• Mäkelininkatu 29 C, Oulu, puh. (08) 537 1722
Facebook Twitter Instagram

Kuukauden kolumni

Kansan Tahto

70 € / vuosi
Tilaa nyt »
Search
Close this search box.
Search
Close this search box.

Tekijä: Niko Peltokangas

Kategoriat
Uutiset

Katja Hänninen on eduskunnan vuoden hiihtäjä

Oppositiopolitiikasta saa harvoin palkintoja, mutta vasemmiston kansanedustaja Katja Hänniselle on kertynyt kevään aikana niin mitaleja kuin palkintopystejäkin. Eduskunnan urheilukerhon hiihtojaosto luovutti hänelle keskiviikkona Vuoden hiihtäjä -patsaan.

– En siis ole varsinaisesti mikään kilpa-hiihtäjä, mutta osallistumisesta ja tsemppauksesta sain tunnustusta, Hänninen sanoo Facebookissa.

Kansan Tahdolle raahelaisedustaja kertoo ostaneensa karvapohjasukset vuosi sitten. Kouluaikojen inhokkilajista on tullut uusi suosikki, kun saa hiihtää vapaasti ja nautiskellen.

Kultamitalia ei himmennä edes se, että sarjassa ei ollut muita osallistujia.

Hänninen voitti kansanedustajien naisten yleisen sarjan mestaruuden helmikuussa Keravalla järjestetyissä kisoissa. Kultamitalia ei himmennä edes se, että sarjassa ei ollut muita osallistujia. Samoin kävi Norjassa järjestetyissä parlamenttien välisissä kisoissa, joissa hän kaatumisista huolimatta toi yksinäisessä sarjassaan voiton Suomen eduskunnalle.

– En tiennyt yhtään, millainen tapahtuma siellä on, kunnes sain tietää, että matka on 11 kilometriä pitkä. Oli liikuttavaa, kun meidän porukka kannusti ”Katja, Katja” loppuun saakka ja paikalliset kyselivät, että kuka julkkis sieltä oikein tulee.

Vasemmiston europarlamentaarikko Merja Kyllönen sai Vuoden hiihtäjä -tunnustuksen vuonna 2009 toimiessaan vielä kansanedustajana.

Kategoriat
Uutiset

Sarkkinen kysyy hallitukselta kurdien palauttamisesta Iraniin

Hanna Sarkkinen lupasi viedä pyhäjärvisten terveiset eduskuntaan ja hehkutti kaupungin pysymistä kyberteknologiassa ”megatrendin aallonharjalla”. (Kuva: Tero Kaikko)

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas) kysyy hallitukselta, miten poliittisesta toiminnasta johtuvan vainon uhka otetaan huomioon turvapaikkamenettelyssä. Kirjallisen kysymyksen taustalla on yhdeksän vuotta Suomessa asuneen ja työskennelleen Behdadin tapaus, josta Kansan Tahto kertoi viime viikolla.

Salanimellä Behdad kutsuttua kurdiaktivistia ollaan palauttamassa Suomesta Iraniin, vaikka häntä odottaa Iranissa todennäköisesti vaino hänen poliittisen aktiivisuutensa tähden. Hän on toiminut kurdien oikeuksien puolesta Iranissa ja Suomessa. Behdadin perhettä on tämän vuoksi häiritty Iranissa.

Behdadin perhettä on tämän vuoksi häiritty Iranissa.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan Iranissa on tuomittu kuolemaan henkilöitä, joita on syytetty ainoastaan yhteyksistä kurdijärjestöihin. Suomesta turvapaikan saanut kurdi kidutettiin kuoliaaksi Iranissa viime vuonna.

Behdad on perustellut turvapaikkahakemusta myös islaminuskosta luopumisella. Korkein hallinto-oikeus on aiemmin todennut, että tästä voi Iranissa seurata vainoa tai epäinhimillistä kohtelua, jopa kuolemantuomio.

– Nyt uhkaava maastapoistaminen koettelee ihmisten uskoa suomalaisen maahanmuuttopolitiikan johdonmukaisuuteen, inhimillisyyteen ja kykyyn tunnistaa vainon uhka, Sarkkinen perustelee kysymystään.

Sarkkisen mukaan Behdadin tapaus tuo esiin monia ongelmia Maahanmuuttoviraston toiminnasta ja Suomen turvapaikkapolitiikasta. Viraston turvapaikkapuhutteluissa ei pyritä saamaan yksityiskohtaista tietoa turvapaikkaperusteista ja turvapaikanhakijoiden antamat tiedot lähtökohtaisesti kyseenalaistetaan. Myös turvallisuustilannetta kuvaavaa maatietoa käytetään ennemmin hakijoita vastaan kuin puolesta. Lisäksi turvapaikanhakijoiden oikeutta oikeusapuun ja avustajan käyttöön on huononnettu.

Puhutteluissa on ollut soranin kielen tulkki vaikka Behdadin äidinkieli on kurmandzi.

Behdadin tukijat pitävät hänen turvapaikkapuhutteluaan puutteellisena avustajan puuttumisesta johtuen. Osassa Maahanmuuttoviraston ja poliisin puhutteluissa on myös ollut soranin kielen tulkki vaikka Behdadin äidinkieli on kurmandzi. Poliisin suorittamassa puhuttelussa on ollut suoranaisia virheitä, joita on jouduttu korjaamaan myöhemmin.

Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok) vastattavaksi menevässä kirjallisessa kysymyksessä tiedustellaan myös, miten Maahanmuuttovirasto arvioi Iranin kurdiväestön turvallisuustilannetta ja maan uskonnonvapauden tilaa sekä miten varmistetaan, että Suomesta ei palauteta Iraniin henkilöitä, joita uhkaa maassa epäinhimillinen kohtelu.

Kategoriat
Uutiset

Kansalaisaloite vakuutuslääkärien ”kunniasta ja omatunnosta” on ymmärretty väärin

Eduskunta keskusteli eilen kyselytunnin jälkeen ensimmäisen kerran vakuutuslääkäreitä koskevasta kansalaisaloitteesta. Oululaisen Pertti Latvalan tekemä aloite keräsi yli 50 000 kannattajaa talvella alle kahdessa kuukaudessa.

Kansalaisaloitteesta on esitetty julkisuudessa monenlaisia tulkintoja, jotka ovat Latvalan mielestä väärin. Hän haluaa ainoastaan velvoittaa vakuutus- ja eläkelaitosten lääkärit antamaan lausuntonsa ”kunnian ja omatunnon” kautta. Tällä hetkellä heidät on vapautettu tästä velvoitteesta, joka koskee lain mukaan muita ”lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja”.

Latvalan mukaan tavoitteena ei ole, että vakuutus- ja eläkepäätöksiä tehtäisiin vain hoitavan lääkärin lausunnon perusteella. Vakuutuslääkäreiltä vain vaadittaisiin sama vakuutus kuin muiltakin lääkäreiltä.

– Ei missään nimessä. Tämä on mädännäisen järjestelmän muutoksen aloitus, jossa pureudutaan sen ensimmäiseen nurkkaan. Tavoitteena on, että lopulta saadaan kaikkia osapuolia tyydyttävä järjestelmä.

”Tämä on mädännäisen järjestelmän muutoksen aloitus, jossa pureudutaan sen ensimmäiseen nurkkaan.”

Latvala ihmettelee lääkärien puheita siitä, ettei useissa eri laeissa esiintyvillä ”kunnian ja omatunnon” pykälillä olisi käytännön merkitystä.

– Minkä hiton takia se on pitänyt niihin saada, hän kysyy.

 

Sarkkinen uudistaisi enemmänkin

Torstaina pidetyssä lähetekeskustelussa moni kansanedustaja toivoi suurempiakin muutoksia vakuutuslääkärijärjestelmään kuin aloitteessa esitetään. Vasemmiston Hanna Sarkkinen mainitsi, ettei eduskunnan pidä sitoutua vain aloitteen esittämään ratkaisumalliin.

– Olisi tärkeää, että vakuutuslääkäreiden riippumattomuutta ja sidosten avoimuutta tarkasteltaisiin ja varmistettaisiin lainsäädännöllä, Sarkkinen sanoi.

Hän vaati myös työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan puolueettomuuden varmistamista. Sarkkinen pitää vakuutuslääkärien portinvartijan asemaa perusteltuna, mutta pelkää ihmisten kokemusten puolueellisista ja epäoikeudenmukaisista päätöksistä vahingoittavan järjestelmän oikeutusta.

– Yksi mahdollinen uudistus voisi olla se, että vakuutuslääkärit velvoitettaisiin näkemään ja tutkimaan potilas siinä tilanteessa, että vakuutuslääkärin arvio potilaan tilasta poikkeaa hoitavan lääkärin arviosta, Sarkkinen ehdotti.

 

Ministerin neuvottelukunta ei kelpaa

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) on asettanut huhtikuussa kolmevuotisen neuvottelukunnan vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyden kehittämiseksi ja kansalaisten luottamuksen lisäämiseksi sitä kohtaan. Mattila toivoo neuvottelukunnalta myös ehdotuksia vakuutuslääkäreiden ja hoitavien lääkäreiden koulutukseen.

Latvala pitää neuvottelukuntaa ”höpövetona”.

Latvala pitää neuvottelukuntaa ”höpövetona”. Yli vaalikauden toimivaan neuvottelukuntaan asia on helppo haudata.

– Se keskittyy aivan muihin asioihin eikä tähän kunnian ja omatunnon asiaan ollenkaan.

Kansalaisaloite jatkaa seuraavaksi matkaansa sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, mutta kovin nopeaa käsittelyä ei ole tiedossa. Vasemmistoa valiokunnassa edustava Aino-Kaisa Pekonen kertoo, ettei se käsittele ilmeisesti mitään ennen kuin sote-uudistukseen liittyvät lakiesitykset on saatu pois pöydältä.

Hallituspuolueiden enemmistö päätti keskiviikona kiireeseen vedoten, ettei valiokunta anna lausuntoa julkisen talouden suunnitelmasta, vaikka sillä on merkittäviä vaikutuksia sote-palvelujen rahoitukseen. Opposition eduskuntaryhmien puheenjohtajat vetosivatkin eilen puhemiesneuvostoon, jotta se käsittelisi sosiaali- ja terveysvaliokunnan tilanteen. Valiokunnan ohittamisesta pelätään muodostuvan demokratiaa uhkaava ennakkotapaus, joka vähentää valiokuntien asiantuntijakuulemisten merkitystä.

Kategoriat
Uutiset

Lisää epävarmuutta ja ”pärstäperusteisia” irtisanomisia, sanovat kansanedustajat hallituksen työllisyyspolitiikasta

Vasemmistoliiton kansanedustajat syyttivät hallitusta epävarmuuden lietsomisesta työelämään, kun eduskunnassa käsiteltiin tiistaina opposition välikysymystä nuorten työehdoista.

SDP:n, Vasemmiston, vihreiden ja perussuomalaisten allekirjoittamassa välikysymyksessä kyseenalaistettiin hallituksen suunnitelmat sallia alle 30-vuotiaiden työsopimusten perusteeton määräaikaisuus ja heikentää pienten yritysten työntekijöiden irtisanomissuojaa. Oppositio vaati myös niin sanotun aktiivimallin korjaamista.

 

Sarkkinen: Esitys ei lisää työllisyyttä vaan määräaikaisuuksia

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen huomautti, etteivät alle 30-vuotiaat ole yhtenäinen ryhmä vaan heillä on hyvin erilaisia koulutuksia ja työkokemuksia. EU:n työsyrjintädirektiivi sallii ikäperusteisen syrjinnän vain, jos toimet ovat oikeasuhtaisia ja hyvin perusteltuja.

”30 vuoden ikäraja on varsin korkea”

– Hallituksen suunnitelmat eivät sitä kuitenkaan ole. Ensinnäkin 30 vuoden ikäraja on varsin korkea ja ei ole olemassa todisteita siitä, että työehtojen heikennykset lisäisivät työllisyyttä. Esitys ei siis lisää työllisyyttä. Se todennäköisesti ainoastaan entisestään heikentää nuorten työehtoja ja lisää määräaikaisuuksia, Sarkkinen totesi.

Työelämän epävarmuus heijastuu muuhun elämään ja lykkää esimerkiksi perheen perustamista. Määräaikaisilla työsopimuksilla työnantaja voi ”suojautua” työntekijän mahdolliselta tulevalta raskaudelta.

– Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen on vaikea toteuttaa niin, etteikö se johtaisi niin sanottuihin pärstäperusteisiin irtisanomisiin. On muistettava, että nykyiselläänkin työnantaja voi tuotannollis-taloudellisten syiden ohella irtisanoa työntekijän, joka laiminlyö työntekemisen tai käyttäytyy epäasiallisesti, Sarkkinen sanoi.

 

Myllykoski: Käskyt on otettu EK:lta

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Jari Myllykoski sanoi, että politiikan pitäisi vahvistaa kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja luottamusta tulevaisuuteen työelämän muutosten keskellä. Hallitus ei ole kuitenkaan halunnut uudistaa työelämää tasa-arvoisesti.

– Sen sijaan käskyt on otettu EK:lta ja lopulta on vaadittu asioita joita edes EK ei itse enää kehtaa vaatia, Myllykoski syytti.

Palkkojen ja työehtojen huonontaminen tuoksuu kansanedustajan nenään ”vahvasti 1800-luvun kehruukoneiden ajalta, eikä vastaa tekoälyn ja automaation kaltaisiin uusiin ilmiöihin”.

Tutkimustieto ei tue käsitystä, jonka mukaan irtisanomissuojaa heikentämällä nostettaisiin työllisyyttä.

Myllykosken mukaan nuorten uskoa poliittiseen päätöksentekoon on vaurioitettu pysyvästi ensin pettämällä koulutuslupaus ja sitten heikentämällä nuorten työsuhdeturvaa, vaikka työministeri väitti tammikuussa, ettei irtisanomissuojaan puututa.

– Suomessa irtisanomissuoja on jo nyt keskeisiä kilpailijamaita, kuten Saksaa ja Ruotsia heikompi. Tutkimustieto ei tue käsitystä, jonka mukaan irtisanomissuojaa heikentämällä nostettaisiin työllisyyttä.

 

Hänninen: Määräaikaisuudet naisten riesana

Kansanedustaja Katja Hänninen totesi esityksen osoittavan, ettei hallitus ole sitoutunut työelämän tasa-arvon edistämiseen. Naiset ovat miehiä useammin vastentahtoisesti määräaikaisissa työsuhteissa.

– Miten esimerkiksi työelämässä todella yleinen ongelma, eli raskaussyrjintä tai syrjintä perhevapaan perusteella voidaan edes todentaa, jos määräaikaisuudelle ei aina tarvita edes perustetta?, Hänninen kysyi.

”Määräaikaiset työsuhteet alentavat oleellisesti hyvinvointia.”

– Tutkimusten mukaan määräaikaisuuksien helpottaminen lisää lähinnä nuorten pätkätöitä, ei muuta. Epävarmuuden ja stressin kokemisen välillä on tutkimuksissa todettu olevan vahva yhteys. Määräaikaiset työsuhteet alentavat siis oleellisesti hyvinvointia. Hallitus on ollut huolissaan syntyvyyden laskusta. Miten se ajatteli saada sen nousuun nuorten elämän epävarmuutta kasvattamalla?

 

Mustajärvi: Takuutyöpaikka tutkinnon suorittaneille

Markus Mustajärvi ehdotti mallia, jossa tutkinnon suorittaneille nuorille taattaisiin määräaikainen työ oikeassa työsuhteessa, jos työpaikkaa ei muuten löydy.

– Nuori pääsisi näyttämään itseään työnantajalle, kartuttaisi työkokemusta, saisi käyttää oppimaansa oikeassa työpaikassa ja vakauttaisi toimeentuloa niukan opiskeluajan jälkeen, kansanedustaja perusteli.

Hän suhteuttaisi mallin aiheuttamat kustannukset siihen, kuinka kalliiksi nuori syrjäytyminen työelämästä tulee. Takuutyö kannustaisi nuoria hankkimaan tutkinnon. Rahaa työ- ja elinkeinoministeriöllä tähän tarkoitukseen olisi, Mustajärvi sanoi.

Hallituksen työllisyyspolitiikka jakaa Mustajärven mukaan työttömien ja työntekijöiden joukkoa johdonmukaisesti pieniin osiin, jolloin ei synny yhtenäistä vastarintaa.

– Aktiivimalli ottaa omansa, kiky kurittaa erityisesti naisia, ja nuorille luodaan omat syrjivät mekanismit työmarkkinoilla.

Kategoriat
Uutiset

”Ei koston vaan rauhan vuoksi”

Raahessa siunattiin 100 vuotta sitten kuolleet punavangit

Raahessa paljastettiin vappuna kaksi sisällissodan muistomerkkiä, toinen entisellä vankileirillä ja toinen leirillä kuolleiden hautamuistomerkillä. Porvari- ja kauppakoulun seinässä muistutetaan nyt koululla huhtikuusta elokuuhun 1918 sijainneesta vankileiristä ja sillä kuolleista punavangeista. Kuolleiden nimet puolestaan lisättiin Haaralan hautausmaalla sijaitsevan hautamuistomerkin yhteyteen.

Raahen vankileirillä kuolleiden omaisia kävi vappuna laskemalla kukkia sukulaisensa nimen viereen. (Kuva: Niko Peltokangas)

Kansanedustaja Katja Hänninen (vas) puhui vankileirin muistolaatan julkistustilaisuudessa. Hän halusi muistuttaa kuulijoita siitä, ettei köyhä kansa ole saanut mitään ilman uhrauksia, työtä ja uskoa parempaan huomiseen.

– Me kunnioitamme heidän muistoaan, jotka ovat aatteensa ja vakaumuksen puolesta kuolleet. Ajatuksemme ja sydämemme ovat myös heidän luonaan, jotka ovat sukupolvien ajan kantaneet kansalaissodan tapahtumien tuskaa sisällään.

Pelko, viha, epätoivo ja ahdistus olivat todennäköisesti sotaan joutuneiden päällimmäiset tunteet.

Yhteiskunta on muuttunut sadassa vuodessa radikaalisti, Hänninen totesi. Vuonna 1918 suurin osa kansasta eli köyhyydessä ilman mahdollisuuksia parantaa elinolosuhteitaan. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeuskaan ei tuonut välittömästi parannuksia heikompiosaisten elämään.

– Pelko, viha, epätoivo ja ahdistus olivat todennäköisesti sotaan joutuneiden päällimmäiset tunteet ja ne myös ohjasivat ihmisten toimintaa.

Raahen Laulutoverit esiintyi vapun tilaisuuksissa Pauli Ylitalon johdolla. (Kuva: Niko Peltokangas)

Vankileireillä kuoli kuitenkin enemmän suomalaisia kuin sodassa. Tautien, kidutuksen ja murhien lisäksi vankeja kuoli nälkään, sillä omaisia kiellettiin tuomasta vangeille ruokaa. Raahen vankileirillä oli viiden kuukauden aikana enimmillään lähes 800 vankia, joista 142 kuoli ennen siirtoa Tammisaareen. Kuolleisuus leirillä oli maan korkeimpia.

Kuolleisuus leirillä oli maan korkeimpia.

Haaralan hautausmaalla vuonna 1951 pystytyn muistomerkin yhteydessä paljastettiin kaksiosainen muistolaatta, johon on kaiverrettu joukkohautaan haudattujen vankien nimet. Nimilistassa on eritelty myös kuusi aseistakieltäytymisen vuoksi teloitettua pyhäjokista vainajaa. Nimet luettiin tiistaina ääneen tilaisuudessa, jossa piispa Samuel Salmi muistosiunasi vainajat.

Siunaustilaisuuden avaukseksi puhunut Raahen terästehtaan ammattiosaston puheenjohtaja Sami Nyman kiitti piispaa muistomerkkihankkeen suojelemisesta. Hän osoitti kiitokset erikseen myös Lauri Maaralalle varainhankinnan hoitamisesta sekä Viljo Lehmuskedolle, jonka historiantutkimus tuki hankkeen etenemistä.

– Emme muista tovereitamme vihan ja koston vuoksi, vaan rauhan vuoksi, Nyman totesi.

Kategoriat
Uutiset

Kalevi Kivistö Raahessa: Sisällissodan myytit ovat murtuneet

Sadan vuoden aikana kuva sisällissodasta on muuttunut, tasapainottunut ja auttanut ymmärtämään sodan osapuolten motiiveja, sanoi pitkän linjan vasemmistopoliitikko Kalevi Kivistö vappupuheessaan Raahessa tiistaina. Sotaan osallistuneiden ja siitä kärsineiden ihmisarvon tunnustaminen ja kunnian palauttaminen ovat Kivistön mukaan mahdollistaneet myös kansallisen sovinnon rakentamisen.

– Emme voi enää leirille suljettujen kärsimyksiä lievittää, mutta voimme parhaimmalla tavalla kunnioittaa heidän muistoaan toteuttamalla niitä kansanvallan ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden arvoja, joiden puolesta he toimivat.

Tänä vuonna työväen vappujuhlaa vietettiin Härkätorin sijaan Raahesalissa. Tapahtumien erityisenä teemana oli Raahessa vuonna 1918 toimineen vankileirin uhrien muistaminen. Porvari- ja kauppakoululla sijainneella leirillä kuoli 142 vankia.

Kivistö kuvaili tieteen ja taiteen murtaneen vähitellen sisällissodasta rakennettuja myyttejä. Tapahtumia punaisten näkökulmasta kuvasivat F.E. Sillanpää, Lauri Viita sekä tietysti Väinö Linna.

– Yhden vaikuttavimmista uusista teoksista kirjoitti täälläkin hyvin tunnettu Heidi Köngäs, jonka Sandra-teos on koskettava tarina pohjoishämäläisen perheen kohtalosta.

Tieteen puolelta Kivistö mainitsi punaista ja valkoista terroria sekä vankileirien oloja 1960-luvulla tutkineen Jaakko Paavolaisen. Sittemmin vuosituhannen vaihteessa on tehty sotasurmaprojekti, jossa kuva sodan uhreista on tarkentunut entisestään.

Myyteillä Kivistö tarkoitti ajatusta vapaussodasta, jossa venäläiset joukot ajettiin vastaitsenäistyneestä maasta.

Myyteillä Kivistö tarkoitti ajatusta vapaussodasta, jossa venäläiset joukot ajettiin vastaitsenäistyneestä maasta.

Kivistö viittasi professori Heikki Ylikankaan käsitykseen, jonka mukaan valtaosa venäläisistä sotilaista pysytteli sodan ulkopuolella ja sotaan osallistuneetkin auttoivat enemmän valkoisia kuin punaisia. Vapaussotaa venäläisiä vastaan ei tarvinnut käydä, mutta valkoisten voiton varmistivat ulkomaiset joukot, sillä Saksassa koulutettujen jääkärien lisäksi sotaan osallistui heidän puolellaan yli 10 000 saksalaista sotilasta.

Sota oli sisällissota, Kivistö sanoi. Siinä taisteltiin siitä, miten yhteiskunnalliset olot itsenäisessä Suomessa järjestetään. Kumpikin osapuoli halusi tutkijoiden mukaan Suomen vapautta yhtä palavasti. Itsenäisyys ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, sillä saksalaiset joukot jäivät maahan vahtimaan eduskunnan päätöksentekoa. Vasta Saksan romahdus ensimmäisessä maailmansodassa pelasti Suomen joutumasta sen protektoraatiksi, ”suojelukseen”.

Taustalla oli vasemmistoenemmistöisen ja korkeimman vallan käyttäjäksi julistautuneen eduskunnan hajottaminen.

Toinen myytti liittyy laittomana pidettyyn kapinaan. Kivistö muistutti, että taustalla oli vasemmistoenemmistöisen ja korkeimman vallan käyttäjäksi julistautuneen eduskunnan hajottaminen, mitä sosialistit pitivät laittomana.

– Tapahtumasarja horjutti vakavasti käsitystä, jonka mukaan uudistuksia voitaisiin toteuttaa eduskunnan kautta.

Kategoriat
Uutiset

Tuhannet vastustivat aktiivimallia perjantaina

Hanna Sarkkinen toivoo sekä uusia mielenosoituksia että aktiivimallin perumista tai korjaamista kansalaisaloitteen avulla

 

Vasemmiston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen toivoo ammattiyhdistysliikkeen mielenosoituksen aiheuttavan kovaa poliittista painetta hallitukselle, kun aktiivimalli tulee kansalaisaloitteen ansiosta eduskunnan uudelleenkäsittelyyn. Hän muistuttaa, että poliittisilla mielenosoituksilla oli vaikutusta pakkolakien kumoamiseen syksyllä 2015.

– Kaikista parasta olisi, että koko malli purettaisiin. Myös korjaukset ovat mahdollisia, kun laki joka tapauksessa avataan, ellei sitten hallituspuolueet päätä, ettei sitä käsitellä ollenkaan. Ihmettelen, jos hallitus ei tule yhtään vastaan tämän seurauksena.

Muun muassa porvarihallituksen ministerit saivat kuulla kunniansa. (Kuva: Juha Markkola)

Aktiivimallin korjaamiseksi Sarkkisen mukaan voisi muuttaa aktiivisuuskriteerejä. Aktiivisuutta voisi tällöin osoittaa esimerkiksi työnhaulla, vapaaehtoistyöllä tai osallistumalla koulutuksiin, jotka eivät ole te-toimiston järjestämiä. Myös lisäresurssit työvoimapalveluihin olisivat tervetulleita.

Vasemmiston kansanedustajat tekivät hallitukselle kirjallisen kysymyksen aktiivimallin soveltamisohjeista, joita te-toimistoilla ei vielä ole. Sarkkinen mainitsee ongelmana päivähoitopaikan, johon työttömän lapsella ei välttämättä enää ole subjektiivista oikeutta. On epäselvää, miten aktiivisuutta tulkitaan, jos ei täytä kriteerejä, koska ei saa lapselle hoitopaikkaa.

Kokemuksia mallin soveltamisesta saadaan parin kuukauden kuluttua, kun ensimmäinen tarkastelujakso päättyy ja ensimmäisiä työttömyyskorvauksia saatetaan leikata.

– Toivon, että siinä vaiheessa nähdään uusia mielenosoituksia.

 

Paikalla oli työttömien puolustajia kaikkialta Suomesta. Esimerkiksi Oulun seudulta oli tullut kolme bussia, Rovaniemeltä kaksi. (Kuva: Maija Aalto)

Mielenosoitus oli tärkeä voimannäyttö

Mielenosoitukseen osallistui järjestäjän ja poliisin arvion mukaan 10 000 ihmistä. Sarkkinen iloitsee osallistujamäärästä.

– On hirveän tärkeää, että ihmiset näkevät, kuinka paljon täällä on porukkaa. Viime päivinä on ollut hirveä propagandasota, jossa EK ja porvaripuolueet ovat yrittäneet luoda paniikkimielialaa ja ammattiyhdistysvastaista mielialaa ja kyseenalaistaa mielenilmausten ja lakkojen oikeutus.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toivoo mielenosoituksen vaikuttavan myös hallituksen suunnitteleman ”aktiivisen työnhaun mallin” valmisteluun.

Mielenosoituksen kylttivalikoimaa. (Kuva: Maija Aalto)

– Toivon, että palkansaaja- ja työmarkkinajärjestöjen huomioista otetaan paremmin vaarin. Hallitus varmaan miettii, että ihmiset kokee aktiivimallin aika epäoikeudenmukaiseksi ja tämä mielenilmaus on yksi osoitus siitä.

”Aktiivimalli kakkoseksi” kutsutussa esityksessä työttömän pitäisi hakea vähintään yhtä työpaikkaa joka viikko ja raportoida siitä verkkopalveluun. SAK jättäytyi voimassaolevan mallin valmistelusta pois ja pitää sitä kilpailukykysopimuksen vastaisena, koska se leikkaa työttömyysturvaa.

– Toivon, että vuoropuhelu hallituksen kanssa tiivistyy. Me oltiin tänään jo heidän kanssaan keskustelemassa ja sovittiin, että jatketaan keskusteluja, Eloranta sanoo.

Kategoriat
Artikkelit

Aloitteita kaupunkilaisten puolesta Raahen valtuustossa

Vasemmiston valtuustoryhmä on tehnyt Raahessa kymmeniä aloitteita kuluvalla vaalikaudella. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Niko Peltokangas summaa kauden aikana ajettuja teemoja ja aloitteita.

 

Raahelaiset vasemmistovaltuutetut ovat esittäneet kauden aikana 119 valtuustoaloitetta tai -kysymystä. Heti ensimmäisenä vuonna aloitteita ja kysymyksiä tehtiin 47. Toistuvia teemoja ovat olleet vanhuspalvelut, terveys- ja erityisesti sosiaalipalvelut, koulut, kaavoitus sekä Vasemmiston vaalilupauksiin lukeutunut asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet.

 

Vaikea alku

Kaupunginvaltuusto kokousti pari kertaa jo ennen kauden alkua, sillä uusi valtuusto tarvittiin hyväksymään Vihannin ja Raahen kuntaliitoksena syntyneen kaupungin budjetti seuraavalle vuodelle. Vasemmiston johdolla valtuuston niukka enemmistö onnistui pienentämään puolella miljoonalla seutukunnan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavan Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän leikkauksia.

Kausi alkoi kuitenkin myös tappiolla, kun kuntayhtymän budjetista sisuuntunut porvarileiri päätti jäädyttää sisäilmaongelmien vuoksi puretun Piehingin koulun uudisrakentamisen. Myöhemmin koko hanke peruttiin kasvaneeseen kustannusarvioon vedoten eikä 60 lapsen koulua koskaan rakennettu uudelleen. Miljoonan euron lisäys olisi jäänyt pieneksi verrattuna moniin muihin kauden aikana paukkuneisiin muun muassa koulu- ja liikuntahankkeiden budjetteihin.

Piehingin koulun kohtalo ja tehdyistä sopimuksista irtaantuminen jätti jälkensä valtuustoryhmien keskinäiseen luottamukseen.

Piehingin koulun kohtalo ja tehdyistä sopimuksista irtaantuminen jätti jälkensä valtuustoryhmien keskinäiseen luottamukseen. Monet valtuutetut pitivät kuitenkin piehinkiläisten puolia myös aloitteillaan. Esimerkiksi Katja Hänninen, Joni Lackström, Asser Siuvatti ja Markku Siuvatti tekivät aloitteita piehinkiläisten palveluista ja kylän elinvoiman turvaamisesta.

 

Yrityksiä turvata demokratiaa

Valtuutettujen aloitteiden käsittelyä kehitettiin kauden aikana. Allekirjoittanut teki ensimmäisen aloitteen aloitteiden käsittelystä maaliskuussa 2013, ja sen pohjalta valtuutettujen aloitteet päätettiin tuoda valtuuston päätettäväksi sitä mukaa kuin niihin saadaan vastauksia aikaiseksi. Aiemmin aloitteet tuotiin vain tiedoksi kerran vuodessa. Myöhemmin saatiin vielä läpi aloite, jolla valtuutettujen ja kuntalaisten aloitteet viedään asianomaisen lautakunnan käsittelyyn pelkän viranhaltijavastauksen sijaan.

Vasemmisto on edistänyt avoimuutta myös esimerkiksi kuntalaisten kuulemiskanaviin ja pöytäkirjojen julkisuuteen liittyvillä aloitteilla. Valtuuston kokousten nettilähetykset aloitettiin Vasemmiston aloitteesta vuonna 2014. Kauden lopulla saimme valtuustolta vastakaikua myös vaatimuksellemme pitää kokouspöytäkirjat netissä pidempään kuin vuoden ajan.

Tulevalla kaudella voimaan astuvan organisaatiouudistuksen valopilkku liittyy sekin kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin.

Tulevalla kaudella voimaan astuvan organisaatiouudistuksen valopilkku liittyy sekin kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin. Uudistuksen myötä Raahessa aloittaa toimintansa eri kaupunginosia edustava lähidemokratiahallitus, jonka luomiseen Vasemmiston edustajat vahvasti osallistuivat.

Valitettavasti organisaatiouudistuksen suurimmat muutokset ovat kuitenkin demokratiaa leikkaavia. Lautakuntien määrä tippuu neljään ja luottamushenkilöiden määrä niissä puolittuu. Joitain huononnuksia saatiin estettyä, mutta kokonaisuutena uusi lautakuntamalli keskittää valtaa ja vähentää asukkaiden äänen kuulumista.

 

Aamupäivätoiminnasta taistellaan

Ykkös- ja kakkosluokkalaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on elänyt epävarmuudessa koko kauden ajan. Kestävän toimintamallin luultiin syntyneen keväällä 2015, mutta seuraavana vuonna opetuslautakunta päätti ajaa aamupäivätoiminnan alas.

Vasemmiston valtuutetut tekivät runsaasti töitä aamu- ja iltapäivätoiminnan turvaamiseksi ja lakkauttamispäätösten perumiseksi. Palvelu on monelle tärkeä väline työn ja perhevastuiden yhdistämiseksi, ja kuuluisi strategiassaan lasten Raahena esiintyvän kaupungin palveluvalikoimaan. Vaikuttaminen asian puolesta jatkuu kuntavaaleissa ja tulevassa valtuustossa.

Esitimme myös vähävaraisten perheiden ja opiskelijoiden elämäntilanteen huomioimista päivähoitomaksuissa.

Esitimme myös vähävaraisten perheiden ja opiskelijoiden elämäntilanteen huomioimista päivähoitomaksuissa. Hyvinvointikuntayhtymässä vastustimme asiakasmaksujen korotuksia ja teimme aloitteen terveyskeskusmaksujen poistamiseksi ensi vuoden alusta lähtien.

Asiakasmaksujen hillitseminen on tavoitteena myös uimahallin osalta. Paisuneet remonttikulut ja kassavaikeudet luovat nostopaineita hinnankorotuksiin, mutta vasemmisto pelkää nousevien hintojen syrjäyttävän lapsia, perheitä ja muita käyttäjiä palvelun piiristä. Eräässä aloitteessa vasemmistovaltuutettu esitti yhden maksuttoman uintipäivän tarjoamista lapsille ja nuorille kuukausittain.

 

Tuulivoimaloiden rakentaminen on puhuttanut Raahessa tälläkin kaudella runsaasti. (Arkistokuva)

Kaksi kilometriä tuulivoimaloihin

Vasemmiston valtuutetut tekivät muutamia konkreettisia aloitteita, joille saatiin näkyviä tuloksia. Tarja Ollankedon aloitteesta kaupunki on tästä talvesta alkaen tarjonnut eläkeläisille maksuttomat liukuesteet kenkien pohjiin. Palvelu osoittautui alusta lähtien suosituksi.

Vasemmiston aloitteesta päätettiin Raahessa julkistaa kirjailija Algot Untolan muistolaatta. Myös Maiju Lassilana ja Irmari Rantamalana tunnettu Untola toimi Raahessa opettajana 1800-luvun lopulla ja oli muun muassa perustamassa työväenyhdistystä kaupunkiin. Punavankina vuonna 1918 surmatun Untolan muistolaatan kustantaa Raahe-seura, joka myös selvitti kouluna toimineen talon sijainnin.

Asukkaiden huolet on saatu vähitellen paremmin kuuluviin tuulivoimayhtiöillekin.

Tuulivoimaloiden rakentaminen on puhuttanut Raahessa tälläkin kaudella runsaasti. Asukkaiden huolet on saatu vähitellen paremmin kuuluviin tuulivoimayhtiöillekin, ja kaupunginvaltuusto päätti lokakuussa 2014, että tuulivoimaa voi kaavoittaa ja rakentaa vähintään kahden kilometrin etäisyydelle asutuksesta. Tästä rajauksesta oli tehty vasemmiston aloitekin.

Konkreettisena aloitteena voi mainita vielä näkövammaisille suunnatun Luetus-palvelun käyttöönoton. Paikallislehti lähti palveluun mukaan Viljo Lehmuskedon esittämän aloitteen innoittamana ja tästä saimme palvelun käyttäjiltä kiitosta.

 

Niko Peltokangas

Kirjoittaja on raahelainen ensimmäisen kauden valtuutettu, vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen.

Tilaa Kansan Tahto - Vasemmistolainen aikakauslehti pohjoisesta

Kansan Tahto on vasemmistolainen aikakauslehti ja mielipide- ja kulttuurilehti.

Mäkelininkatu 29 C,
90100 Oulu

Puh. (08) 537 1722
ilmoitukset@kansantahto.fi
toimitus@kansantahto.fi

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät UUTISET