Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Uutiset

Virheitäkin voi tulla, mutta hallitus onnistui turvaamaan terveydenhuollon kapasiteetin, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen ei tiedä vielä vappuviikon tiistaina, missä viettää vappua. Todennäköiset vaihtoehdot ovat kotona tai töissä.

– Tämä on ensimmäinen vappu vuoden 2008 jälkeen, kun en ole pitämässä vappupuhetta missään, Pekonen sanoo.

Nopeat aikataulumuutokset luonnehtivat ministerin kevättä koronakriisin pyörteissä. Vapaat lauantait ovat muuttuneet lennosta työpäiviksi eikä aamun kalenterimerkinnöillä ole välttämättä mitään tekemistä sen kanssa, mistä päivän työt lopulta koostuvat.

Pekonen huomauttaa kuitenkin, että ministerin päivät ovat pitkiä ilman koronaakin. Ministeriauto saattaa lähteä kotoa Riihimäeltä aamukuudelta ja palata takaisin illalla yhdeltätoista A-studion lähetyksen jälkeen.

”Hallitusta ja ministereitä kuuluu kritisoida aina.”

Yllättäviä tilanteita ovat aiheuttaneet esimerkiksi suojavarustehankinnat ja niistä nousseet mediakohut. Ministerin tehtävä on avata päätöksentekoa mediassa, mutta muuhunkin työhön täytyy varata aikaa. Tästä priorisoinnista syntyi Pekosen mukaan parin viikon takainen tilanne, jossa Iltalehden toimittaja Susanne Päivärinta kirjoitti ”maskiministerin kykkivän piilossa” tämän kieltäydyttyä haastattelusta.

Hallitus onnistui isossa tavoitteessa

Pieleen menneisiin suojavarustehankintoihin ja sivu suun menneeseen EU-maiden yhteishankintasopimukseen liittyvä kritiikki on kohdistunut myös sosiaali- ja terveysministeriöön ja -ministeriin. Onko arvostelu ollut Pekosen mielestä kriisitilanteessa kohtuullista?

– Hallitusta ja ministereitä kuuluu kritisoida aina. Kun tämän tärkeän työn ottaa vastaan, altistuu kritiikille, ministeri vastaa.

Kritiikistä pitää myös oppia. Kriisin keskellä omaa toimintaa on vaikea arvioida ulkopuolisen näkökulmasta, mutta kriisin jälkeen tapahtumat, päätökset ja niiden saama kritiikki pitää arvioida. Virheitä on kiireessä ja kovan paineen alla tehty, mutta Pekosesta on selvää, että on tehty oikeitakin päätöksiä.

– Iso tavoite oli, että pystytään turvaamaan terveydenhuollon kapasiteetti ja tehohoidon kapasiteetti saadaan nostettua. Siinä hallitus on toimillaan onnistunut.

Pikalainsäädäntö vaatii ammattitaitoa

Sosiaali- ja terveysministeriössä työskentelee noin 440 työntekijää. Edellisellä vaalikaudella uutisoitiin ministeriön ilmapiiriongelmista ja puhuttiin Sipilän hallituksen toimintatapojen käyneen henkilökunnalle raskaaksi.

Pekonen myöntää, että koronakriisi kuormittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ydinkysymyksiä käsittelevää ministeriötä. Ohjeistusten laatiminen suojautumisesta ja nopeasti valmisteltava lainsäädäntö on pakottanut viranhaltijat joustamaan työajoistaan.

– Esimerkiksi väliaikainen epidemiatuki perheille ja karanteeniomaisissa olosuhteissa oleville oli kokonaan uusi tukimuoto, jota lähdettiin ministeriössä kehittelemään ja valmistelemaan. Yleensä lainsäädäntöprosessit ovat pitkiä ja niihin liittyy lausuntokierroksia, joita nyt on jouduttu jättämään väliin. Virkamiehiltä vaaditaan tosi kovaa ammattitaitoa, että saadaan tehtyä lainsäädäntöä, jota voidaan toimeenpanna.

Perhevapaauudistus voi hidastua.

Pekonen kiittelee myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan osaamista. Sen ansiosta lakiesitysten ongelmia on pystytty korjaamaan valiokunnan ja hallituksen yhteistyönä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä töiden kasaantuminen koronakriisissä voi ministerin mukaan vaikuttaa hallitusohjelmassa sovittujen uudistusten aikatauluihin. Parlamentaarisen komitean käsittelyssä oleva sosiaaliturvan uudistus kulkee omalla painollaan, mutta esimerkiksi perhevapaauudistus voi hidastua. Pekosen mukaan on kuitenkin tärkeää, että perhevapaisiin ei liity enää suuria puolueiden kesken neuvoteltavia asioita. Yhteinen linja auttaa takaisin vauhtiin, kun kriisi on selätetty.

Juttuhetkiä parvekkeen alla

Vappu ilman puhekeikkaa ja normaaleja juhlia tuntuu Pekosesta hieman haikealta. Työväenjuhlapäivänä on ollut tärkeää tavata tovereita.

Koronarajoitukset eivät ole muuten vaikuttaneet suuresti ministerin omaan liikkumiseen, vaan Pekonen on käynyt normaalisti työpaikoillaan ministeriössä ja eduskunnassa. Etätyöpäiviä on kertynyt koko aikana yksi.

Hallituksen päättämät liikkumisrajoitukset konkretisoituivat riihimäkeläisministerille, kun virka-auto pysäytettiin päivittäin Uudenmaan ja Kanta-Hämeen rajalla.

Pekosten perheessä piti juhlia tänä keväänä keskimmäisen lapsen lakkiaisia.

– Aamuin illoin selvitettiin, kuka olet ja joskus kysyttiin, missä asut. Olihan se tosi vahva toimenpide vaikka olikin välttämätön, Pekonen kuvailee.

Pekosten perheessä piti juhlia tänä keväänä keskimmäisen lapsen lakkiaisia, mutta ne siirtyivät sopivampaan aikaan. Rajoitukset ovat vaikuttaneet myös kanssakäyntiin lähes 90-vuotiaiden isovanhempien kanssa. Pekonen on iloinen, että isovanhemmat asuvat Riihimäellä kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa.

– Olen käynyt siellä parvekkeen alla iltalenkillä koirien kanssa rupattelemassa heidän kanssaan.

Kategoriat
Uutiset

Kommentti: Perhevapaissa ei ole kyse vain kuukausista vaan näkökulman muutoksesta

Perhevapaamalli ei ole suoraan kenenkään oma malli, totesi sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen esitellessään hallituksen luonnosta mallin raameiksi. Se ei siis ole esimerkiksi vasemmistoliiton 6+6+6-malli, jossa vanhemmat olisivat lapsen kanssa kotona ensin omat puolivuotisensa ja päättäisivät sitten viimeisestä osasta keskenään.

Jos esitellyn mallin haluaa typistää luvuiksi, se on vaikkapa 1+6,6+6,6. Synnyttävälle vanhemmalle varataan ensin kuukauden synnytysraha. Sitten kumpikin vanhempi voi pitää 164 päivää vanhempainvapaata. Omasta kiintiöstä voisi toisen käyttöön luovuttaa 69 päivää. Yksinhuoltaja saisi kaikki päivät itselleen. Nykytilanteeseen malli toisi yhteensä reilu 2,5 kuukautta lisää päivärahapäiviä.

Mallilla ei ole vielä hintaa, koska vanhempien haluja käyttää tasaisemmin jaettuja päivärahoja on vaikea arvioida. Tasa-arvo-, työllisyys- ja muut vaikutusarviot on myös tekemättä. Vasemmistoministerin esittelyssä mallin kieli ja sen heijastama maailmankuva vaikuttavat kuitenkin euroja ja kuukausia tärkeämmiltä.

Hallituksen mallissa ei puhuta äideistä ja isistä vaan vanhemmista. Etuuksia ei sidota biologiseen vanhemmuuteen tai vanhemman sukupuoleen vaan vanhemmuuteen. Pekosen keskiviikkoinen tiedotustilaisuus alkoi sen toteamisella, että mallin keskiössä on lapsi, ei vanhemmat.

Jos hallituksen viesti menee läpi, kyseessä on näkökulman muutos. Pekonen totesi esimerkiksi, ettei perhevapaauudistus ole työllisyystoimi, ja lapsen kanssa kotona olevilla vanhemmilla on hyvä syy olla pois työelämästä. Toisaalta hän mainitsi, että Ruotsissa vanhempainvapaalla oleva lasketaan työlliseksi. Kyse on näkökulman valinnasta.

***

Sukupuolineutraali kieli ja perhevapaiden lähtökohtainen tasajako ovat sitä merkittävämpiä uudistuksia, mitä huonommin äideistä ja isistä puhuminen omaan perheeseen sopii. Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Minna Minkkinen kommentoi Twitterissä, ettei ole ”koskaan ennen ole tuntenut, että perhevapaat on tehty myös meitä sateenkaariperheitä varten”. Tiedotustilaisuuden diaesitystä kuvittivat niin samaa sukupuolta olevat vanhemmat kuin yhden vanhemman perheet.

Näkökulman vaihdosta voi halutessaan pitää viestintäkeinona, ja hallitus luonnollisesti haluaa esittää perhevapaamallinsa mahdollisimman hyväksyttävässä muodossa. Malli nostaa perhevapaiden kustannuksia ja sairausvakuutusmaksua. Toisille tämä voi olla syy vastustaa ehdotusta, toisille taas osoitus siitä, että tasa-arvoa ja lisäkuukausia ei saa ilmaiseksi.

Mallin uutisoinnissa huomio on keskittynyt odotetusti kuukausimääriin, työllisyysvaikutuksiin ja hintalappuun. Periaatteellisempi kysymys tiedotustilaisuudessa esitettiin ainoastaan siitä, miten hallitus perustelee puuttumisensa perheiden valintoihin. Ministeri vastasi pitävänsä mallia nykyistä joustavampana eli perheiden valinnanvapautta lisäävänä.

Lakitekstin sukupuolineutraali kielenkäyttö ei hävitä isiä ja äitejä perheistä, joissa sellaisia on, eivätkä ne katoa mediastakaan. Pekosen mukaan mallin tavoitteena on vahvistaa molempien vanhempien suhdetta lapseen alusta saakka. Nähtäväksi jää, paljonko kiintiöt vaikuttavat isien perhevapaiden käyttöön. Arvoa on jo sillä, että uudistuksen kielenkäyttö kohtelee vanhempia tasaveroisina.

Kategoriat
Uutiset

Miljardin vajaus kurottava umpeen – Vasemmistolta ehdotuksia vanhuspalvelujen parantamiseksi

Vasemmistoliitto ehdottaa, että vanhustenhoidon rahoitusvaje kurotaan suunnitelmallisesti umpeen kahden seuraavan vaalikauden aikana, siis vuoteen 2027 mennessä. Jos vertailukohdaksi otetaan Ruotsin tai Norjan vanhuspalveluihin käyttämä rahamäärä, Suomen vanhuspalveluissa on jopa miljardin vajaus.

Puheenjohtaja Li Andersson ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Aino-Kaisa Pekonen esittelivät puolueen teesejä vanhusten hoivan ja hoidon parantamiseksi keskiviikkona eduskunnassa.

Ensimmäisenä vaatimuslistalta voisi toteuttaa hoitajamitoituksen nostamisen vanhuspalvelulaissa. Kokoomusta lukuunottamatta kaikki puolueet kannattavat keskimäärin seitsemän hoitajan vaatimista kymmentä asiakasta kohden.

Lakia valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä jo viime vaalikaudella.

Mitoitukseen lasketaan mukaan kaikki eri vuoroissa työskentelevät tai vapaalla olevat hoitajat eikä se tarkoita jatkuvasti työssä olevan hoitohenkilökunnan määrää. Hoitajien vähimmäismäärän säätäminen lakiin edellyttäisi jonkinlaista siirtymäaikaa, Pekonen huomauttaa, sillä hoitajia pitäisi myös kouluttaa lisää.

Oppositio on arvostellut hallitusta huonosta lainvalmistelusta eikä ole nyt vaatimassa hätäisesti kyhättyä lakia hoitajien määrästä. Lakia valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä kuitenkin jo viime vaalikaudella ja sen voisi päivittää ilman laajaa valmistelutyötä, Pekonen sanoo.

Kuntien laatukriteerit kuntoon

Vanhuspalveluissa on Vasemmiston mukaan kyse paljon muustakin kuin hoitajien määrästä. Puolue haluaisi parantaa henkilöstön työolosuhteita esimerkiksi kitkemällä nollatuntisopimukset ja varmistamalla, että ylityötunnit korvataan työehtosopimusten mukaan. Näihin asioihin vaikutetaan käytännössä kunnissa ja työehtosopimusten avulla.

– Se, millaisia työsopimuksia käytetään, voisi olla laadullinen kriteeri, jota kunnat voivat edellyttää myös yksityisiltä toimijoilta, Andersson sanoo.

Laatukriteeriksi pitäisi nostaa myös se, että palveluja tuottavat yritykset julkaisevat avoimesti laadunvalvontaa helpottavat tiedot toiminnastaan. Sanktioita määräysten ja sopimusten rikkomisesta pitäisi puolueen mielestä tiukentaa, jotta korjaukset tehtäisiin ripeästi.

”Ei voi olla niin, että hoitohenkilökunta ilmoittaa epäkohdista ja seurauksena on potkut.”

Vasemmisto kannattaa viranomaisvalvonnan parantamista lisärahoituksella ja esimerkiksi yllätystarkastusten tekemistä hoivayksiköihin. Lisäksi puolue haluaa Suomeen vanhusasiainvaltuutetun valvomaan palvelujen toteutumista.

Puolue vaatii muun muassa EU-direktiivin vaatimaa ilmiantajalakia sekä vanhuspalvelulakiin kirjausta, joka takaisi työntekijöille velvollisuuden ja oikeuden ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista ilman pelkoa vastatoimista.

– Ei voi olla niin, että hoitohenkilökunta ilmoittaa epäkohdista ja seurauksena on potkut tai työvuorojärjestelyt heikompaan suuntaan, Pekonen toteaa.

Vaikka laatuongelmia on myös julkisella sektorilla, voittoa tavoittelevaan toimintaan liittyy Vasemmiston mukaan erityisiä ongelmia. Puolue haluaakin kattavan selvityksen kaupallisten sote-palvelujen ja varhaiskasvatuksen ongelmista sekä mahdollisuuksista rajoittaa voitontavoittelua niissä.

Rahat verotuksesta

Myös Vasemmistonaiset-verkosto julkaisi tiistaina oman toimenpidelistansa vanhustenhoidon parantamiseksi. Verkoston mielestä ensin on hyväksyttävä ajatus siitä, että hyvä hoito ja hoiva maksavat rahaa. Vasemmistonaiset vaatii henkilöstömitoituksen ja laatukriteerien kirjaamista lakiin, parempaa valvontaa sekä ja sanktioiden koventamista.

Parannukset rahoitetaan Vasemmistoliiton ja Vasemmistonaisten esityksissä verotuksen keinoin. Naisverkoston mukaan huomio on käännettävä pääomatulojen oikeudenmukaiseen verotukseen sekä verovälttelyn ja harmaan talouden kitkemiseen.

– Hoitajamitoituksen nosto 0,5:stä 0,7:ään olisi katettavissa osinkoverotuksen uudistuksella, jota Vasemmisto ja monet valtiovarainministeriön asiantuntijat ovat esittäneet, Andersson puolestaan sanoo.

Vasemmisto on esittänyt, että listaamattomien yritysten verovapaiden osinkojen rajaa lasketaan ja osinkoverosta vapautettujen yhteisöjen osingoille säädetään lähdevero.

Kategoriat
Uutiset

Kansalaisaloite vakuutuslääkärien ”kunniasta ja omatunnosta” on ymmärretty väärin

Eduskunta keskusteli eilen kyselytunnin jälkeen ensimmäisen kerran vakuutuslääkäreitä koskevasta kansalaisaloitteesta. Oululaisen Pertti Latvalan tekemä aloite keräsi yli 50 000 kannattajaa talvella alle kahdessa kuukaudessa.

Kansalaisaloitteesta on esitetty julkisuudessa monenlaisia tulkintoja, jotka ovat Latvalan mielestä väärin. Hän haluaa ainoastaan velvoittaa vakuutus- ja eläkelaitosten lääkärit antamaan lausuntonsa ”kunnian ja omatunnon” kautta. Tällä hetkellä heidät on vapautettu tästä velvoitteesta, joka koskee lain mukaan muita ”lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja”.

Latvalan mukaan tavoitteena ei ole, että vakuutus- ja eläkepäätöksiä tehtäisiin vain hoitavan lääkärin lausunnon perusteella. Vakuutuslääkäreiltä vain vaadittaisiin sama vakuutus kuin muiltakin lääkäreiltä.

– Ei missään nimessä. Tämä on mädännäisen järjestelmän muutoksen aloitus, jossa pureudutaan sen ensimmäiseen nurkkaan. Tavoitteena on, että lopulta saadaan kaikkia osapuolia tyydyttävä järjestelmä.

”Tämä on mädännäisen järjestelmän muutoksen aloitus, jossa pureudutaan sen ensimmäiseen nurkkaan.”

Latvala ihmettelee lääkärien puheita siitä, ettei useissa eri laeissa esiintyvillä ”kunnian ja omatunnon” pykälillä olisi käytännön merkitystä.

– Minkä hiton takia se on pitänyt niihin saada, hän kysyy.

 

Sarkkinen uudistaisi enemmänkin

Torstaina pidetyssä lähetekeskustelussa moni kansanedustaja toivoi suurempiakin muutoksia vakuutuslääkärijärjestelmään kuin aloitteessa esitetään. Vasemmiston Hanna Sarkkinen mainitsi, ettei eduskunnan pidä sitoutua vain aloitteen esittämään ratkaisumalliin.

– Olisi tärkeää, että vakuutuslääkäreiden riippumattomuutta ja sidosten avoimuutta tarkasteltaisiin ja varmistettaisiin lainsäädännöllä, Sarkkinen sanoi.

Hän vaati myös työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan puolueettomuuden varmistamista. Sarkkinen pitää vakuutuslääkärien portinvartijan asemaa perusteltuna, mutta pelkää ihmisten kokemusten puolueellisista ja epäoikeudenmukaisista päätöksistä vahingoittavan järjestelmän oikeutusta.

– Yksi mahdollinen uudistus voisi olla se, että vakuutuslääkärit velvoitettaisiin näkemään ja tutkimaan potilas siinä tilanteessa, että vakuutuslääkärin arvio potilaan tilasta poikkeaa hoitavan lääkärin arviosta, Sarkkinen ehdotti.

 

Ministerin neuvottelukunta ei kelpaa

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) on asettanut huhtikuussa kolmevuotisen neuvottelukunnan vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyden kehittämiseksi ja kansalaisten luottamuksen lisäämiseksi sitä kohtaan. Mattila toivoo neuvottelukunnalta myös ehdotuksia vakuutuslääkäreiden ja hoitavien lääkäreiden koulutukseen.

Latvala pitää neuvottelukuntaa ”höpövetona”.

Latvala pitää neuvottelukuntaa ”höpövetona”. Yli vaalikauden toimivaan neuvottelukuntaan asia on helppo haudata.

– Se keskittyy aivan muihin asioihin eikä tähän kunnian ja omatunnon asiaan ollenkaan.

Kansalaisaloite jatkaa seuraavaksi matkaansa sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, mutta kovin nopeaa käsittelyä ei ole tiedossa. Vasemmistoa valiokunnassa edustava Aino-Kaisa Pekonen kertoo, ettei se käsittele ilmeisesti mitään ennen kuin sote-uudistukseen liittyvät lakiesitykset on saatu pois pöydältä.

Hallituspuolueiden enemmistö päätti keskiviikona kiireeseen vedoten, ettei valiokunta anna lausuntoa julkisen talouden suunnitelmasta, vaikka sillä on merkittäviä vaikutuksia sote-palvelujen rahoitukseen. Opposition eduskuntaryhmien puheenjohtajat vetosivatkin eilen puhemiesneuvostoon, jotta se käsittelisi sosiaali- ja terveysvaliokunnan tilanteen. Valiokunnan ohittamisesta pelätään muodostuvan demokratiaa uhkaava ennakkotapaus, joka vähentää valiokuntien asiantuntijakuulemisten merkitystä.