Oulun Aleksinkulmassa viriteltiin eilen keskustelua Vasemmiston tulevaisuudesta. Puolueen poliittisen asiantuntijan Minja Koskelan mukaan periaatekeskustelu on tarpeen siksi, että vasemmistoa pyritään määrittelemään voimakkaasti ulkopuolelta.

Kun poliittiset kilpailijat luovat kuvaa riitelevästä ja jakaantuneesta liikkeestä, Koskela kääntäisi tämän vahvuudeksi, “ykseydeksi moninaisuuden sisällä”.

– Se, että liikkeeseen mahtuu eri tavalla ajattelevia ihmisiä, pitäisi nähdä voimavarana eikä häviönä. Meillä on kuitenkin aika selkeä iso linja.

Oulun VasemmistoPlus -puolueosaston järjestämä tilaisuus oli eräänlainen varaslähtö puolueen uuden periaateohjelman valmisteluun. Kun kutsu kävi Ouluun puhumaan vasemmiston tulevaisuudesta, ohjelmatyöhön liittyvää kenttäkierrosta valmisteleva Koskela ajatteli tilaisuuden sopivan myös keskustelun aloittamiseen periaatteista.

Periaatteet myös julkiseen käsittelyyn

Uusi periaateohjelma on tarkoitus hyväksyä puoluekokouksessa kesäkuussa 2022. Se korvaa vuonna 2007 hyväksytyn ohjelman, joka on Koskelan mukaan “ikääntynyt arvokkaasti”. Maailma on kuitenkin muuttunut ja vasemmiston arvojen määrittely on tarpeen myös nykyaika huomioiden.

Kenttäkierroksen Koskela näkee mahdollisuutena selvittää eri puolilta Suomea kysymyksiä, joita periaateohjelmassa pitäisi ottaa esille. Samalla puoluetoimiston tuore asiantuntija pääsee tutustumaan puolueen väkeen. Koskela aloitti työssään lokakuussa.

“Toivon laajaa periaatteellista keskustelua siitä, mitä on Vasemmistoliiton keskeiset tavoitteet, päämäärät ja mahdolliset konfliktit.”

– Yleisellä tasolla toivon laajaa periaatteellista keskustelua siitä, mitä on Vasemmistoliiton keskeiset tavoitteet, päämäärät ja mahdolliset konfliktit, joita meidän pitää käydä 2020 -luvulla.

– Miten rakennetaan parempi tulevaisuus ja mitkä ovat tämänhetkiset haasteet. Itse näen, että ne ovat oikeistopopulismin nousu ja ilmastonmuutos, Koskela sanoo.

Ohjelman valmistelun ensimmäinen vuosi jakaantuu kolmeen osaan. Kevääseen ajoittuvan kenttäkierroksen jälkeen ohjelmaa alkaa hahmotella työryhmä, jonka jäsenhaku alkaa pian. Kolmannessa vaiheessa työryhmän työn tulos tuodaan yleisön arvioitavaksi. Koskela toivoo, että avoimissa yleisötilaisuuksissa keskustelua vasemmiston tulevaisuudesta voidaan laajentaa myös puolueen ulkopuolella. Ensimmäinen tilaisuus on jo 16. toukokuuta Helsingissä Vasemmistoliiton 30-vuotisjuhlien yhteydessä.

Ohjelmia yhteisellä kielellä

Torstain tilaisuudessa Koskelan alustusta kommentoivat kaupunginvaltuutettu Anne Huotari ja Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen.

Huotari kiinnitti huomiota puolueohjelmien ymmärrettävyyteen. Hän viittasi räppäri Mercedes Bentson eli Linda-Maria Roineen kertomiin kokemuksiin vasemmistonuorten toiminnasta. Roine kertoo kirjassa Ei koira muttei mieskään, miten vaikeaa hänen oli keskustella politiikasta, kun hän ei ymmärtänyt, mitä puhuttiin. Yhteinen kieli puuttui.

Yhteinen kieli puuttui.

Kohonen kommentoi kielenkäyttöä käsitteellisemmällä tasolla. Hän pohti, miten otetaan vasemmiston haltuun vaikkapa vapauden käsite. Oikeisto käänsi käsitteen vasemmistoa vastaan esimerkiksi sote-uudistuksessa nimeämällä kannattamansa mallin “valinnanvapaudeksi”. Marraskuussa hyväksytyssä tavoiteohjelmassa Kohonen näkee ihmiskeskeisen vasemmiston, joka ei puolusta ylimielisesti järjestelmää vaan ihmistä.

Vasemmistoliiton poliittisen asiantuntijan Minja Koskelan haastattelu ilmestyy Kansan Tahdossa 1/2020 helmikuun alkupuolella.

Juha Sipilän hallituksen suurimpia syntejä on Oulaskankaan synnytysten ja Raahen nukutuksessa tehtävien leikkausten lopettaminen.

– Syy näihin ratkaisuihin löytyy Sipilän hallituksen hallitusohjelmasta, jossa erikoissairaanhoitoon oli kirjattu 350 miljoonan euron leikkaukset. Jokainen keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten/sinisten kansanedustaja kuittasi leikkaukset hyväksymällä eduskunnassa hallitusohjelman, muistuttaa Vasemmiston kansanedustajaehdokas Anne Huotari.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana toimiva Huotari ihmettelee, miksi pääministeri Sipilä ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila eivät puolustaneet oman vaalipiirinsä sairaaloita.

– Vastuu lakkautuksista on myös alueen keskustan ja kokoomuksen kansanedustajilla. Molemmat lakkautukset vaikuttavat etenkin lapsiperheiden elämään pitenevien synnytysmatkojen vuoksi, sekä Raahen osalta mahdollisen paikkakunnan vaihdon tai pitenevien työmatkojen vuoksi.

Jokainen keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten/sinisten kansanedustaja kuittasi leikkaukset hyväksymällä eduskunnassa hallitusohjelman

– Sipilän olisi pitänyt talousmiehenä nähdä, mihin leikkausten lopettaminen johtaa Raahen talousalueella. Ensiksi jouduttiin yt-neuvotteluihin Raahen 40 lääkärin ja hoitajan osalta ja osin sen seurauksena Raahen hyvinvointikuntayhtymä joutui yt-neuvotteluihin 80 työntekijän kanssa. Moni varmasti miettii, jääkö enää asumaan paikkakunnalle. Se on kova ja surullinen isku Raahen kokoisessa kaupungissa., harmittelee Huotari.

Keskustaministeri Annika Saarikon vuonna 2017 laatima keskittämisasetus tulee lopettamaan leikkaustoimintaa myös keskussairaaloista, kuten Kainuusta, Kokkolasta, Kemistä ja Rovaniemeltä.

– Samaan aikaan Oulun yliopistollisessa sairaalassa on leikkausten määrä äärirajoilla. Pahimmassa tapauksessa hoitotakuu pakottaa ostamaan leikkaustoimintaa yksityisiltä sairaaloilta. Raahen aluesairaalassa on jäämässä viisi leikkaussalia vajaakäytölle. Oliko palvelujen yksityistäminen Sipilän hallituksen ja keskittämisasetuksen perimmäinen tarkoitus?, kysyy Huotari.

Vasemmiston mielestä erikoissairaanhoidon palveluja ei pidä ministereiden asetuksilla keskittää, vaan päätösvaltaa on annettava enemmän erityisvastuualueille ja tarvittaessa määritellä lainsäädännöllä, jolloin asiasta käydään julkinen keskustelu ennen päätöksentekoa. Samalla tulee arvioida päätösten vaikutuksia alueiden elinvoimaan.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Anne Huotari (vas) otti pettyneenä vastaan tiedon Oulaskankaan synnytysten lopettamisesta 31.12.2018. Hänen mukaansa sairaanhoitopiirin nykyinen johto ja hallitus tekivät kaikkensa synnytysten jatkumisen puolesta, mutta Valviran päätöksen jälkeen ei ole mitään tehtävissä.

Huotari muistuttaa, että lakkauttamisprosessi alkoi Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kiristyneistä synnytyksiin liittyvistä päivystysasetuksista, joita on tehty vuodesta 2014 alkaen. Niiden taustalla on Huotarin mukaan valtiovarainministeriön säästötavoitteet. Virallisena perusteena kerrotaan potilasturvallisuus, vaikka maassamme synnytyksiin liittyvä kuolleisuus on yksi maailman alhaisimpia.

-Synnytysten osalta päivystysasetuksen kiristykset alkoivat vuonna 2014, jolloin ministeri Susanna Huovisen (sd) asetuksella määriteltiin 1000 synnytyksen raja ja synnytyssairaalassa pitää olla 24 tunnin valmius hätäleikkauksiin. Sen jälkeen v. 2016 ministeri Juha Rehula (kesk) kiristi edelleen päivystysasetusta synnytyssairaaloiden osalta. Nyt annettu Valviran päätös ja tulkinta asetuksesta osoittaa, että käytännössä synnytystoimintaan vaaditaan keskussairaalatasoinen päivystys.

– Oulaskankaan aluesairaalaan ei sellaista voida perustaa, koska se vaatisi sellaisia erikoislääkäriresursseja, joita ei ole saatavilla. Lisäksi se vaatisi muiden OYS-erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien hyväksynnän, eikä sellaista ole saatavissa, sillä pohjoisen sairaaloilla on jo nyt erikoislääkäreistä pula, selvittää Huotari Oulaskankaan synnytysten päättymisen taustoja.

Huotarin mukaan sairaanhoitopiirille ei jää nyt muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa synnytykset Oulaskankaalta, sillä kaikki valitusmahdollisuudet on käytetty.

Sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana toimiva ex-kansanedustaja Huotari (vas) pitää ongelmallisena, että erikoissairaanhoidon keskittämistä ajetaan asetuksilla, jolloin niistä ei juurikaan käydä etukäteen julkista keskustelua, eivätkä kansanedustajat voi niihin vaikuttaa riittävästi eduskunnassa. Asetuksilla palveluiden keskittäminen ei koske Huotarin mukaan pelkästään synnytyksiä, vaan myös työnjakoasetuksella tullaan keskittämään leikkaustoimintaa myös koko Pohjois-Suomen alueella.

Työllisyydenhoidon asiantuntija Anne Huotari Oulusta on tehnyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle ja pyytänyt oikeusasiamiestä toimiin aktiivimallin leikkauksen jäädyttämiseksi, kunnes eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ja perustuslakivaliokunta arvioivat, onko työnhakijoilla ollut perustuslakivaliokunnan edellyttämiä tosiasiallisia mahdollisuuksia saada työtä, toimia yrittäjänä tai osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin ja toimiin.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan yli 50 % Kelan työttömyysetuuksien saajista olisi joutumassa leikkauksen kohteeksi.

Huotari pitää mahdottomana sitä, että etuuden maksajien tulisi arvioida tosiasiallinen mahdollisuus, sillä maksajilla ei ole resursseja toteutta sitä, eikä Te-toimistoille ole laissa annettu velvollisuutta siihen.

– Näyttää siltä, että mikään taho ei ole tekemässä perustuslakivaliokunnan lausunnossaan edellyttämää tarkastelua ennen huhtikuussa tapahtuvaa työttömyysturvan leikkausta. Tätä tarkastelua korosti myös perustuslain hyvin tunteva tasavallan presidentti Niinistö presidentinvaalikeskusteluissa, muistuttaa Huotari.

Huotarin mukaan leikkaus on tärkeää keskeyttää siksi, että toimeenpanolla ei rikottaisi perustuslakivaliokunnan korostamia perusturvalla olevien työnhakijoiden perusoikeuksia, jotka on turvattu 19 §:n 2 momentissa ja siksi, että lainsäädännön uskottavuus ja yhdenvertaisuus toteutuisi eri puolilla maata.

Mikään taho ei ole tekemässä perustuslakivaliokunnan lausunnossaan edellyttämää tarkastelua ennen huhtikuussa tapahtuvaa työttömyysturvan leikkausta.

– Nyt kolmen kuukauden aikana tulleessa palautteessa on kerrottu, että vaikka henkilö olisi ollut esimerkiksi ESR-hankkeen aktivointitoimissa, hänelle tulisi leikkaus, koska niitä ei laskettaisi lain mukaisiksi aktiivitoimiksi. Myös Kelan maksamassa kuntoutuksessa ollut henkilö kertoi, että Kela ilmoittaneen ettei se käy aktiiviehtoon. Kyse on koko aktiivimallin ja lainsäädännön uskottavuudesta, luettelee Huotari.

Huotari on ollut sekä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan että perustuslakivaliokunnan jäsen ollessaan kansanedustajana 1995-2007. Sen jälkeen hän on työskennellyt pitkäaikaistyöttömien palveluiden kehittämishankkeessa ja Paltamon täystyöllisyyskokeilussa, jossa tehtiin myös monialainen työ- ja toimintakyvyn arviointiprojekti, jonka organisoi hankkeessa kuntoutuslääkärinä toiminut Raija Kerätär.

Kerättären väitöskirjan yksi tutkimusosa tehtiin juuri Paltamon hankkeessa. Sen mukaan Paltamon työttömistä työnhakijoista vain 50 % oli suoraan työmarkkinoille kykeneviä ilman tukitoimia. Loput tarvitsivat joko koulutusta tai kuntoutusta, osa työnhakijoista oli kokonaan työkyvyttömiä ja osalle sopivin ratkaisu olisi tuetut välityömarkkinat.