Harvaanasutusta seudusta, jota Pohjois-Suomi on, täytyy pitää huolta. Globaali kehitys ja huoltovarmuustilanne on osaltaan nostanut pohjoisen ulottuvuuden uudelle tasolle. Kansallisesti on kova vääntö menossa siitä, miten rahat jaetaan maakuntien kesken, lisäksi on EU:n koheesiopolitiikka, joka ei toteudu pohjoisessa niin kuin pitäisi. EU:n koheesiopolitiikan tavoitteena on vähentää kehityseroja alueiden välillä ja luoda hyvinvoinnin edellytyksiä muita heikommassa asemassa oleville ihmisille. Politiikalla tavoitellaan nykyistä parempaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista tasapainoa Euroopassa.
Pohjoisessa on suoritettava vahvaa edunvalvontaa alueellisen koheesiopolitiikan puolesta. Vihreä siirtymä tulee, se on varmaa. Kysynkin, toteutuuko se alueellisesti reiluna? Ei toteudu, jos emme tee työtä sen eteen ja siihen meillä on oltava vahvoja edunvalvojia. Koheesiopolitiikan päätöksistä riippuu paljon. Vihreään siirtymään on luvassa pohjoiseen miljardi-investoinnit. Meidän on mahdollistettava rahoitus ja päätökset kasvua, työllisyyttä ja osaamista varten.
Energialoikka kohti 2035 tarvittavaa 22 GWh:n tuotantokapasiteettia on tärkein kysymys. Nykyisestä noin 12 GWh:n tuotantokapasiteetista on pitkä matka 22 GWh:n stabiiliin tuotantokapasiteettiin uusiutuvien energioiden tuotantovaihtelu huomioiden. On panostettava vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, kuten vety-, ammoniakki-, synteettiset- ja biokaasu. Energiavirran vanavedessä tulevat logistiset ja infran kysymykset. Pohjoisen saavutettavuutta on parannettava investointien toteutumiseksi. Kolmantena kriittisenä asiana tulevat koulutus ja työvoima.
Emme voi olla odottamassa lyötyjä palloja ulkopelivuorossa, vaan on tehtävä aloitteita ja avauksia, jotta Suomen ja pohjoisen edunvalvonta pelaa.
Seuraavalla hallituskaudella on luotava parempi tiekartta ja parannettava juoksua reilun siirtymän edunvalvonnan osalta. Tulevien hallitusohjelmien kirjaukset ja tehdyt päätökset ovat suuressa merkityksessä siinä, mitä tulevaisuudessa pohjoisessa tehdään ja miten EU:n päätökset syntyvät. Emme voi olla odottamassa lyötyjä palloja ulkopelivuorossa, vaan on tehtävä aloitteita ja avauksia, jotta Suomen ja pohjoisen edunvalvonta pelaa. Itä- ja Pohjois-Suomessa on EU:ssa aivan erilaiset haasteet kuin muilla, tuodaan ne rohkeasti pöytään, ja ruvetaan töihin.
Jouni Jussinniemi
Kirjoittaja on vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton valtuuston varapuheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas Pyhäjärveltä.