On sanottu, että kuntavaalit eivät kosketa valtakunnan politiikkaa. Olen asiasta melko paljon eri mieltä. On hyvä pitää erillään eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa päätettävät asiat. Mutta väistämättä näillä vaaleilla kerrotaan myös maan hallituksen onnistumisesta: monet hallituksen esityksistä tehdyt päätökset toteutetaan kunnissa.
Mikäli hallituspuolueet saavat hyvän tuloksen, niin he tulkitsevat sen hyväksynnäksi omalle politiikalleen. Tämä erittäin merkityksellinen seikka on syytä muistaa ehdokasta valitessa. Vaikka kuntavaaleista puhutaan henkilövaalina, niin henkilön lisäksi ääni voi tukea hallituksen politiikkaa tai vastustaa sitä.
Mitä tulevaisuuden kunnalle jää tehtäväksi, jos sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille? Kunnat päättävät edelleen monista tärkeistä asioista ja järjestävät jatkossakin päivähoidon, perusopetuksen, liikunta- ja nuorisopalvelut, kirjastot ja muut kulttuuripalvelut. Ja vastaavat meidän kaikkien ympäristöstä, rakentamisesta ja liikennejärjestelyistä.
Nostan esiin tärkeän kunnan tehtävän, joka tahtoo jäädä monen muun tärkeän asian alle. Se on maankäyttö ja kaavoitus sekä muut teknisen toimen palvelut. Hallinnollisilla päätöksillä voidaan pyörittää hallintorakenteita uudelleen vaikka joka vuosi. Rakennettu ympäristö on aivan toisella tavalla pysyvä. Kaavoituksen ja rakentamisen päätökset ovat ihmiselämän pituuteen verrattuina pysyviä. Tehtyä ei saa uudella päätöksellä tekemättömäksi, kun päätökset on kerran pantu rakentamalla täytäntöön.
Oulussa on ollut maan parhaita, ellei paras maanhankinta- ja kaavoituspolitiikka.
Oulussa on ollut maan parhaita, ellei paras maanhankinta- ja kaavoituspolitiikka. Se perustuu siihen, että kaupunki hankkii raakamaata ja kaavoittaa sen niin, että hyöty jää veronmaksajille. Tämä on aivan poikkeuksellinen menettely maassamme. Nyt tätä samaa mallia yritetään saada aikaiseksi moneen muuhun kaupunkiin.
Oikeistopuolueet ja grynderit vastustavat sen käyttöönottoa vahvasti. Esimerkiksi Helsingissä on asunnon neliöhinnasta jopa 2500 euroa tonttimaan hintaa – 100 neliön asunnossa 250 000 euroa.
Ihmisten rahastaminen kohtuuttomilla tonttihinnoilla on järjetöntä ja vastuutonta. Oulussa käytössä olevalla mallilla olemme saaneet ja voineet pitää asuntojen ja muiden rakennuksien hintatason edes siedettävällä tasolla. Helsinkiläisen perheasunnon hinnassa olevan tonttimaan osuudella saa Oulussa uuden omakotitalon.
Kun Ouluun liitettiin uudet kunnat, niin joidenkin uusien valtuutettujen ensimmäinen iso missio oli tämän toimivan rakenteen romuttaminen. Sen todella ison hintalapun olisivat maksaneet kuntalaiset ja hyödyn olisivat imuroineen taskuihinsa muutamat maanomistajat.
Kysykää ehdokkaanne kantaa maankäyttöön ja velvoittakaa hänet sitoutumaan Oulun toimivaan malliin. Kun tähän yhdistetään järkevä kaavoitus, toimivat liikennejärjestelyt ja joukkoliikenne, niin voimme rakentaa kilpailukykyä pelkästään asumisen hinnan kautta niin kotimaassa kuin laajemminkin.
Kysykää ehdokkaanne kantaa maankäyttöön ja velvoittakaa hänet sitoutumaan Oulun toimivaan malliin.
Asuminen ja sen hinta ovat kotitalouden suurimpia menoeriä. Lainojen maksuajat ovat asuntojen hintojen noustessa venyneet 30 vuoteen. Vuokralla asuva maksaa asunnon pääoman ja käyttökulut vuokrassaan, asuntosijoittaminen on lähes riskitöntä ja tuotto hyvä. Vuokralla asuville maksetaan asumistukea vuodessa yhteensä noin kaksi miljardia vuodessa, käytännössä asumistuki valuu asuntosijoittajan taskuun.
Kaavoituksella voidaan vaikuttaa ympäristöömme monella tavalla. Oulussa keskusta-alueen vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että tarjolla on myös lapsiperheille ja opiskelijoille kohtuuhintaisia asuntoja. Keskustan elinvoima syntyy asukkaista.
Hyvät palvelut, osaavat ihmiset ja vastuulliset päätökset antavat meille etulyöntiaseman myös laajemmin pohjoisen Euroopan kehittämisessä. Meillä on avaimet hyvään tulevaisuuteen, tekijöiksi tarvitaan hyvät ja vahvat päättäjät.