Loppuvuodesta 2018 ilmestynyt IPCC-ilmastoraportti sai tuolloin 24-vuotiaan helsinkiläisen opiskelijan Laura Kolehmaisen havahtumaan: päästöt ovat kasvussa, lämpötilat nousussa, hommat eivät ole millään tavalla hanskassa. Hän ei jäänyt mutristelemaan, vaan päätti tehdä asioille jotain. Opinnot ja työt saisivat jäädä toistaiseksi, ilmastoaktivismi menisi niiden edelle. Koko elämä muuttuisi.
Kolehmaiselle joka tuutista puskeva ”arjen pieniä tekoja, joita jokainen voi tehdä” ei riittänyt.
”Ärsytti kauheasti. Arjen pienet teot eivät ole auttaneet tähänkään mennessä. Ne ovat olleet ylemmän keskiluokan etuoikeus, jossa hyväntekijöinä tehdään vähän ympäristötoimia. Ei ihmiskunnan olemassaolon kysymystä voi jättää halukkaiden ihmisten aktiivisuuden varaan”, Kolehmainen sanoo nyt.
”Eikä minulla opiskelijana ollut yhtään ylimääräistä rahaa ostaa luomutuotetta tavallisen sijaan.”
Huomio oli väärässä suunnassa, väärissä asioissa. Puuhastelussa.
”Eikä minulla opiskelijana ollut yhtään ylimääräistä rahaa ostaa luomutuotetta tavallisen sijaan, eikä ilmaston lämpeneminen olisi sillä pysähtynyt.”
Hetki oli joka tapauksessa otollinen. Suomen EU-puheenjohtajakausi oli sopivasti käsillä; sen Kolehmainen arveli olevan hyödyksi, jos vaikuttavaa ilmastokampanjointia aikoisi saada eteenpäin Euroopan tasolle. Mutta ensin tarvittaisiin vetävä kampanja koti-Suomessa, hän laskeskeli.
Laura Kolehmainen puhui ystävilleen ja esitti kysymyksiä ympäristöministeriötä myöten. Pohjatietoa hänellä kyllä oli, mutta ei vielä riittävää asiantuntemusta. Pian alkoi hahmottua vetoomuskampanja, johon hankittaisiin ympäri Suomea mahdollisimman erilaisia yhteisöjä ja ihmisiä yhteisen asian taakse.
Tavoite EU:n ilmastojohtajuudesta meni läpi hallitusohjelmaan.
”Sitten julkaisin Facebook-seinälläni kampanjaidean, ja kaikki lähti järkyttävän nopeasti liikkeelle. Moni halusi mukaan, joten organisoiduimme, hankimme nettisivut, otimme yhteyttä ammattiliittoihin, kouluihin, työpaikkoihin, ihan kaikkialle. Kaverit soittelivat paikkoja läpi. Mylly pyöri ja liike kasvoi ja kasvoi. Alkoi tulla kutsuja kaiken maailman pyöreisiin pöytiin. Oli se aika erikoista”, Kolehmainen kuvailee odottamatonta, mutta positiivista hulabaloota.
Kampanja sai nimen Ilmastoveivi2019, jonka tavoitteena oli, että kansan tuella Suomi käyttäisi hyväksi EU-puheenjohtajakautensa mahdollisuudet ja ajaisi ilmaston lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen. Kampanja havitteli kunnianhimoisesti puolta miljoonaa allekirjoitusta vetoomukselle.
Kampanja loppui, kun Suomen EU-puheenjohtajakausi alkoi. Ilmastoveivaajat luovuttivat vetoomuksen kirjallisena Eurooppa-ministeri Tytti Tuppuraiselle (sd). Allekirjoituksia kertyi 60 210. Vaikka allekirjoitustavoitteeseen kampanja ei päässyt, tavoite EU:n ilmastojohtajuudesta meni läpi hallitusohjelmaan. Vesittyneenä lopputuloksena, mutta kampanja poiki ”vaikka mitä”, kuten Kolehmainen sanoo.
Lue juttu loppuun Kansan Tahdon paperinumerosta 1/2020!
Saat kymmenittäin kiinnostavia artikkeleita yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä tilaamalla vasemmistolehden pohjoisesta. Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Ammattiliittosi saattaa tukea tilausta lehtiedulla.