Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Uutiset

Perinteinen vappu saapuu jälleen!

Koronarajoituksista on enimmäkseen luovuttu ja muutaman vuoden jälkeen on aika viettää taas perinteistä vappua. Kansan Tahto teki pienimuotoisen gallupin tulevista vapunvietoista ympäri Suomea.

Oululainen Suvi Röntynen kertoo olevansa järjestämässä perinteistä oululaista vasemmistolaista vappua Rotuaarilla, jonka järjestävät, perinteiseen tapaan, yhdessä vasemmistoliitto, SDP sekä Oulun SAK:n paikallisjärjestö.

”Poliittinen puhuja ja AY-puhuja vuorottelevat puolueiden kesken ja tänä vuonna vasemmistoliitolla on ay-puheenvuoro, jonka pitää Risto Kalliorinne. Lisäksi saan tänä vuonna juontaa Rotuaarin tapahtuman”, Röntynen hehkuttaa.

Röntynen aikoo itse viettää muun vapun ajan rennoissa merkeissä.

”Vappuna aion varmasti paistaa muutamat munkit ja osallistua lauantaina Kansankahvilassa järjestettävään työväenlauluiltaan”, Röntynen suunnittelee.

Mitään erityisiä koronaohjeita vappua varten ei enää anneta, yleisiä ohjeita noudatetaan.

Silloin on hyvä muistuttaa ihmisiä työväenliikkeen saavutuksista – valitettavasti myös siitä mihin sorto voi johtaa, ja mihin se johti vuonna 1918.

”Itse toivon, että rokotusten ja taudin muuttumisen vuoksi koronan kanssa pystytään nyt vain elämään eikä enää rajoituksia tarvitsisi miettiä”, Röntynen toivoo.

Röntyselle Vappu on ennen kaikkea työväen juhla.

”Silloin on hyvä muistuttaa ihmisiä työväenliikkeen saavutuksista – valitettavasti myös siitä mihin sorto voi johtaa, ja mihin se johti vuonna 1918. Työntekijöiden arvostus on jälleen noussut otsikoihin esimerkiksi ravintola- ja muotialoilla. Vappuna on hyvä aika vaatia hyvää johtamista ja työntekijän arvostus alalla kuin alalla”, toteaa Röntynen.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Etänä ja paikan päällä

Suolahtelainen Sirpa Martins kertoo olleensa järjestämässä vappua paikallisesti sekä seutukunnalla ja osallistunut työväen vappuun aina pinskuajoistaan lähtien.

”Edellisen kerran olen viettänyt vappua jossain muualla kuin kotiseudulla vuonna 1987 Lissabonissa. Olin siellä järjestämässä vappua CGTP:n Portugalin keskusammattiliiton työntekijänä”, Martins muistelee.

Martins kertoo, että koronavuosina he järjestivät Suolahdessa pienimuotoiset vappujuhlallisuudet Wanhan aseman Lastaajat-veistoksella.

”Järjestimme patsaalle työväenjärjestöjen lippulinnan ja juhlapuheen, ja niin aiomme tehdä myös tänä vuonna,” hän toteaa.

Korona-ajan vappujärjestelyistä on vastannut Suolahden Kansantalon kulttuurityö ry ja sama yhdistys vastaa vapun järjestämisestä tänäkin vuonna, mutta Martins toivoo, että nyt mukaan järjestelyihin saadaan myös muita paikallisia yhteisöjä.

”Toivomme mukaan työläisten lakkoliikehdinnästä vastaavia järjestöjä ja niiden jäseniä, kyläyhdistyksen väkeä sekä kaikkia muita kevään, opiskelijoiden, nuoruuden ja työn juhlan viettäjiä. Juhlapuheen veistoksella pitää historioitsija, tutkija ja tietokirjailija Kari Perälä”, Martins kertoo.

Rauhan takaa vain ihmisyhteisön kansainvälinen solidaarisuus, oikeudenmukainen ja demokraattinen kehitys sekä tasa-arvoisuus työelämässä ja koulutuksessa, että myös riittävän toimeentulon turvaaminen kansalaisille.

Korona-aikana työväenlauluilta lähetettiin suorana lähetyksenä Suolahden Kansantalon Facebook-sivulla ja näihin lauluiltoihin osallistui ihmisiä eri puolilta Suomea. Tänä vuonna Suolahden Kansantalon työväenlauluilta järjestetään paikan päällä Kansantalossa sekä myös suorana lähetyksenä. Suorassa lähetyksessä lauluiltaan osallistuu myös Mama Anarkia -lauluryhmä, joka on fyysisesti koolla Helsingissä.

Martinsille vappu merkitsee työn, työväen ja opiskelijoiden juhlaa, mutta myös rauhan juhlaa.

”Tänä vuonna se on sitä enemmän kuin pitkään aikaan. Sotilasliitot eivät turvaa rauhaa tänäkään päivänä. Rauhan takaa vain ihmisyhteisön kansainvälinen solidaarisuus, oikeudenmukainen ja demokraattinen kehitys sekä tasa-arvoisuus työelämässä ja koulutuksessa, että myös riittävän toimeentulon turvaaminen kansalaisille”, Martins toteaa.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Vappurientoja ja terassin avajaiset

Tamperelainen Liban Sheikh ei ole itse järjestämässä tänä vuonna vapputapahtumia, mutta kertoo olevansa vahvasti mukana Tampereen alueen vappuriennoissa.

”Uskon, että vapun vietto kerää ilahduttavan määrän porukkaa Tampereella, sillä juhlapäivää vietetään nyt kahden vuoden tauon jälkeen niin sanotusti paikan päällä”, Sheikh iloitsee.

Tampereen Vasemmiston vappu järjestetään perinteisessä yhteistyössä SDP:n ja SAK:n paikallistoimijoiden kanssa. Aamu alkaa muistotilaisuudella vuonna 1918 kaatuneiden muistomerkillä, Kalevankankaan hautausmaalla. Tämän jälkeen päivällä on vappukulkue ja juhlapuheita sen yhteydessä. Illasta puolestaan halukkaille on tarjolla suuri vappukonsertti, nimeltä ”Solidaarisuutta aina!” ja sen uskotaan vetävän nimekkäillä artisteilla runsaasti yleisöä. Tampereen Vasemmiston jäsenille on illasta myös suunnattu oma perinteinen työväenlaulutilaisuus, Sheikh luettelee.

Paikkakunnasta riippumatta itselleni merkityksellisintä on juhlistaa vuosien tauon jälkeen työväenjuhlaa yhdessä sekä nähdä tärkeitä ihmisiä.

Sheikh aikoo itse osallistua Tampereella aamupäivän muistotilaisuuteen sekä vappukulkueeseen.

”Ja saatan illasta suunnata Helsinkiin tapaamaan vappua juhlivia ystäviä siellä. Paikkakunnasta riippumatta itselleni merkityksellisintä on juhlistaa vuosien tauon jälkeen työväenjuhlaa yhdessä sekä nähdä tärkeitä ihmisiä”, hän toteaa.

Sheikhille Vappu on kansainvälinen työväen juhlapäivä.

”Se merkitsee itselleni ennen kaikkea solidaarisuuden, kansainvälisen sekä paikallisen työväenliikkeen historian ja kevään juhlistamista. Opiskelijana vappu on myös erityisen läheinen juhla-aika ja tuttu ainejärjestöjen jopa viikkoja kestävistä riennoista.”

Akateemista juhlaa

Itä-Suomen yliopistossa väitöskirjaa tekevä Kaisa Vainio aikoo pitää vappuna ”terassin avajaiset” omalla pihallaan ja kutsua akateemisia kollegoita eli työkavereita juhlimaan vappua.

”Nyt kun vappu on ollut peruttu monta vuotta, haluan näyttää etenkin ulkomaisille kollegoille, että kyllä Suomessakin joskus juhlitaan. Jos kaupungissa järjestetään jotain vapputapahtumaa, vien heidät sitä katsomaan”, Vainio toteaa.

Vainiolle vappu on nimenomaan opiskelijoiden ja yliopistoväen juhla.

”Nyt kun olen taas yliopistossa, eli teen väitöskirjaa, juhla tuntuu taas omalta. Opiskeluaikana vappua tuli aina vietettyä, mutta valmistumisen jälkeen sen merkitys väheni. Olen iloinen, että viimein on mahdollista päästä juhlimaan sitä oman viiteryhmän kanssa”, Vainio iloitsee.

Mainos alkaa
Mainos loppuu
Kategoriat
Artikkelit

Aapo Kukko haluaa pysyä liikkeessä

Sarjakuvataiteilija ja käsikirjoittaja Aapo Kukko on piirtänyt koko ikänsä, siitä asti, kun kynä on pysynyt kädessä. Halu tarinankerrontaan on elänyt aina vahvana.

”Piirtäminen on lähtenyt päämääräisesti omista haluista ja tarpeista sekä muiden töiden tutkimisesta”, Kukko kertoo.

Lukeminen, sarjakuvat sekä elokuvat innostivat tarinankerrontaan. Vuonna 2008 ilmestyi Kukon ensimmäinen sarjakuvateos U-255 – Sukellus pohjoisessa I. Sukellusvenetrilogian ensimmäisen osan jälkeen Kukko päätti haluavansa tehdä sarjakuvaa ammatillisemmin, mutta omilla ehdoilla, ei otsa kurtussa.

Sisäinen pakko ajaa eteenpäin

Kliseisyyden uhallakin Kukko kokee piirtämisen ja sarjakuvan tekemisen elämäntapana eikä niinkään työnä, sillä tekemiseen on sisäinen pakko. Kukko arvelee, että pelkästään kirjoittamalla hän pääsisi tarinankerronnassa vähemmällä, mutta alkaa aina automaattisesti ajatella hyvää tekstiä kuvien muodossa. Siksi sarjakuva on hänelle luonnollinen tapa kertoa tarinoita.

”Ammattimaisuuden ydin on oikeastaan se, että muistaa, jaksaa ja osaa olla utelias.”

Ensimmäisen julkaisun jälkeen Kukko rakenteli itselleen toimintamekanismia, jolla jatkaa uraansa, sillä esikoisteoksen jälkeen kärsivällisyys, into tai jaksaminen uuden luomiseen voi joskus loppua. Lopputuloksen synnyttäminen on toisinaan hyvinkin mekaanista itse varsinaisessa piirtämisvaiheessa, Kukko toteaa. Sarkakuvataiteilu on kuitenkin työtä muiden töiden joukossa.

”Tuottaminen on työtä siinä mielessä, että lopputuloksen toteuttaminen vaatii lukemista, uteliaisuutta sekä opiskelua. Projektin läpikäyminen on kuin koulun käymistä. Taustatyö sekä aiheeseen sukeltaminen on oikeastaan kaikista mukavin vaihe projekteissa, kun saa kunnolla uppoutua siihen. Ammattimaisuuden ydin on oikeastaan se, että muistaa, jaksaa ja osaa olla utelias. Varsinkin silloin kun käyttää aihealueena historiaa. Aineistoa läpi käydessä käy jännästi niin, että siihen uppoutuu ja etsii tietoa enemmän kuin sitä edes tarvitsisi. Juuri tämä on osa työn viehätystä.”

Liikkeessä pysyminen on tärkeää

Kulttuuri kiinnostaa Kukkoa laidasta laitaan, ja hän on kiinnostunut kaikesta – lavarunoudesta oopperaan. Hän ei näe kulttuurissa korkea- tai alakulttuuria vaan pitää kulttuuria kulttuurina sen kokonaisvaltaisen elämyksen kautta. Kirjastoa Kukko pitää korkeassa arvossa, sillä se on tiedon ja kulttuurin kehto koko kansalle sekä tärkeä lähde hänelle taiteen tekemisessä. Kaikkea mahdollista ei aina löydä internetistä vaan on mentävä kirjastoon tai arkistoihin kaivelemaan tietoa.


Lue juttu loppuun Kansan Tahdon paperinumerosta 2/2020!

Saat kymmenittäin kiinnostavia artikkeleita yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä tilaamalla vasemmistolehden pohjoisesta. Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa, opiskelijoille ja alle 30-vuotiaille 37 euroa.

Siirry tästä tilaamaan!

Kategoriat
Näkökulmat

Kasvun rajana tulevaisuus

Parikymppisenä uskoin vielä ihmisen ongelmanratkaisukykyyn isommassa mittakaavassa, sekä suhteellisen laajoihin teknologisiin mahdollisuuksiin isompienkin ongelmien edessä, vaikka jatkuvasti osasin odottaa huonoja poliittisia päätöksiä ympäristöasioita koskien, ja tiesin, ettei pelkkä teknologia itsessään ole mikään varsinainen ratkaisu näin massiivisiin ongelmiin. Sittemmin olen pohtinut asiaa hieman laajemmin.

Ihminen on vaikuttanut vuosituhansia ympäristöönsä ja aiheuttanut aina rasitteita luonnolle. Kyse on kuitenkin siitä, tavoittelemmeko vain lyhytkatseista etua vai haluammeko kehittyä kestävämmälle pohjalle. Tiedeyhteisö ja tieteentekijät ovat varoitelleet ympäristöongelmista jo parin vuosisadan ajan, mutta vasta viime vuosikymmeninä teknologia ja lisääntynyt tutkimustieto ovat todella tuoneet esille ongelmien laajuuden ja monimuotoisuuden. Tutkimukset ja niistä julkaistut uutiset käsittelevät ympäristöongelmia kiihtyvällä tahdilla ja tiedeyhteisössä vallitsee vahva konsensus siitä, että meidän tulisi toimia välittömästi globaalin ympäristötuhon välttämiseksi. Tutkijoiden viestistä voimme päätellä, että ajallinen toimintaikkunamme ympäristöongelmien estämiseksi on pian sulkeutunut, ja todistettavasti se on jo joidenkin isojen muutosten estämiseksi ohitettu.

Olemme hukanneet tasapainon luonnon kanssa ja unohtaneet suoran riippuvuutemme siihen. Länsimainen elämäntapa on kestämätön ja elämäntapaamme tulee muuttaa hyvinkin radikaalisti, mikäli haluamme jättää tuleville sukupolville edes siedettävät olot elää ihmiselämää, puhumattakaan siitä, millä oikeudella me ympäristöä oikein tuhoamme ja mikä oikeuttaa lyhytkatseisen, ylikuluttavan ja materialistishedonistisen elämäntyylimme tulevien sukupolvien sekä muiden elämänmuotojen kustannuksella. Maapallo jatkaa radallaan ilman ihmistäkin, mutta sääli on kaiken sen potentiaalin katoaminen siihen hyvään ja hienoon, mitä olemme tieteissä, taiteissa ja kulttuurin eri muodoissa saavuttaneet.

Maapallo jatkaa radallaan ilman ihmistäkin, mutta sääli on kaiken sen potentiaalin katoaminen siihen hyvään ja hienoon, mitä olemme tieteissä, taiteissa ja kulttuurin eri muodoissa saavuttaneet.

Kohtaamme moraaliseettisiä ongelmia koskien itse elämää. Millä perusteella me loppujen lopuksi olemme tärkeämpiä kuin muut elämänmuodot? Korkeampana älykkäänä elämänmuotona meillä olisi päin vastoin velvollisuus suojella ja vaalia elämää sen monissa ainutlaatuisissa muodoissa.

Meidän tulisi yhdessä pyrkiä vaikuttamaan yhteiskuntamme fyysisiin ja ajatuksellisiin rakenteisiin. Ajatustapamme on muututtava niin yhteiskuntatasolla kuin ihmiskuntanakin kohti kestävämpää elämäntapaa, missä teknologia luo hyvinvointia ja materiaalinen elintaso jakautuu tasaisemmin kaikkien kesken, siten, että tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus hyvään elämään ja resursseihin, mitä kotiplaneettamme meille tarjoaa. Jatkuva voiton tavoittelu ja itsekeskeinen käytös vain edistävät ympäristötuhoa ja jakavat ihmiskuntaa – aikana, jolloin uhat kaikille meille ovat globaalissa mittakaavassa yhteisiä, varallisuudesta ja elinpaikasta riippumatta.

Vetoan kaikkiin vasemmistolaisiin poliitikkoihin ja toimijoihin: Tehkää ympäristöasioista tärkein poliittinen teemanne ja ottakaa asia omaksenne näennäisiltä toimijoilta. llmastopakolaisuus, resursseista sotiminen, nälänhädät ja lajien massasukupuuttoaalto eivät ole tulevaisuutta, ne ovat tätä päivää. Elonkehä ja ihmiskunta ovat valtavien mullistusten edessä. Emme voi enää paeta vastuuta ja velvollisuuksia tietämättömyyteemme.