Kategoriat
Uutiset

Menehtyneiden Kalajoen punaisten nimet muistopaateen

Kalajoen työväenjärjestöjen vuonna 2006 pystyttämään vakaumuksensa puolesta menehtyneiden ja mielipiteittensä takia vainottujen muistopaateen kaiverretut sisällissodan aikana ja sen seurauksena menehtyneiden punaisten nimet julkistetaan lauantaina 8. 12. Julkistamistilaisuus alkaa kello 12 Kalajoen kirkon kirkkopihalla, ja sen jälkeen järjestetään kahvi- ja juhlatilaisuus viereisellä seurakuntatalolla.

Paateen tulevat kahdeksan kalajokisen nimet: sekatyömies Heikki Forss (s. 1885), työmies Antti Oskar Antinpoika Jutila (s. 1886), kansanedustaja, toimittaja J.A. eli Jukka (Johan Aleksander Stinanpoika, oik. Kristiinanpoika) Lankila (s. 1881), sahatyömies Iisakki Levula (s. 1872), sekatyömies Kaarlo Kustaa Lindholm (s. 1888), työmies Artturi Nieminen (s. 1899), työmies Onni Odert Orasmaa (s. 1895) ja renki Teodor Anshelm Otonpoika Suonperä (s. 1897). Heistä ainoastaan yhden hautapaikka on tunnettu.

Heistä ainoastaan yhden hautapaikka on tunnettu.

Kalajoen työväenliikkeen alkuaikojen merkkimiestä, huutolaista, merimiestä ja maalaria, Jukka Lankilaa, myöhemmin toimittajaa ja kansanedustajaa, lukuun ottamatta muut kalajokiset punaiset menehtyivät vuonna 1918; Forss, 33, ammuttiin Hennalan vankileirillä, Jutila, 31, teloitettiin tutkimatta Raahessa Ruotsista palautettuna, Levula, 45, kuoli vankileirillä Kokkolassa, Lindholm, 30, kuoli sairauteen Hämeenlinnan vankileirillä, Nieminen, 18, kaatui taistelussa Kuusassa (Muolaa), Orasmaa, 22, ”mestattiin” eli ammuttiin valkokaartiin oton yhteydessä ja Suonperä, 21, kuoli Länkipohjan taistelussa saamiinsa vammoihin, siis Längelmäellä.

Maalari, sittemmin maalarimestari, Kansan Tahdon vakituinen avustaja ja Vapaus-lehden toimittaja Varkaudessa ja Mikkelissä (1914–18) Jukka Lankila vangittiin toukokuussa 1918 hänen toimittuaan punaisten hallituksen, kansanvaltuuskunnan ja punakaartin palkkaamana puhujana rintamilla. Hän sai kuolemantuomion, joka muutettiin elinkautiseksi. Lankila kuoli influenssaan Sörnäisten kuritushuoneessa 15.4. 1919 vain 38-vuotiaana.

Kategoriat
Uutiset

Osmo Buller valtuuston puheenjohtajaksi

Vasemmistoliiton ainoana ehdokkaana Taivalkoskella olleesta ja valtuutetuksi valitusta Osmo Bullerista tulee kunnan valtuuston puheenjohtaja. Asia varmistui valtuuston ns. pienryhmien neuvotteluissa.

Keskusta menetti vuosikymmeniä hallitsemansa valtuustoenemmistön kevään vaaleissa. Se sai 11 valtuutettua ja muut 12.

Valtuustoenemmistön saaneet ryhmät, vasemmistoliitto, SDP (6 valtuutettua), perussuomalaiset (1) ja kepusta eronneet sitoutumattomat (4) sopivat valitsevansa kunnanhallituksen puheenjohtajaksi Taivalkosken ääniharavan (160 ääntä) Heli Hietalan.

Keskusta menetti vuosikymmeniä hallitsemansa valtuustoenemmistön kevään vaaleissa.

Kunnassa kolmanneksi eniten ääniä (81) saanut Osmo Buller on palvellut neljännesvuosisadan Esperanton maailmanliittoa Hollannin Rotterdamissa, toiminut 90-luvulla Taivalkosken kulttuurisihteerinä sekä 70- ja 80-luvuilla SDNL:n (nyk. vasemmistonuoret) ja vanhan SKP:n piirisihteerinä Oulussa.

Uusi valtuustoenemmistö antaa viidestä lautakuntapuheenjohtajuudesta kepulle sille ”kuuluvat” kaksi. Valta-aikanaan kepu piti itsellään myös kaikki lautakuntien puheenjohtajuudet valtuuston ja hallituksen lisäksi.

 

Vanha valta Hossa avajaisiin

Taivalkosken uusi valtuusto kokoontuu vasta 19.6. Jo valtansa menettäneen kepuenemmistöisen valtuuston valitsemat luottamushenkilöt pääsevät näin vielä kunnan edustajiksi 17. 6. pidettäviin Hossan kansallispuiston avajaisiin, mm. tervehtimään tasavallan presidentti Sauli Niinistöä.

Hossan kansallispuisto on pääosin Suomussalmen, osin Kuusamon ja Taivalkosken alueella.