Kansan Tahto

70 € / vuosi
Mainos

Suomalaista superruokaa

Saunaparlamentti on kolumnisarja, joka ammentaa jutun juurta muun muassa uimahallien saunakeskusteluista.

Puhdas luonto ja ympäristö ovat Suomen parhaita käyntikortteja maailmalla. Esimerkiksi puhdas juomavesi on harvinainen ja arvokas asia suurimmalle osalle maapallon ihmisistä. Suomessa vettä voi juoda melkeinpä mistä tahansa ilman terveysriskejä.

Turmeltumattoman ympäristön vuoksi Suomessa on mahdollisuus tuottaa myös maailman puhtainta ja terveellisintä ruokaa. Vertailun vuoksi esimerkiksi Yhdysvalloissa kuluttajalla on huomattavasti hankalampaa selvittää, mitä lisäaineita marketista ostettu tuote todellisuudessa sisältää.

Antibioottien vähäinen käyttö ja geenimanipuloinnista vapaat tuotteet ovat Suomessa itsestäänselvyys, mutta maailmalla tilanne ei ole tämä. Tämä pointti kannattaa muistaa myös TTIP- ja CETA-sopimuksista käytävässä keskustelussa.

Suomesta viedään 1,5 miljardilla eurolla elintarvikkeita vuosittain. Samaan aikaan maahan tuodaan ulkomaisia elintarvikkeita neljällä miljardilla, joten vientitase on päin prinkkalaa. Muissa pohjoismaissa tilanne on toisenlainen. Ruotsi vie elintarvikkeita kahdeksalla miljardilla. Tanskan vastaava lukema on 18 miljardia. Näissä maissa elintarvikkeet ovat erittäin merkittävä osa viennistä.

On syytä pohtia, miten tilanne on korjattavissa. Suomessa vedotaan julkisessa vientiä koskevassa keskustelussa jatkuvasti liian korkeisiin tuotantokustannuksiin ja erityisesti palkkoihin. Sipilän hallituksen taloustoimet pakkolakeineen ja kilpailukykysopimuksineen perustuvat tähän virheelliseen olettamukseen.

Syyt löytyvät muualta. Kuluttajatuotteiden brändäys on meillä melko uusi asia ja sitä ole yrityksissä osattu tehdä. Perinteisesti Suomesta on viety lähinnä raaka-aineita eli bulkkitavaraa kuten voita ja maitojauhetta.

Maailman ruokatrendeissä korostuu nykyisin neljä asiaa: puhtaus, luonnollisuus, turvallisuus sekä terveellisyys. Suomalaisista elintarvikkeista löytyvät nämä kaikki elementit.

Samaan aikaan Suomessa panostetaan liikaa kotimarkkinoihin ja unohdetaan vienti. Kotimarkkinoilla on tietysti jonkin verran kasvumahdollisuuksia, jos ihmiset suosivat kaupoissa paikallisia tuotteita ja vientitase saadaan elintarvikkeiden osalta kääntymään. Suurin kasvupotentiaali on kuitenkin viennissä.

Korjaamista on erityisesti asenteissa. Tarvitaan panostuksia markkinointiosaamiseen ja tuotekehitykseen. Hyvä esimerkki on Food From Finland -hanke, jossa pyritään auttamaan yrityksiä näissä asioissa.

Elintarvikeviennin osalta on puhuttu paljon Venäjästä ja pakotteista, joiden myötä vienti itänaapuriin putosi rajusti. Markkinoita on kuitenkin muuallakin. Kiinnostus suomalaisiin elintarvikkeisiin, ruokaan ja juomiin, on maailmalla kasvussa.

Maailman ruokatrendeissä korostuu nykyisin neljä asiaa: puhtaus, luonnollisuus, turvallisuus sekä terveellisyys. Suomalaisista elintarvikkeista löytyvät nämä kaikki elementit.

Hyvä esimerkki on Kyrö Distillery maailmalla palkittuine alkoholijuomineen. Mahdollisuuksia löytyy myös suomalaisista marjoista ja esimerkiksi kauratuotteista, kuten nyt hyvin trendikkäästä nyhtökaurasta. Suomi on jo nyt maailman toiseksi suurin kauranviejä Kanadan jälkeen.

Suomalaisissa elintarvikkeissa piilee suuria mahdollisuuksia. Ne kannattaa käyttää ja lopettaa samalla vinkuminen tuotantokustannuksista ja palkoista.