Kansan Tahto

70 € / vuosi
Mainos

Kalevi Kivistö Raahessa: Sisällissodan myytit ovat murtuneet

Sadan vuoden aikana kuva sisällissodasta on muuttunut, tasapainottunut ja auttanut ymmärtämään sodan osapuolten motiiveja, sanoi pitkän linjan vasemmistopoliitikko Kalevi Kivistö vappupuheessaan Raahessa tiistaina. Sotaan osallistuneiden ja siitä kärsineiden ihmisarvon tunnustaminen ja kunnian palauttaminen ovat Kivistön mukaan mahdollistaneet myös kansallisen sovinnon rakentamisen.

– Emme voi enää leirille suljettujen kärsimyksiä lievittää, mutta voimme parhaimmalla tavalla kunnioittaa heidän muistoaan toteuttamalla niitä kansanvallan ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden arvoja, joiden puolesta he toimivat.

Tänä vuonna työväen vappujuhlaa vietettiin Härkätorin sijaan Raahesalissa. Tapahtumien erityisenä teemana oli Raahessa vuonna 1918 toimineen vankileirin uhrien muistaminen. Porvari- ja kauppakoululla sijainneella leirillä kuoli 142 vankia.

Kivistö kuvaili tieteen ja taiteen murtaneen vähitellen sisällissodasta rakennettuja myyttejä. Tapahtumia punaisten näkökulmasta kuvasivat F.E. Sillanpää, Lauri Viita sekä tietysti Väinö Linna.

– Yhden vaikuttavimmista uusista teoksista kirjoitti täälläkin hyvin tunnettu Heidi Köngäs, jonka Sandra-teos on koskettava tarina pohjoishämäläisen perheen kohtalosta.

Tieteen puolelta Kivistö mainitsi punaista ja valkoista terroria sekä vankileirien oloja 1960-luvulla tutkineen Jaakko Paavolaisen. Sittemmin vuosituhannen vaihteessa on tehty sotasurmaprojekti, jossa kuva sodan uhreista on tarkentunut entisestään.

Myyteillä Kivistö tarkoitti ajatusta vapaussodasta, jossa venäläiset joukot ajettiin vastaitsenäistyneestä maasta.

Myyteillä Kivistö tarkoitti ajatusta vapaussodasta, jossa venäläiset joukot ajettiin vastaitsenäistyneestä maasta.

Kivistö viittasi professori Heikki Ylikankaan käsitykseen, jonka mukaan valtaosa venäläisistä sotilaista pysytteli sodan ulkopuolella ja sotaan osallistuneetkin auttoivat enemmän valkoisia kuin punaisia. Vapaussotaa venäläisiä vastaan ei tarvinnut käydä, mutta valkoisten voiton varmistivat ulkomaiset joukot, sillä Saksassa koulutettujen jääkärien lisäksi sotaan osallistui heidän puolellaan yli 10 000 saksalaista sotilasta.

Sota oli sisällissota, Kivistö sanoi. Siinä taisteltiin siitä, miten yhteiskunnalliset olot itsenäisessä Suomessa järjestetään. Kumpikin osapuoli halusi tutkijoiden mukaan Suomen vapautta yhtä palavasti. Itsenäisyys ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, sillä saksalaiset joukot jäivät maahan vahtimaan eduskunnan päätöksentekoa. Vasta Saksan romahdus ensimmäisessä maailmansodassa pelasti Suomen joutumasta sen protektoraatiksi, ”suojelukseen”.

Taustalla oli vasemmistoenemmistöisen ja korkeimman vallan käyttäjäksi julistautuneen eduskunnan hajottaminen.

Toinen myytti liittyy laittomana pidettyyn kapinaan. Kivistö muistutti, että taustalla oli vasemmistoenemmistöisen ja korkeimman vallan käyttäjäksi julistautuneen eduskunnan hajottaminen, mitä sosialistit pitivät laittomana.

– Tapahtumasarja horjutti vakavasti käsitystä, jonka mukaan uudistuksia voitaisiin toteuttaa eduskunnan kautta.