Kaikissa Suomen kunnissa on varmasti jo pikkuhiljaa virittäydytty valmistelemaan vuoden suurimpia päätöksiä. Talousarviovalmistelut vuodelle 2021 on aloitettu osassa kuntia jo ennen kuin painomuste on vuoden 2020 talousarvioissa kunnolla kuivunut.

Kahvipöytäpuheissa kuulee usein muisteltavan vuosikymmenten takaisia talousarviokokouksia, jotka ovat Kajaanissakin kestäneet parhaimmillaan useita päiviä. Kiistan valtuutettujen välille on saattanut aiheuttaa esimerkiksi se, kuinka suuri määräraha annetaan kukkapenkin hoitoon julkisen rakennuksen pihamaalla. No, ne ajat ovat mennyttä, enää aivan samanlaiseen yksityiskohtaisuuteen en ole kuullut kokouksissa mentävän, vaikka kyllä edelleenkin osataan asioista vääntää.

Talousarviokirjan tärkeyttä ei sovi missään olosuhteissa väheksyä, linjaahan se kunnan toimintaa aina seuraavaksi vuodeksi ja suunnitelmavuosien osalta vielä pidemmälle tulevaisuuteen. Talousarviossa hyväksytään kunnan toiminnan ja talouden tavoitteet eli toisin sanoen kaikessa kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Valtuutettuna pääseekin lopulta vaikuttamaan siihen, kuinka kunta toimii ja tehtävänsä hoitaa.

Valtuutettuna pääseekin lopulta vaikuttamaan siihen, kuinka kunta toimii ja tehtävänsä hoitaa.

Vuoden 2021 talousarvion laadintaan meidän jokaisen tulisi paneutua omassa kotikunnassamme äärimmäisellä mielenkiinnolla. Kuntaliiton tuoreen ennusteen mukaan koronakriisi nimittäin heikentää kuntataloutta vuonna 2021 kaikkiaan 1,7 miljardia eurolla. Lopulta jokaisen kunnan kunnanvaltuutetut päättävät, kuinka tämä heikkeneminen näyttäytyy kunnan talousarviossa ja sitä kautta kaikkien kuntalaisten käyttämissä palveluissa.

Vaikka tilanne onkin kuntataloudessa haastava, huonoin ratkaisu on sortua hakkaamaan paniikkinappulaa ja leikkaamaan hätäisesti kuntalaisten palveluista vailla kokonaisnäkemystä kunnan talouden pitkän tähtäimen kehityksestä sekä leikkauksien seurauksista. Kiusaus alkaa laatia lyhytnäköisiä leikkauslistoja koronan varjolla voi olla osalle päätöksentekijöistä suuri, varsinkin jos lähtökohtaisesti kaiken yksityistäminen ja hyvinvointiyhteiskunnan alasajaminen sopii omaan yhteiskunnalliseen ajatteluun. Valtuutetut istuvatkin nyt paljon päällä.

Kiusaus alkaa laatia lyhytnäköisiä leikkauslistoja koronan varjolla voi olla osalle päätöksentekijöistä suuri.

Kunnan keskeisenä tehtävänä on huolehtia asukkaidensa hyvinvoinnista ja järjestää heille tarvittavat palvelut sillä rahalla, jonka se verotuloin, asiakasmaksuin, valtion rahoituksen ja muiden tuloerien myötä saa itselleen. Kunnan tehtävänä ei ole tuottaa voittoa yrityksen tavoin. Tämä onkin hyvä ohjenuora tämän syksyn talousarviovääntöihin meille jokaiselle.

Kajaanilainen vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen veistelee tällä palstalla enemmän tai vähemmän ajankohtaisista teemoista ja ruotii politiikan koukeroita suoriksi.

Kansanedustaja Merja Kyllösen mukaan hallituksen budjetti lisää hyvinvointia ja rakentaa tasa-arvoista ja yhdenvertaista Suomea. Kyllönen piti vasemmistoliiton ryhmäpuheen eduskunnassa tiistaina keskustelussa hallituksen budjettiesityksestä ensi vuodelle.

Kyllönen muistutti, että vuoden ja vuosikymmenen vaihtuessa 1.1.2020 muuttuu Suomessa moni asia. Lapsilisät, yksinhuoltajakorotus, peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja opintotuen huoltajakorotus nousevat kaikki heti vuodenvaihteen jälkeen. Myös pientä eläkettä saavien eläkkeitä korotetaan. Yhteensä yli 600 000 eläkeläistä saa enemmän eläkettä joka kuukausi.

– Tämä turvaa eläkkeensaajien toimeentuloa, vähentää köyhyyttä ja osattomuutta. Meidän on yhdessä, askel kerrallaan kyettävä purkamaan ihmisten ja alueiden välistä eriarvoisuutta, rakennettava tasa-arvoista ja yhdenvertaista maata, jossa jokainen ihminen voi kokea olevansa arvokas ja merkityksellinen, Kyllönen sanoi.

Kyllönen totesi hallituksen rakentavan luottamusta ja tulevaisuudenuskoa myös työllisyyspolitiikallaan.

Jotta Korvatunturilla olisi myös jatkossa lunta talvisin, jatkamme ensi vuonna toimiamme hiilineutraalin Suomen edistämiseksi.

– Ihmisiä kyykyttänyt aktiivimalli jää 1. tammikuuta vihdoin historiaan. Pitkäaikaistyöttömyyttä ei vähennetä leikkaamalla pitkäaikaistyöttömiltä, vaan suuntaamalla voimavaroja palveluihin ja koulutukseen.

– Erityisesti nuorten ja yli 50-vuotiaiden työttömien työllistymisen varmistaminen vaatii palveluiden kehittämistä ja asenneilmaston muutosta. Niin nuorille kuin vanhemmillekin työttömille on kyettävä rakentamaan toimivat polut työelämään ja inhimillisen toimeentuloon.

Kyllönen on iloinen ja ylpeä hallituksen panostuksista lapsiin ja nuoriin. Panostukset kasvatukseen ja oppimiseen ovat investointeja tulevaisuuteen.

– Panostukset varhaiskasvatukseen ja koulutukseen ovat aivan keskeisiä, jotta voidaan katkaista periytyvän köyhyyden kierre ja taata kaikille suomalaislapsille yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään.

Kyllönen nosti esiin myös ilmastoasiat ja oikeudenmukaisen siirtymän kohti hiilineutraalia hyvinvointivaltiota.

– Jotta Korvatunturilla olisi myös jatkossa lunta talvisin, jatkamme ensi vuonna toimiamme hiilineutraalin Suomen edistämiseksi. Ilmastopolitiikassa tulee rakentaa yhdessä kestävät ja oikeudenmukaiset ratkaisut, jotka antavat mahdollisuuden jokaiselle selvitä suurimmasta haasteestamme, tämän planeetan säilymisestä myös tuleville sukupolville, Kyllönen sanoi.

Mukana vähimmäistuntipalkka, apuja pienyrittäjille ja lyhennetyn työajan kokeilu

 

Koulutus, tasa-arvo ja kestävä rakennemuutos ovat vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetin Oikeudenmukainen ja uudistuva Suomi avainsanoja. Puolue julkisti vaihtoehtonsa hallituksen talousarvioesitykselle eduskunnassa tiistaina.

– Korkeassa osaamisessa on Suomen tulevaisuus. Hallitus on leikannut rajusti koulutuksesta, tutkimuksesta ja tuotekehityksestä eli Suomen pitkän aikavälin kilpailukyvystä ja työllisyydestä. Vasemmistoliitto haluaa vahvistaa Suomen osaamisperustaa panostamalla varhaiskasvatukseen sekä kouluihin ja yliopistoihin. Satsaamme myös elinkeinoelämän uudistumista tukevaan tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaan, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo. (lisää…)