Hyvä kuntatalous takaa julkisen omistuksen

Kotikuntani Kotka on paininut surkean taloutensa kanssa koko sen ajan kun olen ollut valtuutettu. Kuntapäättäjämme ovat vuosittain kilvan laulaneet kuorossa itkuvirttään – harvalla on kuitenkaan ollut todellisia ratkaisuja. Toiset vaativat jo minimiin leikattujen palveluiden karsimista, ja meille muille jää keinoksi vain valmiiksi korkean veron korottaminen.

Tämä vuosittain toistuva rituaali on saanut pohtimaan perustuslain suomaa kuntien itsemääräämisoikeutta. Onko sitä, jos kunnilta puuttuvat todelliset avaimet vaikuttaa taloutensa suuntaan?

Kuntien taloutta rajoittavat edelleen valtion tiukka talouskuri ja suhteessa jälkeen jääneet valtionosuudet. Tämä yhtälö on ajanut kunnat tekemään katastrofaalisia päätöksiä.

Kun 2012 taseeseemme pätkähti yli 30 miljoonan euron alijäämä, alkoi seikkailu, jonka lopputuloksena olemme mm. myyneet osaomistamamme tuottavan ylikunnallisen sähköyhtiön ja työterveysyhtiön. Meille jäi sentään täysin omistamamme energiayhtiö, jota valtuuston ainoaa kepulaista lukuun ottamatta ei onneksi kukaan ole halunnut myydä.

***

Kuntapäättäjänä ymmärrän siis hyvin Jyväskylän ja Ähtärin epätoivon, mikä ajoi ne selvittämään vesihuoltonsa yksityistämistä. Tästä syystä käynnistimme tovereiden kanssa ympäri Suomen kansalaisaloitteen, joka tavoitteli vesihuollon yksityistämisen estämistä. Aloite keräsi lähes 90 000 nimeä muutamassa viikossa ja on päätymässä eduskunnan käsittelyyn.

Periaatteellisesti tärkeän aloitteen edistämisen lisäksi on myös pohdittava yksityistämisen harkitsemiseen johtanutta syytä – surkeaa kuntataloutta ja sen itsemääräämisoikeutta rajoittavia talouskurimekanismeja.

***

Oikeiston ideologisen kamppailun lisäksi kriisikuntakriteerit ovat yksi syy, miksi yksityistämiseen palataan aina uudestaan ja uudestaan. Ongelma on, että kriisikuntakriteerit tunnistavat seuraukset niihin johtavien taustasyiden sijaan. Samalla osa kriteereistä myös sitoo päättäjien käsiä. Veroprosenttia ei voi korottaa, koska kriisikuntakriteeri. Velkaa ei voi ottaa, koska kriisikuntakriteeri. Alijäämää ei voi kerryttää, koska kriisikuntakriteeri. Kriisikuntakriteereistä on tullut itsetarkoitus ja pelote.

***

Tiukentunut alijäämien kattamisvelvollisuus on omaisuuden ja järkevien päätöksien kannalta annetuista talouskurimekanismeista tuhoisin. Voi vain kuvitella mitä välineitä muuttotappiosta kärsiville kunnille jätetään, jos syystä tai toisesta kunnan taseeseen on kertynyt kymmenien miljoonien alijäämä, joka pitäisi kattaa neljässä vuodessa. Kun käyttötaloudesta on nipistetty kaikki mahdollinen, näyttäytyy omaisuuden myyminen ainoana vaihtoehtona. Lypsylehmät on hyvin pian pistetty lihoiksi.

Sen sijaan tarvitsisimme kriteeristön, joka tunnistaa ongelmia aiheuttavia inhimillisiä taustasyitä kuten huoltosuhdetta, työttömyyttä, oppimista, rikollisuutta tai vaikka sairastavuutta. Kun näiden pohjalta luodut kriteerit paukkuvat punaisella, olisi perusteltua joutua valtion tarkasteluun. Ei siksi, että valtioneuvoston salkkumiehet sulkevat loputkin koulut ja pistävät lihoiksi yhtiöt, vaan että kunnat saisivat todellista apua ongelmien selättämiseen.

***

Jotta julkisesta omistajuudesta voidaan pitää kiinni, on pidettävä huolta, että kunnilla on jatkossa paremmat edellytykset taloutensa hoitamiseen. Se tarkoittaa parempaa aluepolitiikkaa, huoltosuhteen paremmin huomioivaa valtionosuusjärjestelmää ja päättäjien kädet sitovista talouskurimekanismeista luopumista.

Joona Mielonen

Kirjoittaja on kotkalainen vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu ja yksi Vesi on meidän -kansalaisaloitteen laatijoista.

Kolumni on julkaistu Kansan Tahdon numerossa 2/2020.


Lisää tällaista? Tilaa paperinen Kansan Tahto ja saat laadukasta luettavaa yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä säännöllisesti kotiin kannettuna. Samalla tuet luotettavaa, vasemmistolaista ja pohjoista journalismia.

Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu. >> Tilaa tästä!


Kommentit

Lisää aiheesta

Konsultti kosiomatkalla

Oulu tilasi ulkoisen arvioinnin Suomen tunnetuimman kuntasaneeraaja Eero Laesterän (kok.) konsultointiyritykseltä. Saimme ehdotuksen, joka sisälsi... Lue lisää

Kauimmaisen kylän perimmäisessä mökissä

Tulin juuri Savukosken kunnan tarkastuslautakunnan kokouksesta. Pienen ja syrjäisen kunnan jokaisessa toimielimessä tuskailemme talousongelmien, väestön... Lue lisää