EU ei ole onnistunut ilmastonmuutoksen torjunnassa. Eikä tule onnistumaan. Meille myydään Brysselistä ilmastonmuutospumpulia. Höpötellään kuinka ilmastonmuutos voidaan pysäyttää, jos Suomessa rajoitetaan hakkuita. No ei voida. Vaikka metsäpinta-ala on Suomessa suuri, on puuston määrä hehtaarilla pieni, verrataanpa sitä mihin tahansa maailman maahan hyvänsä.
Hakkuumääriä konkreettisempi kysymys onkin, kuinka saadaan enemmän kasvua. Vai koetaanko sillä olevan mitään merkitystä sidotaanko hiilidioksidia enemmän vai vähemmän? Hoitamattomissa metsissä kasvu pysähtyy. Eli mikäli harvennushakkuita ei tehdä, kasvu ihan oikeasti pysähtyy. Puu alkaa vapauttaa hiilidioksidia lahotessaan metsään, päinvastoin kun kasvaessaan.
Alueelliset innovaatiot johtavat todennäköisemmin tieteelliseen läpimurtoon kuin massatyöttömyys.
EU:n ilmastonmuutosjeesustelussa ei myöskään viitsitä kertoa, että me olemme jo tehneet jotain peruuttamatonta. Muutos on jo alkanut. Kyse ei enää ole ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä, vaan sen seurausten kanssa elämisestä. Jos totuus on niin epämiellyttävä, ettei sitä voi kertoa ihmisille jää käteen vain kaksi vaihtoehtoa. Voi valehdella tai tehdä sille todellisuudelle jotain.
Ilmastonmuutosjeesustelun toinen ääripää on se, kun todetaan kuinka ongelmaan voidaan ottaa kantaa vasta, kun se koskettaa meitä paikallisesti. Huudetaan, että Suomi kuntoon ensin! Kuitenkaan siinä vaiheessa, kun hirmumyrskyt pyyhkivät Pohjanmaan poikki ja maa nielee Pyhätunturin on myöhäistä tehdä mitään. Silloin on hyvä avata korkki ja nauttia kesästä.
Se mitä juuri nyt voidaan tehdä, on että suunnataan katseet siihen, kuinka resurssit jakautuisivat kansallisesti tasaisemmin. Pyritään siihen että työtä riittää kaikkialla Suomessa. Tämän työn tulee sellaista joka rakentuu alueellisesti ympäröivien vahvuuksien varaan. Sillä mikäli maapallon elinolosuhteet muuttuvat vuosi vuodelta huonommiksi, on tärkeämpää jakaa resursseja myös niille joilla mahdollisuuksia on ollut niukasti. Lisäksi puunhankinta-alueita kehittämällä puunkäyttö kehittyy, jolloin myös uusia alueellisia innovaatioita syntyy. Alueelliset innovaatiot johtavat todennäköisemmin tieteelliseen läpimurtoon kuin massatyöttömyys.
Yksityiskohdista ei kuitenkaan politiikassa paljon puhuta. Politiikasta onkin tullut viihteen muoto. Tosi-tv:n jatke, joka kilpailee teatterin, elokuvien ja spotifyn kanssa suosiosta. Jokainen parlamentaarikko pyrkii profiloitumaan kuin rocktähti – saamaan vielä yhden encoren ja uuden kierroksen politiikan colosseumilla ennen kuin totuuden leijona nielaisee hänet.