Kansan Tahto

70 € / vuosi
Mainos

Ihran uhka

Yksi kansanterveyden suurimmista haasteista on ylipaino, jonka arvioidaan olevan globaalisti jo alipainoa suurempi ongelma. THL:n mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista on ylipainoisia. Suorastaan lihavia (painoindeksi yli 30) on noin 20 prosenttia väestöstä. Jotain lohtua voi hakea siitä, että suomalaiset eivät sentään ole yhtä lihavia kuin amerikkalaiset.
Ylipaino ja lihavuus aiheuttavat ongelmia sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla. Yksilöt kärsivät ylipainon mukanaan tuomista terveys- ja jaksamisongelmista mutta myös itsetunto-ongelmista ja sosiaalisesta syrjinnästä. Yhteiskunnan tasolla ylipaino tulee kalliiksi sairastavuuden lisääntyessä. Erityisesti räjähdysmäisesti yleistynyt kakkostyypin diabetes aiheuttaa valtavia kustannuksia.

Suurin syy kansan lihomiseen lienee yhteiskunnan ja työelämän muutos. Ihminen on kehittynyt liikkumaan ja tekemään fyysistä työtä. Ihmiskeho on oppinut varastoimaan kaiken ylimääräisen energian, sillä ihmiskunnan historiassa ruuasta on ollut lähes aina pulaa, varsinkin täällä karussa pohjolassa. Luontainen energian kulutus on vähentynyt kun työ on yhä kevyempää. Ruokaa on tarjolla enemmän kuin koskaan. Yhtälön tuloksena on kansakunnan lihominen.
Syytä on myös markkinakoneistossa. Havahduin television ääressä siihen, että yhdellä mainoskatkolla mainostettiin viidessä eri mainoksessa erilaisia epäterveellisiä ja pitkälle prosessoituja ruokia ja herkkuja. Terveellisiä ruokia ei kyseisellä mainoskatkolla näkynyt.
Toisaalta yhteiskunta ihannoi laihuutta. Ihmiset ja erityisesti nuoret ovat valtavien paineiden ja ristiriitaisten viestien ristitulessa: sinun pitää olla laiha, mutta osta silti näitä perunalastuja. Yhteiskunta tukee istuvaa ja autoilevaa elämäntyyliä, mutta silti vaaditaan urheilullista ja hoikkaa ulkomuotoa.

 

Ennen vanhaan läski oli rikkauden merkki, vain rikkailla oli varaa syödä itsensä ylipainoisiksi. Nykyään ylipaino on erityisesti köyhien ja matalasti koulutettujen ongelma. Korkeasti koulutetut ja hyvin toimeentulevat harrastavat enemmän liikuntaa ja syövät terveellisemmin. Syynä lienee korkeampi tietoisuus terveellisistä elämäntavoista, korkeampi itsearvostus ja se, että rahalla saa laadukasta ruokaa ja mielekkäitä liikuntaharrastuksia.
Mitä ihran uhalle sitten voisi tehdä?
Ensinnäkin kouluissa tarvitaan laadukasta terveyskasvatusta ja lasten innostamista liikkumaan.
Tärkeintä on kannustaa kansaa liikkeelle eikä tuottaa huippu-urheilijoita. Urheiluseurojen toimintaa pitäisi muuttaa siten, että ne kannustavat massoja liikkeelle ja tarjoavat liikuntamahdollisuuksia myös teini-ikäisille, jotka eivät tavoittele uraa huippu-urheilijoina.
Mutta myös aikuiset tarvitsevat asiallista terveysvalistusta. Kuntien pitää tarjota edullisia matalan kynnyksen liikuntapalveluja ja suosia suunnittelussa kevyttä liikennettä eikä rakentaa autoilevaa ja passiivista yhdyskuntaa.
Työpaikoilla pitäisi vaihtaa pullat hedelmiin, kannustaa ihmisiä tulemaan pyörällä töihin ja mahdollistaa työnteko myös seisoen.
Tärkeää olisi myös saada epäterveellisen ruuan markkinat kuriin, tässä yhtenä keinona olisi terveellisen ruuan suosiminen verotuksen keinoin.

Kirjoittaja on oululainen kaupunginvaltuutettu ja yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja (vas.)