Vasemmiston ehdokkailla on keinoja lisätä ihmisten tietoja Euroopan unionista ja EU-politiikasta.

Konkretiaa, konkretiaa ja konkretiaa, lupaavat meppi-ehdokkaat viestintäänsä

Janne Parkkila pyrkii puhumaan EU:n päätösten vaikutuksesta ihmisten arkeen. Hänestä myös EU:n omaa tiedotustoimintaa pitää kehittää ihmisläheisemmäksi ja saavutettavaksi.

Myös Tiina Ahlforsin käymien keskustelujen perusteella oleellisinta on konkretisoida EU:ssa käsiteltäviä asioita ja esittää ne ymmärrettävällä kielellä. Hän mainitsee podcastin luontevana välineenä kertoa enemmän parlamentin työstä.

Samoilla linjoilla niin ymmärrettävyyden kuin podcastin osalta on Mia Haglund. Hänen mielestään meppien tulisi myös näkyä enemmän kotimaassaan, vaikka he eivät edustakaan työssään pelkästään Suomea.

– Pitää konkretisoida, miten päätökset vaikuttavat ihmisten elämään ja arkeen, kiteyttää Hanna Sarkkinen monen ehdokkaan mielipiteen.

Uusia ja perinteisiä kanavia

Joona Mielonen luettelee kolme tapaa lisätä EU-politiikan tunnettuutta. Meppien tulee jalkautua äänestäjien pariin ja EU:n tulee uutisoida itse paremmin asioistaan esimerkiksi oman tv-kanavan avulla. Myös riippumattoman median tulee uutisoida muustakin kuin kriiseistä.

– Edistäisin ulkomaankirjeenvaihtajien määrän lisäystä, jotta monisävyinen tiedonvälitys saisi lisää tekijöitä Brysseliin, sanoo puolestaan Merja Kyllönen.

Vaikeilta ja byrokraattisilta vaikuttavat asiat on osattava kertoa ymmärrettävästi ja innostavasti.

Silvia Modig haluaisi jatkaa muiden kanavien ohella Kyllösen aloittamaa tiedotuslehden julkaisemista. Hän toteaa, että vaikeilta ja byrokraattisilta vaikuttavat asiat on osattava kertoa ymmärrettävästi ja innostavasti.

Videoiden voimaan uskoo Matleena Käppi. Niiden avulla voisi havainnollistaa, miten päätökset vaikuttavat kansalaisten elämään ja arkeen.

Sami Säynevirta pitää aktiivisuutta ja aloitteellisuutta tärkeänä myös muiden kiinnostuksen herättämisessä. Meppinä hän pitäisi tiiviisti yhteyttä äänestäjien lisäksi kansalaisjärjestöihin.

Puheenaiheet uusiksi

EU-puheita pitäisi pitää eri aiheista kuin nykyään pidetään, Miila Halonen uskoo. Nyt painottuvat talous ja maahanmuutto.

– Uskoisin, että varsinkin nuoret innostuisivat EU:sta enemmän, jos puheessa painottuisi voimakkaammin ilmastopolitiikka, ihmisoikeuskysymykset ja EU rauhanliikkeenä.

Jaakko Lindfors toisi keskusteluun työelämän ja toimeentulon kysymykset kuten maakohtaiset minimipalkat ja sosiaaliturvan.

– Harmaan talouden ja veroparatiisien kitkeminen on kaikki kaikessa, jotta saadaan tulevat palveluiden ja työelämän parannukset rahoitettua.

Jukka Linnan mukaan meppi voi saada työllään aikaan isojakin asioita, joilla EU-politiikan tunnettuus nousee.

– Parlamentilla on itseasiassa paljon toimintavaltaa ja keinoja vaikuttaa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Tätä valtaa pitää käyttää ja se pitää tehdä näkyväksi.

Kyselyyn vastasi 12 Vasemmistoliiton 20 ehdokkaasta. Ylärivissä Tiina Ahlfors, Mia Haglund, Miila Halonen ja Merja Kyllönen. Keskirivissä Matleena Käppi, Jaakko Lindfors, Jukka Linna ja Joona Mielonen. Alarivissä Silvia Modig, Janne Parkkila, Hanna Sarkkinen ja Sami Säynevirta.


Kommentit

Lisää aiheesta

Vasemmistolla paljon uusia ja nuoria ehdokkaita Kajaanissa

Kajaanin Vasemmisto on nimennyt ensimmäiset 28 ehdokasta ensi huhtikuun kuntavaaleihin. Kaikki Vasemmiston nykyiset kaupunginvaltuutetut hakevat... Lue lisää

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto asetti jo ehdokkaita eduskuntavaaleihin

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) saa kotikentällään kovan vastuksen ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto asetti 21.4.... Lue lisää