Viikko sitten eduskunnan lähetekeskustelussa oli kansalaisaloite päivystysasetuksen muuttamisesta. Aloitteen tavoitteena on muuttaa sosiaali- ja terveysministeriön antamaa asetusta siten, että synnytystoiminta voisi jatkua nykyisissä yksiköissä potilasturvallisuutta vaarantamatta.
Tutkimuksen mukaan vauvalla on moninkertainen riski kuolla syntyessään matkalle. Hoidon priorisoinnilla riskisynnyttäjät on ohjattu aiemminkin suurempiin synnytyssairaaloihin, joissa lastenlääkäri on aina saatavilla. Tälläkin hetkellä riskisynnytyksiä tapahtuu matalan riskin sairaaloissa, kun äiti ei ehdi korkeamman riskin sairaalaan synnyttämään. Vastasyntyneen hoito pienemmässä sairaalassa on joka tapauksessa laadukkaampaa kuin tien päällä.
Toivottavasti kansalaisaloite saa eduskunnan enemmistön tuen. Turhaa byrokratiaa ja sääntelyä on siis syytäkin karsia, ainakin sellaista, jolla vaikeutetaan tavallisen ihmisen arkea.
Kansalaisaloitteen avulla eduskunta voi muuttaa asetusta ja turvata palvelujen alueellisen tasa-arvon ja vähentää matkasynnytysten riskiä. Samalla meillä on mahdollisuus tarttua toimeen ja purkaa sairaaloiden toimintaa, alueellista yhdenvertaisuutta sekä synnytysten turvallisuutta uhkaavaa haitallista sääntelyä. Päivystysasetuksen muuttaminen olisi sitä ihmisten elämää helpottavaa normitalkoilua.
Kun hyvinvointikuntayhtymän johto päätti lopettaa Raahen sairaalasta synnytystoiminnan vedoten asetukseen, joka ei ole vieläkään voimassa, tein asiasta valituksen Oulun hallinto-oikeuteen. Valitus ei johtanut päätöksen kumoamiseen ja meidän oma tuttu ja turvallinen synnytysosastomme on poissa.
Viisi lasta Raahessa synnyttäneenä ihmettelen edelleen, miten potilasturvallisuus voi lisääntyä, jos pienet synnytysyksiköt lakkautetaan ja äidit ohjataan jopa satojen kilometrien päähän synnyttämään.
Tiistaina eduskunta äänesti lisätalousarviosta ennen kesätauolle jäämistä. Harmi, ettei hallitus ole löytänyt lisätalousarvioon resursseja työllisyyden edistämiseen kuten palkkatukeen tai home- ja kosteusvaurioisten koulujen ja päiväkotien korjaamiseen. Näillä tärkeillä lisäpanostuksilla olisi saatu aikaan sitä paljon kaivattua piristystä ja toimeliaisuutta tässä taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. Työtähän meillä kyllä riittää, mutta palkanmaksajista on puutetta.
Ihmettelyä on herättänyt myös Fennovoiman uusi ”kotimaista” omistusta edustava kroatialaisyhtiö. Tällä logiikallahan ruotsalaisomistukseen siirtynyt Rautaruukkikin, nykyinen SSAB, olisi edelleen suomaisomisteinen yhtiö.
Olipa ydinvoimalahankkeesta mitä mieltä tahansa, niin Fennovoiman toiminta Hanhikivenniemellä on syystäkin saanut kritiikkiä osakseen. Mökkiläisten omaisuuden pakkolunastus sekä metsien raivaamiset ja valmistelevien rakennustöiden aloittaminen ennen rakentamislupapäätöstä ja tehtyjen valistusten käsittelyä sotii ainakin allekirjoittaneen oikeustajua vastaan.
Rakentamislupahakemus on nyt joka tapauksessa ministeriön käsissä ja se arvioi täyttyvätkö hankkeelle asetetut ehdot vai ei.
Rentouttavaa ja hyvää kesän aikaa Kansan Tahdon lukijoille! Ladataan akut täyteen puhtaasti kotimaista aurinkoenergiaa.