suuria vaikeuksia. Saksassakin äänet liikkuvat yhä herkemmin, ja ihmisten sitoutuminen puolueisiin muuttuu löyhemmäksi. Esimerkiksi Ranskassa ja Espanjassa ovat uudet poliittiset liikkeet ainakin tilapäisesti korvanneet entisiä puolueita niin vasemmalla kuin oikealla.

Linke on saavuttanut melko tukevan aseman isoissa kaupungeissa ja nuoremman väen keskuudessa, mutta itäisen Saksan entisillä vahvoilla kannatusalueilla ja maaseudulla on suuria vaikeuksia.

Saksassa odotetaan nyt jännityksellä uuden hallituksen kokoonpanoa: tuleeko CDU:n kaveriksi FDP vai FDP ja vihreät. Vasemmistolle tärkeää olisi saada aikaan vahva oppositiopolitiikka. Linke nosti vaalikampanjassaan pääasioiksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja rauhanpolitiikan. Vaikka työllisyys on Saksassa kohentunut, on maassa paljon köyhyyttä.

Lopuksi valtiopäivien uusi paikkajako, paikkoja on yhteensä 709:

CDU 246, SPD 153, AfD 94, FDP 80, Linke 69 ja vihreät 67.

Kategoriat
Uutiset

Keskustan ylivalta jatkuu kunnissa – gallupeista huolimatta

Kannatuksen laskusta kärsivä keskusta pitää kuntapolitikkaa tukevasti näpeissään. Maan kolmanneksi suurimmalla puolueella on 59 prosenttia kunnanhallituksen puheenjohtajapaikoista ja 48 prosenttia valtuustojen puheenjohtajapaikoista, kertoo Kuntaliiton tuore tilasto. Siihen on koottu kunnissa ennen kesätaukoa tehdyt valinnat valtuustokaudelle 2017–21.

Kevään kuntavaalien ja kesän gallupien suurin puolue kokoomus on saanut vain 16 prosenttia kunnanhallitusten johtopaikoista. Rakettinousun tehneet vihreät, joita kuntavaaleissa äänesti 12,5 prosenttia kansasta, johtaa kunnanhallitusta 0,3 prosentissa Suomen kuntia. Demareilla on nuija 15 prosentissa kunnanhallituksia, ja perussuomalaisilla ja vasemmistoliitolla kummallakin yhdessä prosentissa.

Vasemmistoliitto sai kevään kuntavaaleissa 8,8 prosenttia äänistä. Valtuuston puheenjohtajuus vasemmistolla on 9 kunnassa ja kunnanhallituksen johtopaikka 3 kunnassa. Keskustan kokonaiskannatus oli 17,5 prosenttia, ja sillä on kunnanhallituksen puheenjohtaja lähes 180 kunnassa!

Keskustan ylivaltaa turvaa Suomen kuntarakenne ja pienten kuntien suuri määrä.

Keskustan ylivaltaa turvaa Suomen kuntarakenne ja pienten kuntien suuri määrä. Huolimatta alle 20 prosentin vaalikannatuksesta keskustalla on ylivoimaisesti suurin paikkamäärä, yhteensä 2824 valtuutettua, kun esim. demareilla on isommalla kokonaiskannatuksella vain 1697 valtuutettua. Vihreiden paikkaluku on vain 534. Demarit ja vihreät ovat ”kaupunkipuolueita”, kun taas pikkukunnat ovat keskustan heiniä. Pienissä kunnissa valtuustoon pääsee vähin äänin, suurissa ääniä pitää olla satamäärin. Tämä selittää keskustan suhtautumista kuntarakenne- ja maakuntauudistuksiin.

Manner-Suomessa on yhteensä 295 kuntaa, joista Kuntaliiton tilasto on koottu. Edistystä on sentään tapahtunut naisten asemassa. Uusissa valtuustoissa liki 40 prosenttia puheenjohtajista on naisia.

Kategoriat
Uutiset

Hallituskriisiä ei tullutkaan

Vaaleja ei tule, vaan hallitus jatkaa ja perussuomalaisten vanhat ministerit ulkoministeri Timo Soini etunenässä pitävät salkkunsa, vaikka puolueen eduskuntaryhmä hajosi äärioikeistolaisen Jussi Halla-ahon noustua puheenjohtajaksi. Halla-ahon edustamista arvoista aluksi järkyttynyt ja hallitusyhteistyön hänen kanssaan torjunut pääministeri Juha Sipilä (kesk.) perui tiistaina hallituksensa eronpyynnön ja kertoi, että yhteistyö vanhojen perussuomalaisministerien kanssa jatkuu.