Kansan Tahto

70 € / vuosi
Mainos

Leikkausten sijasta tarvitaan ennaltaehkäiseviä kehitystoimia 

Kokoomus leikkaa asumistuesta, sosiaali- ja työttömyysturvasta. Selkeä arvovalinta, missä tilannekuva? Syyskuussa 2022 Kelan laskelmissa hintojen nousu nosti Suomessa köyhyysastetta yhteensä 2,5 prosenttia. Nousu tarkoittaa n. 62 000 kotitaloutta lisää köyhyydessä. 

Köyhyys kasvaa erityisesti yksinhuoltajaperheissä. Näistä perheistä hintojen nousun jälkeen 22 prosenttia on köyhyysrajan alapuolella. Hintojen nousu pudotti köyhyyteen n. 16 000 lapsiperhettä. Toiseksi eniten hintojen nousu köyhdyttää yksin asuvia. Nämä muodostavat valtaosan köyhistä kotitalouksista. Samaisissa kotitalouksissa myös asumistuella ja muulla sosiaaliturvalla on iso merkitys. 

Ei huoleta kokoomusta, jossa on halu syventää köyhyydessä elävien ahdinkoa ajassa, jossa näköpiirissä ei ole hintojen tasoittumista. 

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Sosiaaliturvaa pitää uudistaa, asumistukeakin siltä pohjalta, että työn tekeminen kannattaa aina. Mutta tuen saajissa on myös heitä, jotka eivät työmarkkinoille terveytensä ja työkykynsä puolesta pysty. 

Eriarvoisuuden ja köyhyyden vahvistamisen sijaan meillä on teemoja, joiden ympärillä kannattaa aktivoitua. Tekemätön työ, katoava mielenterveys ja heikosti hoidetut julkiset hankinnat ovat muutamia esimerkkejä. Näistä jo pian viisi vuotta sitten Suomelle antoi huutia OECD, joka arvioi, että näissä kokonaisuuksissa muhii yli 15 miljardin rahapotti. 

Raha, joka olisi palveluidemme ja maamme kokonaiskestävyyden vahvistamisen nimissä vapautettavissa muuhun käyttöön, jos tekemisen malli muuttuisi. Eli olemassa olevan rahan voisi käyttää fiksummin ja vähentää tarvetta velanottoon. 

OECD viestii kuuroille korville. Jotain on pahasti pielessä, jos suuri osa suomalaisista kärsii mielenterveyden ongelmista. Terapiatakuuta esitetään kaiken ratkaisuksi – terapiaakin tarvitaan, mutta vain puuttuminen mielenterveytemme murenemisen juurisyihin muuttaa tilanteen jatkossa. Ennaltaehkäisy on avainsana.

Jotain on pahasti pielessä, jos suuri osa suomalaisista kärsii mielenterveyden ongelmista.

Työurat loppuvat ennen aikojaan sairastumiseen tai työuraa ei ole. Suomellako on varaa jättää esim. 25 000 nuorta työelämästä siksi, että he tarvitsisivat tukea ja räätälöityjä töitä erilaisten neuropsykologisten oireiden vuoksi? 

Laiskuus lisääntyy politiikassakin uusien asioiden ja avauksien näkökulmasta. Aina valitaan samat vanhat virret. Virsikirja uudistettiin ja politiikassakin voimme katsoa asioita isommassa kuvassa ja esittää uudistuksia, jotka tuovat miljardimuutokset talouteemme. Sen sijaan, että aina kaivetaan juustohöylät esille. Juustohöyläämällä kun tuhotaan vääjäämättä koko hyvinvointivaltion kivijalka. 

Merja Kyllönen 

Kirjoittaja on eduskuntavaaliehdokas ja kansanedustaja Suomussalmelta.