Vasemmisto on asettanut tiukkoja ehtoja hallitukseen menon kynnyskysymyksiksi. Yksi niistä liittyy työttömien aktiivimalliin. Puolue voi olla mukana vain sellaisessa hallituksessa, joka lakkauttaa työttömien aktiivimallin.

– Aktiivimalli on osoitus edellisen hallituksen arvomaailmasta. Keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja myöhemmin siniset halusivat antaa hyvätuloisille roimat veronalennukset ja potkia työttömiä päivärahoja leikkaamalla, muistuttaa kansanedustajaehdokas Risto Kalliorinne.

– Lähtökohtana oli oletus, että työtön on lähtökohtaisesti epäaktiivinen ja siksi häntä on piiskattava sohvalta työmarkkinoille. Kuitenkin todellisuudessa suurin ongelma on puuttuvissa työmahdollisuuksissa.

Aktiivimalli on leikannut joka kolmannen työttömän päivärahoja. Näin 150 000:n jo ennestään pienituloisen ihmisen arki on muuttunut huonompaan suuntaan.

Vasemmistoliitto haluaa lakkauttaa hyödyttömän ja nöyryyttävän aktiivimallin.

– Vaikeimpaan tilanteeseen ovat ajautuneet ikääntyneet työttömät, joille aktiivimallin ehtojen täyttäminen on vaikeinta ja siksi leikkuri on iskenyt 60%:iin heistä. Olemattomien työpaikkojen pakkohaku ja hyödyttömät työnhakukurssit ovat tulleet työttömien arkeen. Kukaan ei pysty todentamaan aktiivimallin hyötyjä, muistuttaa Kalliorinne.

Kumotaan aktiivimalli -kansalaisaloite keräsi hetkessä 140 000 allekirjoitusta ja oli historian toiseksi suosituin kansalaisaloite. Eduskunta hylkäsi kuitenkin aloitteen oikeistopuolueiden äänin.

– Näin osoitettiin, että ihmisten mielipiteellä ei ole merkitystä. Ihmisten keskuudessa täysin epäoikeudenmukaisena koettu laki jäi voimaan konkreettiseksi osoitukseksi hallituksen pienituloisia kurittavasta politiikasta. Toki muitakin esimerkkejä löytyy, sillä esimerkiksi eläkeindeksien jäädyttäminen, opintorahan leikkaaminen ja asumistuen leikkaukset ovat laskeneet pienituloisten elintasoa, Kalliorinne sanoo.

– Vasemmistoliitto haluaa lakkauttaa hyödyttömän ja nöyryyttävän aktiivimallin. Meidän keinovalikoimassamme työttömille järjestetään aitoja mahdollisuuksia päästä työelämään tai koulutukseen. Uskomme ihmisten luonnolliseen aktiivisuuteen ja haluamme siksi pitää huolta myös kaikkein pienituloisimpien perusturvasta.

Työllisyydenhoidon asiantuntija Anne Huotari Oulusta on tehnyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle ja pyytänyt oikeusasiamiestä toimiin aktiivimallin leikkauksen jäädyttämiseksi, kunnes eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ja perustuslakivaliokunta arvioivat, onko työnhakijoilla ollut perustuslakivaliokunnan edellyttämiä tosiasiallisia mahdollisuuksia saada työtä, toimia yrittäjänä tai osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin ja toimiin.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan yli 50 % Kelan työttömyysetuuksien saajista olisi joutumassa leikkauksen kohteeksi.

Huotari pitää mahdottomana sitä, että etuuden maksajien tulisi arvioida tosiasiallinen mahdollisuus, sillä maksajilla ei ole resursseja toteutta sitä, eikä Te-toimistoille ole laissa annettu velvollisuutta siihen.

– Näyttää siltä, että mikään taho ei ole tekemässä perustuslakivaliokunnan lausunnossaan edellyttämää tarkastelua ennen huhtikuussa tapahtuvaa työttömyysturvan leikkausta. Tätä tarkastelua korosti myös perustuslain hyvin tunteva tasavallan presidentti Niinistö presidentinvaalikeskusteluissa, muistuttaa Huotari.

Huotarin mukaan leikkaus on tärkeää keskeyttää siksi, että toimeenpanolla ei rikottaisi perustuslakivaliokunnan korostamia perusturvalla olevien työnhakijoiden perusoikeuksia, jotka on turvattu 19 §:n 2 momentissa ja siksi, että lainsäädännön uskottavuus ja yhdenvertaisuus toteutuisi eri puolilla maata.

Mikään taho ei ole tekemässä perustuslakivaliokunnan lausunnossaan edellyttämää tarkastelua ennen huhtikuussa tapahtuvaa työttömyysturvan leikkausta.

– Nyt kolmen kuukauden aikana tulleessa palautteessa on kerrottu, että vaikka henkilö olisi ollut esimerkiksi ESR-hankkeen aktivointitoimissa, hänelle tulisi leikkaus, koska niitä ei laskettaisi lain mukaisiksi aktiivitoimiksi. Myös Kelan maksamassa kuntoutuksessa ollut henkilö kertoi, että Kela ilmoittaneen ettei se käy aktiiviehtoon. Kyse on koko aktiivimallin ja lainsäädännön uskottavuudesta, luettelee Huotari.

Huotari on ollut sekä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan että perustuslakivaliokunnan jäsen ollessaan kansanedustajana 1995-2007. Sen jälkeen hän on työskennellyt pitkäaikaistyöttömien palveluiden kehittämishankkeessa ja Paltamon täystyöllisyyskokeilussa, jossa tehtiin myös monialainen työ- ja toimintakyvyn arviointiprojekti, jonka organisoi hankkeessa kuntoutuslääkärinä toiminut Raija Kerätär.

Kerättären väitöskirjan yksi tutkimusosa tehtiin juuri Paltamon hankkeessa. Sen mukaan Paltamon työttömistä työnhakijoista vain 50 % oli suoraan työmarkkinoille kykeneviä ilman tukitoimia. Loput tarvitsivat joko koulutusta tai kuntoutusta, osa työnhakijoista oli kokonaan työkyvyttömiä ja osalle sopivin ratkaisu olisi tuetut välityömarkkinat.

George Orwellin vuonna 1949 ilmestynyt legendaarinen dystopia 1984 kuvaa tulevaisuuden yhteiskuntaa, jossa kasvoton diktaattori Isoveli johtaa Oseania-nimistä valtiota rautaisella otteella kaikkialle ulottuvan valvontajärjestelmän avulla. Oseanian valtiojärjestelmä on yhdistelmä totalitarismia, nationalismia sekä yksityisyyden tuhoavaa äärimmäistä sensuuria ja kontrollia. Orwellin on sanottu ottaneen vaikutteita teokseensa Stalinin Neuvostoliitosta sekä sotasäännöstelyn aikakauden rappeutuvasta brittiläisestä imperiumista.

Oseaniassa on käytössä uuskieli, jonka tarkoituksena on rajoittaa poliittisesti vääräoppisten mielipiteiden ja ajatusten ilmaisua. Romaanissa uuskieli kuvataan “maailman ainoana kielenä, jonka sanasto pienenee joka vuosi.” Sen elementteihin kuuluvat muun muassa harhaanjohtavat eufemismit eli kiertoilmaisut. Esimerkiksi keskitysleirit ovat uuskielessä riemuleirejä (engl. joycamp).

Romaanin teemat ovat ajankohtaisia myös nykypäivänä. Orwelliläiset eufemismit ovat pesiytyneet vahvana elementtinä myös suomalaiseen politiikkaan. Tähän mennessä huikeimman suorituksen teki takiaispuolue sinisiä edustava eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho, joka totesi tällä viikolla hallituksen suorittamista massiivisista opintotukileikkauksista seuraavasti: ”Opintotuen suhteen vaalikauden suuri kuva on se, että opiskelijoiden toimeentuloa on parannettu, mutta kieltämättä sitä on siirretty omavastuullisempaan suuntaan.”

Politiikassa on nähty viime vuosina myös muita vakiintuneessa käytössä olevia kiertoilmaisuja, jotka ovat kuin suoraan Orwellin romaanista. Ohessa niistä muutama.

Palvelurakenteen monipuolistaminen

Yleisessä käytössä oleva termi, johon törmää jatkuvasti esimerkiksi kunnallispolitiikassa. Käytännössä se tarkoittaa palveluiden yksityistämistä ja ulkoistamista sekä julkisen puolen alasajoa. Hyvänä esimerkkinä on Oulun kaupungissa tehty ideologinen päätös yksityistää 40 prosenttia päiväkodeista palveluseteleiden avulla. Ainoa mittari on luku 40, joka ei kerro mitään palvelun laadusta. Myöskään valvonta ei toimi. Päätöksen seurauksena varhaiskasvatuksessa on ajauduttu hallitsemattomaan tilanteeseen, jossa päiväkodeilla tehdään rahaa lasten oikeuksien ja työntekijöiden hyvinvoinnin kustannuksella. Lisäksi yksityiset päiväkodit voivat valita asiakkaansa. Oulussa suuri osa niistä ei ota esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia lapsia ja erityishuomiota vaativia lapsia asiakkaikseen. He jäävät julkisen puolen hoidettavaksi.

Aktiivimalli

Positiivishenkisestä nimestään huolimatta kyseessä on käytännössä työttömyysturvaan kohdistuva leikkaus ja byrokraattinen pakkotoimi, johon työttömällä ei ole juuri omilla toimillaan mahdollisuutta vaikuttaa. Kuten Noin viikon uutisista tuttu Jukka Lindström twiittasi osuvasti: ”Juuri tulleen tiedon mukaan aktiivimallin suunnittelusta vastasi työ- ja elinkeinoministeriössä virkamies nimeltä Franz Kafka.”

Kilpailukykysopimus

Kiky ei paranna kilpailukykyä eikä se ole myöskään sopimus. Kyseessä on vain ja ainoastaan palkkaleikkuri, joka iski pahiten julkisen sektorin naisvaltaisiin aloihin. Niillä on hyvin vähän tekemistä vientiteollisuuden kilpailukyvyn kanssa. Kiky ei ole aito sopimus, sillä se saatiin aikaan sisilialaiseen tyyliin kovilla leikkauksilla uhkaamalla. Hallitus uhkasi tekevänsä 1,5 miljardin lisäsäästöt ja jättävänsä tekemättä ehdolliset veronkevennykset, jos sopimusta ei synny. Kaiken huipuksi työttömyysturvaan kohdistuvat leikkaukset toteutettiin kikystä huolimatta ja lisää on tulossa.

Valinnanvapaus

Valinnanvapaus on viime vuosikymmenien nerokkain poliittinen termi ja sen keksimisestä on pakko nostaa hattua kokoomuksen viestintätiimille. Kukapa haluaisi vastustaa vapautta?

Todellista vapautta hallituksen sote-uudistus ei kuitenkaan tuota. Käytännössä uudistus luo suuriin kasvukeskuksiin sijoittuville terveysalan jäteille uuden markkinan – yhteiskunnan piikkiin kovalla hintalapulla. Näiden yksityisten palveluiden piirin hakeutuvien pitää myös sitoutua vuodeksi tilanteessa, jossa vertailukelpoista tietoa eri toimenpiteistä tai tuottajista ei ole olemassa.

Kuten myös päivähoitoesimerkissä, voittoa hakevia toimijoita kiinnostavat eniten helpot ja terveet asiakkaat. Syöpäpotilaat ja muut kallista erikoishoitoa vaativat potilaat jäävät edelleen julkisen sektorin hoidettavaksi. Palveluiden järjestäminen on kalliimpaa harvaanasutuilla seuduilla, joten valinnan vapautta ei ole myöskään siellä. Kuvio on tuttu lähes kaikista julkisten palveluiden yksityistämisprojekteista.

Tälle rahastusautomaatille ja kermankuorinnalle on keksitty vetävä uuskielinen nimi. Nyt alkavat silmät onneksi avautua myös kokoomuksen leirissä, joten peliä ei ole vielä menetetty.

***

Tässä esitellyt uuskieliset termit ovat valitettavasti vasta jäävuoren huippu. Politiikan uuskieli johtaa harhaan ja se on ollut osaltaan murentamassa poliittisen järjestelmämme uskottavuutta. Vaalien alla luvataan jotain ihan muuta ja myöhemmin puheet vedetään takaisin verhoilemalla päätökset kiertoilmaisuilla. Myös valtamediassa on omaksuttu useimmat tässä esitellyistä termeistä vakiintuneeseen käyttöön pureksimatta niitä sen tarkemmin. Orwellin 1984 on valitettavan ajankohtainen teos myös vuonna 2018.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkisen mielestä hallitus tarjoaa Suomen ongelmiin kalliita ja vanhanaikaisia ratkaisuja. Sarkkinen piti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron valtiopäivien avauskeskustelussa eduskunnassa keskiviikkona.

Kevään isoin asia eduskunnassa on sote-uudistus. Sarkkisen mielestä sote-uudistus tarvitaan, jotta suomalaiset voivat jälleen luottaa julkiseen terveydenhuoltoon. Hallituksen sote-esitys epäilyttää Sarkkista edelleen.

– Hallituksen markkinaehtoisuuteen perustuva sote-malli on kallis Suomen taloudelle ja potilaille. Edullinen se on terveysjäteille, joille luodaan rahastusautomaatti. Asiantuntijat ovat arvioineet kustannusten nousevan jopa miljardeilla. Hallitus leikkii kallista ja vaarallista leikkiä kansanterveyden ja kansantalouden kustannuksella, Sarkkinen varoittaa.

Vasemmisto esittää sote-uudistukseen omaa kustannustehokasta malliaan, jossa kavennetaan terveyseroja.

Sarkkinen myös epäili, pysyykö hallitus kasassa ja riittävän yhtenäisenä viedäkseen sote-uudistuksen maaliin. Perhevapaiden uudistaminen jo päättyi riitaan ja mahalaskuun.

– Suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat jo kunnossa, mikäli hallitus ei olisi tehnyt yksityistämisvimmassaan poliittisia lehmänkauppoja. On käynyt hyvin selväksi, kenen ehdoilla uudistusta valmistellaan. Kokoomuksen ja ylikansallisten terveysyritysten välillä on pyöröovi, josta sujahdetaan sujuvasti päättäjistä lobbareiksi. Pörriäis-seikkailujen vuoksi on hukattu paljon aikaa, Sarkkinen suomi.

Vasemmisto esittää sote-uudistukseen omaa kustannustehokasta malliaan, jossa kavennetaan terveyseroja lisäämällä palveluiden integraatiota, alentamalla asiakasmaksuja ja helpottamalla terveyskeskukseen pääsyä.

Sarkkisen mielestä hallituksen sosiaali- ja työllisyyspolitiikka on kääntynyt katsomaan kauaksi menneisyyteen. Suomelle rutkasti positiivista huomiota tuoneen perustulokokeilun jatko on evätty ja tilalle on tullut täysin päinvastaiseen suuntaan vievä aktiivimalli.

– Suomen talouden menestys ei ratkea työpäivän pidentämisellä ja työntekijöiden kyykyttämisellä, vaan osaamisella ja kekseliäisyydellä. 2000-luvun taloudessa eivät toimi 1800-luvun ratkaisut, Sarkkinen sanoi.

Vasemmisto haluaa lisätä satsauksia tutkimukseen ja koulutukseen sekä kumota aktiivimallin. Työttömiltä työnhakijoilta puolue haluaa purkaa karenssit ja siirtyä työttömien kurittamisesta kannustamiseen.

– Työttömien työllistymispalveluihin on panostettava, työn vastaanottamista on sujuvoitettava suojaosia nostamalla ja työttömänä opiskelua on helpotettava, Sarkkinen luettelee.

Hanna Sarkkinen toivoo sekä uusia mielenosoituksia että aktiivimallin perumista tai korjaamista kansalaisaloitteen avulla

 

Vasemmiston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen toivoo ammattiyhdistysliikkeen mielenosoituksen aiheuttavan kovaa poliittista painetta hallitukselle, kun aktiivimalli tulee kansalaisaloitteen ansiosta eduskunnan uudelleenkäsittelyyn. Hän muistuttaa, että poliittisilla mielenosoituksilla oli vaikutusta pakkolakien kumoamiseen syksyllä 2015.

– Kaikista parasta olisi, että koko malli purettaisiin. Myös korjaukset ovat mahdollisia, kun laki joka tapauksessa avataan, ellei sitten hallituspuolueet päätä, ettei sitä käsitellä ollenkaan. Ihmettelen, jos hallitus ei tule yhtään vastaan tämän seurauksena.

Muun muassa porvarihallituksen ministerit saivat kuulla kunniansa. (Kuva: Juha Markkola)

Aktiivimallin korjaamiseksi Sarkkisen mukaan voisi muuttaa aktiivisuuskriteerejä. Aktiivisuutta voisi tällöin osoittaa esimerkiksi työnhaulla, vapaaehtoistyöllä tai osallistumalla koulutuksiin, jotka eivät ole te-toimiston järjestämiä. Myös lisäresurssit työvoimapalveluihin olisivat tervetulleita.

Vasemmiston kansanedustajat tekivät hallitukselle kirjallisen kysymyksen aktiivimallin soveltamisohjeista, joita te-toimistoilla ei vielä ole. Sarkkinen mainitsee ongelmana päivähoitopaikan, johon työttömän lapsella ei välttämättä enää ole subjektiivista oikeutta. On epäselvää, miten aktiivisuutta tulkitaan, jos ei täytä kriteerejä, koska ei saa lapselle hoitopaikkaa.

Kokemuksia mallin soveltamisesta saadaan parin kuukauden kuluttua, kun ensimmäinen tarkastelujakso päättyy ja ensimmäisiä työttömyyskorvauksia saatetaan leikata.

– Toivon, että siinä vaiheessa nähdään uusia mielenosoituksia.

 

Paikalla oli työttömien puolustajia kaikkialta Suomesta. Esimerkiksi Oulun seudulta oli tullut kolme bussia, Rovaniemeltä kaksi. (Kuva: Maija Aalto)

Mielenosoitus oli tärkeä voimannäyttö

Mielenosoitukseen osallistui järjestäjän ja poliisin arvion mukaan 10 000 ihmistä. Sarkkinen iloitsee osallistujamäärästä.

– On hirveän tärkeää, että ihmiset näkevät, kuinka paljon täällä on porukkaa. Viime päivinä on ollut hirveä propagandasota, jossa EK ja porvaripuolueet ovat yrittäneet luoda paniikkimielialaa ja ammattiyhdistysvastaista mielialaa ja kyseenalaistaa mielenilmausten ja lakkojen oikeutus.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toivoo mielenosoituksen vaikuttavan myös hallituksen suunnitteleman ”aktiivisen työnhaun mallin” valmisteluun.

Mielenosoituksen kylttivalikoimaa. (Kuva: Maija Aalto)

– Toivon, että palkansaaja- ja työmarkkinajärjestöjen huomioista otetaan paremmin vaarin. Hallitus varmaan miettii, että ihmiset kokee aktiivimallin aika epäoikeudenmukaiseksi ja tämä mielenilmaus on yksi osoitus siitä.

”Aktiivimalli kakkoseksi” kutsutussa esityksessä työttömän pitäisi hakea vähintään yhtä työpaikkaa joka viikko ja raportoida siitä verkkopalveluun. SAK jättäytyi voimassaolevan mallin valmistelusta pois ja pitää sitä kilpailukykysopimuksen vastaisena, koska se leikkaa työttömyysturvaa.

– Toivon, että vuoropuhelu hallituksen kanssa tiivistyy. Me oltiin tänään jo heidän kanssaan keskustelemassa ja sovittiin, että jatketaan keskusteluja, Eloranta sanoo.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä hallituspuolueiden läpiajama aktiivimalli on peruttava. Se on erityisen ongelmallinen Pohjois-Suomen näkökulmasta.

– Aktiivimalli on puhdas leikkuri työttömyysturvaan varsinkin keskusten ulkopuolella. Vaikka työhön ja työllistymistä edistäviin toimiin tekisi tuhat hakemusta, työttömyysturvasta nipistetään, jos paikkoja ei löydy. Työttömyyden entuudestaan vaivaamilla seuduilla niitä ei yksinkertaisesti ole riittävästi. Myös Kelan asiantuntijat ovat todenneet aktiivimallin ongelmat, Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen toteaa.

– On käsittämätöntä, että pääministeripuolue keskusta on ajanut läpi monen maaseutupitäjän tyhjennysautomaatin. Tämäkö on keskustan uutta aluepolitiikkaa? Kokoomuslaiset ovat tämän tavoitteen julkituoneet, kun taas Soinin sinisille kaikki käy, Kohonen sanoo.

– Kaupungeissakaan tilanne ei ole helppo. Esimerkiksi Oulussa iso osa avoinna olevista työpaikoista on korkean koulutuksen vaatimia työpaikkoja tai puhelinmyyntityöpaikkoja, joista ison osan palkkaus perustuu provisioon. Aktiivisuusvaatimuksessa edellytetään palkkauksen olevan TES:n mukainen tai vähintään 6,91 euron tuntitasoa, mikäli alalla ei ole työehtosopimusta. Ehto ei läheskään aina täyty puhelinmyyjän provisiotienestissä.

Aktiivimalli on puhdas leikkuri työttömyysturvaan varsinkin keskusten ulkopuolella.

– Pitkäaikaistyöttömille aktiivimalli on automaattisesti leikkaus, koska heille ei tällä hetkelläkään ole riittävästi palveluita, esimerkiksi monialaista työ- ja toimintakyvyn arviointia. Tämä edellyttäisi kuntien oman rahoituksen lisäämistä palveluihin, mutta juuri mikään kunta ei ole tiennyt tähän varautua näin nopeasti, Kohonen muistuttaa.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto muistuttaa myös, että kyseessä on työttömyyskorvausmenojen alentamiseen tähtäävä hanke, jolla ei ole tekemistä työllisyyden parantamisen kanssa. Työttömille ei lisäksi ole hankkeesta tiedotettu juuri mitään.

– Työttömyyskassoista on todettu ansiosidonnaisten päivärahojen maksatuksen hidastuvan aktiivimallin takia, koska etuuksien hyväksyminen on toteutettava jatkossa käsipelillä. Tämän ja monen muun epäkohdan mukaisesti aktiivimalli on peruttava mahdollisimman nopeasti ja kehitettävä tilalle ratkaisuja, jotka kannustavat positiivisesti työnhakijoita hakeutumaan työmarkkinoille.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto antaa täyden tukensa yli 100 000 nimeä keränneelle kansalaisaloitteelle, jossa esitetään aktiivimallin kumoamista. Sen voi allekirjoittaa osoitteessa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2730