Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Näkökulmat

Pidetään koko Suomi liikkeellä

Oletteko ikinä kokeilleet matkustaa julkisilla liikennevälineillä Savonlinnasta Kajaaniin? Minä kokeilen ja totesin, että jos se on hankalaa jo normaalistikin, niin koronatilanne on tuonut tilanteeseen vielä oman lisävaikeusasteensa. Matkaan, johon kuluu junalla yli kymmenen tuntia, kuluu omalla autolla ainoastaan vajaat neljä tuntia. Kun vielä ottaa huomioon äärimmäisen epäkäytännölliset junavuorojen ajankohdat, ei jäljelle jää käytännössä kuin oman auton käyttämisen vaihtoehto. Näinpä päädyin itsekin autoilemaan halki Suomen.

Jos niin sanottu Suomen sisäinen poikittaisliikenne tökkii, samaa voi sanoa tällä hetkellä myös pitkittäisliikenteestä. Esimerkiksi Finnair koitti uittaa koronatilanteen varjolla läpi romakkaa maan sisäisen lentoliikenteen karsintaa. Toteutuessaan esimerkiksi Kajaanin ja Helsingin välisen lentoliikenteen pysyvä lopettaminen olisi ollut tuhoisa Kainuun elinkeinoelämälle, sama tilanne olisi eittämättä ollut edessä myös muilla alueilla, joita Finnairin päätös olisi koskettanut.

Joukko Vasemmiston kansanedustajia, piiripuheenjohtajistoa ja puoluejohdon jäseniä ottikin kantaa vallitsevaan tilanteeseen ja vaati valtiolta vahvempaa sekä kasvukeskusten ulkopuolelle ulottuvaa liikennepolitiikkaa. Lyhyellä tähtäimellä lentoliikenne on alueille äärimmäisen tärkeää, mutta pitkällä tähtäimellä liikkuminen pitäisi pystyä siirtämään raiteille. Osaltaan Vasemmisto vastaa tulevaisuuden liikkumisen haasteisiin myös vasta julkaistulla Reilun siirtymän ohjelmalla, jossa tunnistetaan selväsanaisesti erilaiset liikkumisen tarpeet ja mahdollisuudet eri puolilla Suomea ja tarjotaan ratkaisuja siirtymiseen ilmastokestävään hyvinvointiyhteiskuntaan.

Lyhyellä tähtäimellä lentoliikenne on alueille äärimmäisen tärkeää, mutta pitkällä tähtäimellä liikkuminen pitäisi pystyä siirtämään raiteille.

Hallituksella ja sen myötä vasemmistoliitolla onkin nyt näytön paikka, kun Suomea lähdetään nostamaan koronan jälkeisestä talousahdingosta. Kaikkien liikkumisen muotojen kehittämisen lisäksi katseen on oltava erityisesti raiteissa. Investoinnit raiteisiin ovat pitkäaikaisia panostuksia tulevaisuuteen, joilla linjataan tahtomattaankin koko Suomen kehittämisen edellytyksiä. Toivottavasti hallituksella riittää uskallusta panostaa erityisesti Itä-Suomen raideyhteyksiin esimerkiksi siten, että tulevaisuudessa junalla pääsisi kolmessa tunnissa sekä Joensuusta että Kuopiosta Helsinkiin. Eikä homma tälläkään vielä valmiiksi tule, edelleen maan sisäistäkin lentoliikennettä tarvitaan.

Näin pidettäisiin aidosti koko Suomi liikkeellä.

Kajaanilainen vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen veistelee tällä palstalla enemmän tai vähemmän ajankohtaisista teemoista ja ruotii politiikan koukeroita suoriksi.

Kategoriat
Näkökulmat

Korkeakoulut ovat aluepolitiikan kovaa ydintä

Viimeksi Suomessa on syntynyt näin vähän lapsia 1860-luvun nälkävuosina. Vuonna 2019 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa syntyi 45 597 lasta. Aluepoliittisesti tällä on valtava merkitys, sillä lapset eivät suinkaan synny tasaisesti jokaiseen niemeen ja notkelmaan läpi laajan Suomenmaan. Väestön keskittyminen ensin maakuntakeskuksiin, sitten alueellisiin keskuskaupunkeihin ja lopulta pääkaupunkiseudulle näyttää selättämättömältä haasteelta. Mutta onko se sitä?

En usko, että keskittymiskehitystä pystyy ainakaan nykyisenlaisessa markkinatalouteen pohjautuvassa yhteiskuntajärjestyksessä kokonaan torppaamaan edes poliittisin keinoin, jokaisella on kuitenkin vapaus valita itse oma asuinpaikkansa. Uskon kuitenkin, että kehitystä on mahdollisuus ohjata sekä ennen kaikkea hillitä vauhdiltaan sellaiseksi, jotta palvelujärjestelmämme ehtii sopeutua muutokseen. Liian nopea aluerakenteellinen muutos ei ole kenenkään etu, ei edes niiden, jotka siitä voisivat hyötyä väestöllisesti.

Haasteita on monin paikoin jo nyt, eikä tulevaisuus näyttäydy yhtään sen helpompana.

Tilanne on mielenkiintoinen. Kainuussa tuskaillaan samaan aikaan sekä syntyvyyden romakan laskun ja väestön ikääntymisen että osaavan työvoiman saatavuuden kanssa. Haasteita on monin paikoin jo nyt, eikä tulevaisuus näyttäydy yhtään sen helpompana. Esimerkiksi 2020-luvulla kainuulaisista opettajista puolet on jäämässä eläkkeelle eikä näköpiirissä ole, että vastavalmistuneet opiskelijat muualta maasta suuntaisivat töihin nimenomaan Kainuuseen. Vastaavanlaisia osaamistyhjiöitä löytyy eri puolilta Suomea, joten haaste kehittää koulutusjärjestelmiä on yhteinen.

Korkeakoulut ovat aluepolitiikan kovaa ydintä nimenomaan siksi, että ne sitovat tutkinnon suorituksen aikana opiskelijan äärimmäisen voimakkaasti alueeseen, jolla he opintojaan suorittavat. Kajaanin ammattikorkeakoulusta valmistuneita opiskelijoista noin 60 prosenttia on jäänyt valmistumisen jälkeen töihin Kainuuseen. Valtaosa heistä on maakunnan ulkopuolelta Kainuuseen muuttaneita, eli he muodostavat huomattavan osan maakuntaan suuntautuvasta muuttoliikkeestä.

Vastaavasti vuosina 2001–2011 Kainuusta muualle maahan korkeakouluun opiskelemaan lähteneistä tutkinnon kanssa takaisin Kainuuseen töihin palasi vuoden 2017 loppuun mennessä vain 1,2 prosenttia. Eli sadasta muualle opiskelemaan lähteneestä vain yksi palaa tutkinnon kanssa takaisin Kainuuseen. Viimeistään nyt jokainen ymmärtänee korkeakoulujen merkityksen alueille, niiden väestökehitykselle ja ylipäätään aluerakenteen muutokselle.

Kajaanilainen vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen veistelee tällä palstalla enemmän tai vähemmän ajankohtaisista teemoista ja ruotii politiikan koukeroita suoriksi.

Kategoriat
Uutiset

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto: Hallituksen torjuttava EU-rahojen ryöstö pohjoisesta etelään

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä esitys tutkimuksen ja elinkeinoelämän kannalta tärkeiden EU:n rakennerahastojen uusjaosta ruuhka-Suomen hyväksi on pöyristyttävä. Etelä- ja Länsi-Suomi ovat hamuamassa jopa satoja miljoonia euroja Pohjois- ja Itä-Suomesta tulevalla EU:n ohjelmakaudella 2021-2027. 

Ainoa oikeudenmukainen päätös on nyt säilyttää EU:n rakennerahastojen suhde Pohjois- ja Itä-Suomen hyväksi vähintään nykyisessä muodossaan.

–  Rakennerahastojen painopisteen siirto etelään olisi puhdas ryöstö. Rahan keskittäminen kasvukeskuksiin näivettäisi Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämää monella tapaa esimerkiksi matkailun ja innovaatiotoiminnan kärsiessä. Myös koulutussektori kärsisi alueellamme, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto painottaa sitä, että EU:n rakennerahastojen tarkoitus on nimenomaan kaventaa alueiden välistä eriarvoisuutta. Ne kuuluvat Pohjois- ja Itä-Suomelle EU:hun liittymissopimuksen nojalla.

– Niiden kautta luodaan paljon työtä ja hyvinvointia, joten rakennerahastot eivät todellakaan ole mitään lillukanvarsia. Torniolaisen elinkeinoministeri Katri Kulmunin onkin laitettava nyt piste etelän herrojen röyhkeille puheille.

– Uudellemaalle suuntautuu jo nyt lähes 300 miljoonaa euroa Business Finlandin rahoja kansallisten tukien osalta, kun pohjoisessa joudutaan lähes nuolemaan näppejä niitä jaettaessa. Ainoa oikeudenmukainen päätös on nyt säilyttää EU:n rakennerahastojen suhde Pohjois- ja Itä-Suomen hyväksi vähintään nykyisessä muodossaan, Kohonen summaa.

Kategoriat
Lukijoilta

Keskusta keskittämisen tiellä

”Keskustaa äänestäessään äänestäjä tietää antavansa äänensä puolueelle, joka pitää kovissakin paikoissa hyvää huolta Suomen taloudesta, koko Suomesta ja kaikista suomalaisista.”

Näin linjasi pääministeri Juha Sipilä keskustan puoluevaltuuston kokouksessa menneenä lauantaina puolueen pää-äänenkannattaja Suomenmaan pääkirjoituksen (24.11.) mukaan. Kaunista kuultavaa, mutta on ehkä hyvä tarkastella istuvan hallituksen politiikkaa näiden korulauseiden takana, varsinkin kun samaan aikaan kuulee pääministeripuolueen suunnalta parjauksia ”punavihreiden voimien” aluepolitiikasta.

Ammatillisesta koulutuksesta on leikattu viime vuosien aikana yli 200 miljoonaa euroa, mikä on johtanut koulutuspaikkojen keskittämiseen, lähiopetuksen määrän hupenemiseen ja koulutuksen laadun laskuun. Nyt töplinkiä ollaan paikkaamassa Sipilän vaalipuheissa 50 miljoonan potilla, jolla palkattaisiin 1000 uutta opettajaa ja ohjaajaa ammatilliseen koulutukseen. Eikö olisi vain helpompi perua koulutusleikkaukset ja nostaa ammatillisen koulutuksen perusrahoituksen tasoa niin, että erilaisissa olosuhteissa toimivat koulutuksen järjestäjät voisivat itse käyttää rahansa siihen mihin sitä kullakin alueella kipeimmin tarvitaan?

Eikö olisi vain helpompi perua koulutusleikkaukset?

Liikenne- ja viestintäministeriö on viime viikolla antanut asetuksen Suomen pääväylistä maantieliikenteessä ja rautateillä. Keskustalaisen liikenneministerin johdolla Kainuu, Koillismaa ja itäinen Lappi on jätetty enemmän tai vähemmän oman onnensa nojaan. Järkevää ja luontevaa olisi ollut se, että 5-tie olisi kuulunut runkoverkkoon myös Kajaanin ja Sodankylän välillä ja valtatie 22 olisi yhdistänyt itäisen Suomen Pohjois-Pohjanmaahan. Mutta ei, näin keskusta arvostaa alueidemme asukkaiden ja elinkeinoelämän arkea ja työtä.

Maakunta- ja soteuudistusta perustellaan sillä, että palveluissa ja niiden saatavuudessa sekä laadussa on eroja kuntien ja alueiden välillä. Mikäli uudistus, tai oikeammin sanottuna kurjistus, menisi läpi, tarkoittaisi se käytännössä leikkaamista erityisesti harvaan asuttujen alueiden asukkaiden palveluista. Esimerkiksi Kainuulta hupenee 10 miljoonaa, Lapilta 34 miljoonaa. Käytännössä palvelut keskittyisivät maakuntien keskuskaupunkeihin. Pohjois-Pohjanmaallahan lyödään jo kaiken tämän keskittämisen alkutahteina Oulaskankaalla lappua luukulle synnytysten osalta. Kun samaan aikaan ollaan tuomassa monikansalliset yhtiöt ryminällä sote-markkinoille, laitetaan käytännössä julkinen sektori kilpailemaan yksityisen kanssa. Siihen leikkiin ei tule riittämään kenenkään rahat ja tästä kaikesta kärsii maakunnan tavallinen asukas.

Käytännössä palvelut keskittyisivät maakuntien keskuskaupunkeihin.

Kun tähän kaikkeen ynnätään esimerkiksi muut koulutusleikkaukset, kiky-leikkaukset, aktiivimallit ja kuntien valtionosuuksien leikkaukset, niin on selvää, kenen toimesta Suomea keskitetään ja väkeä ajetaan kasvukeskuksiin. Onneksi muutos tähän menoon on mahdollinen kevään eduskuntavaaleissa.

 

Miikka Kortelainen
Kajaani

Kategoriat
Uutiset

Kainuun Vasemmisto: Hallitus lisää epätasa-arvoa

Kainuun Vasemmiston mukaan kokoomuksen, keskustan ja sinisten hallitus lisää suomalaisten keskinäistä epätasa-arvoa, vaikka taloustilanne mahdollistaisi tilanteen korjaamisen.

– Perusturvaa ei korjata vaan hallituksen ensi vuoden budjetti lyö eläkeläisiä ja muita pienituloisia koska eläkkeitä ja etuuksia ei koroteta kustannusten nousua vastaavasti. Kuntien taloustilannetta ei korjata, eikä aluepolitiikasta edes puhuta vaan keskustakin ajaa väestön ja palvelujen keskittämistä ruuhka-Suomeen, Kajaanissa sunnuntaina koolla ollut piirihallitus totesi.

Vasemmiston mukaan hallitus tietoisesti harhauttaa kansalaisia lupaamalla pieniä etuuskorotuksia ja kehitystoimia mutta samalla jatkaa leikkauksia eikä korvaa aiempia. Koulutuksesta Juha Sipilän hallitus on leikannut 900 miljoonaa euroa.

– Esimerkiksi ammattikorkeakouluille luvataan nyt koko maahan 5 miljoonaa euroa uutta tutkimus- ja kehitysrahaa, mutta ei kerrota, että niille annetaan ensi vuonna perusrahoitusta 41 miljoonaa euroa vähemmän kuin hallituksen aloittaessa. Tämä kaikki on iskenyt ja iskee Kainuun nuoriin, piirihallitus huomautti.

Vasemmiston mukaan hallitus tietoisesti harhauttaa kansalaisia lupaamalla pieniä etuuskorotuksia ja kehitystoimia mutta samalla jatkaa leikkauksia eikä korvaa aiempia.

Sama harhautus koskee kansalaisten turvallisuutta. Hallitus lupaa juhlavasti 60 uutta poliisia kaupunkilähiöihin ja maaseudulle, mutta ei kerro, että on itse vähentänyt 200.

Kainuun Vasemmisto syyttää oikeistohallitusta tavallisten työntekijöiden ajamisesta yhä ahtaammalle.

– Kainuussa on erittäin suuri osa pieniä alle 20 työntekijän yrityksiä, joissa työntekijöiden irtisanomissuojaa aiotaan nyt hallituksen toimesta heikentää. Epävarmuus työstä ja tulevaisuudesta on suuri este Kainuun ja koko maan kehittämiselle, mutta nykyhallitus ajaa vain omistajien eikä koko Suomen etua, piirihallitus korosti.