– Terveydenhuollon toimivuus on nyt turvattava, epidemiahuippua tasattava ja tarvittava hoito varmistettava, perusteli Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki koronapandemian aiheuttamia poikkeustoimia eduskunnassa.

– Laki ja rajoitukset ovat kuitenkin vain välineitä yhteiskunnan suojaamisessa, mutta lopulta jokainen meistä on vastuussa, että koronaepidemiaa hidastetaan ja riskiryhmiä pystytään suojaamaan.

Arhinmäki puhui tiistaina eduskunnan lähetekeskustelussa, joka koski valmiuslain käyttöönottoa maailmanlaajuisen koronavirusepidemian vuoksi. Laki tarkoittaa ennennäkemättömiä rajoituksia kansalaisten oikeuksiin ja vapauksiin, hän totesi, mutta jatkoi, että asiantuntijoiden suosittelemat toimet on tehtävä.

Kansanedustaja kiinnitti huomiota terveydenhuoltoa koskeviin poikkeustoimiin kuten henkilöstön työajoista poikkeamiseen ja lisätyövoiman kutsumiseen. Myös koulujen sulkeminen on historiallisesti poikkeuksellinen toimi, hän totesi.

– Riippumatta tilanteesta kodeissa, lasten hyvinvointi ja mahdollisuus oppia on turvattava. Liian moni lapsi on saanut päivän ainoan lämpimän ruokansa koulussa.

Valtiolta vaaditaan taloudellista tukea

Arhinmäen mielestä on myönnettävä, ettei vastauksia kaikkiin kansalaisten kysymyksiin ole. Niitä kuitenkin etsitään.

Vaikka työikäisten ja terveidenkin on vältettävä kontakteja, hyvinvoinnista ja jaksamisesta voi huolehtia ulkoilmasta nauttien. Arhinmäki toivoo myös, ettei kotikaranteeniin suositeltuja vanhuksia jätetä yksin, vaan yhteyttä pidetään puhelimitse ja sähköisillä välineillä.

– Lapset ja lapsenlapset voivat mennä vaikkapa parvekkeen alle juttelemaan, kansanedustaja ehdotti.

Kaikille etätyökään ei ole mahdollisuus, Arhinmäki muistutti. Jokaisen on otettava huomioon niin hoitohenkilöstön kuin muun muassa puhtaudesta ja ruoantuotannosta huolehtivien, kauppojen ja apteekkien työntekijöiden sekä päivähoidon henkilökunnan terveyden suojaaminen.

Kansalaiset voivat myös tukea mahdollisuuksien mukaan pulaan joutuvia pienyrittäjiä, työntekijöitä ja itsensätyöllistäjiä, mutta valtiovallalta tarvitaan mittavaa taloudellista tukea, Arhinmäki totesi.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja vetosi yhtenäisyyden ja toisten auttamisen puolesta.

– Edessä on vaikeita ja erikoisia aikoja, ja monia meistä pelottaa, mutta kyllä me yhdessä tästäkin selviämme.

Oppositiopolitiikasta saa harvoin palkintoja, mutta vasemmiston kansanedustaja Katja Hänniselle on kertynyt kevään aikana niin mitaleja kuin palkintopystejäkin. Eduskunnan urheilukerhon hiihtojaosto luovutti hänelle keskiviikkona Vuoden hiihtäjä -patsaan.

– En siis ole varsinaisesti mikään kilpa-hiihtäjä, mutta osallistumisesta ja tsemppauksesta sain tunnustusta, Hänninen sanoo Facebookissa.

Kansan Tahdolle raahelaisedustaja kertoo ostaneensa karvapohjasukset vuosi sitten. Kouluaikojen inhokkilajista on tullut uusi suosikki, kun saa hiihtää vapaasti ja nautiskellen.

Kultamitalia ei himmennä edes se, että sarjassa ei ollut muita osallistujia.

Hänninen voitti kansanedustajien naisten yleisen sarjan mestaruuden helmikuussa Keravalla järjestetyissä kisoissa. Kultamitalia ei himmennä edes se, että sarjassa ei ollut muita osallistujia. Samoin kävi Norjassa järjestetyissä parlamenttien välisissä kisoissa, joissa hän kaatumisista huolimatta toi yksinäisessä sarjassaan voiton Suomen eduskunnalle.

– En tiennyt yhtään, millainen tapahtuma siellä on, kunnes sain tietää, että matka on 11 kilometriä pitkä. Oli liikuttavaa, kun meidän porukka kannusti “Katja, Katja” loppuun saakka ja paikalliset kyselivät, että kuka julkkis sieltä oikein tulee.

Vasemmiston europarlamentaarikko Merja Kyllönen sai Vuoden hiihtäjä -tunnustuksen vuonna 2009 toimiessaan vielä kansanedustajana.

Vasemmistoliiton kansanedustajat syyttivät hallitusta epävarmuuden lietsomisesta työelämään, kun eduskunnassa käsiteltiin tiistaina opposition välikysymystä nuorten työehdoista.

SDP:n, Vasemmiston, vihreiden ja perussuomalaisten allekirjoittamassa välikysymyksessä kyseenalaistettiin hallituksen suunnitelmat sallia alle 30-vuotiaiden työsopimusten perusteeton määräaikaisuus ja heikentää pienten yritysten työntekijöiden irtisanomissuojaa. Oppositio vaati myös niin sanotun aktiivimallin korjaamista.

 

Sarkkinen: Esitys ei lisää työllisyyttä vaan määräaikaisuuksia

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen huomautti, etteivät alle 30-vuotiaat ole yhtenäinen ryhmä vaan heillä on hyvin erilaisia koulutuksia ja työkokemuksia. EU:n työsyrjintädirektiivi sallii ikäperusteisen syrjinnän vain, jos toimet ovat oikeasuhtaisia ja hyvin perusteltuja.

“30 vuoden ikäraja on varsin korkea”

– Hallituksen suunnitelmat eivät sitä kuitenkaan ole. Ensinnäkin 30 vuoden ikäraja on varsin korkea ja ei ole olemassa todisteita siitä, että työehtojen heikennykset lisäisivät työllisyyttä. Esitys ei siis lisää työllisyyttä. Se todennäköisesti ainoastaan entisestään heikentää nuorten työehtoja ja lisää määräaikaisuuksia, Sarkkinen totesi.

Työelämän epävarmuus heijastuu muuhun elämään ja lykkää esimerkiksi perheen perustamista. Määräaikaisilla työsopimuksilla työnantaja voi ”suojautua” työntekijän mahdolliselta tulevalta raskaudelta.

– Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen on vaikea toteuttaa niin, etteikö se johtaisi niin sanottuihin pärstäperusteisiin irtisanomisiin. On muistettava, että nykyiselläänkin työnantaja voi tuotannollis-taloudellisten syiden ohella irtisanoa työntekijän, joka laiminlyö työntekemisen tai käyttäytyy epäasiallisesti, Sarkkinen sanoi.

 

Myllykoski: Käskyt on otettu EK:lta

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Jari Myllykoski sanoi, että politiikan pitäisi vahvistaa kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja luottamusta tulevaisuuteen työelämän muutosten keskellä. Hallitus ei ole kuitenkaan halunnut uudistaa työelämää tasa-arvoisesti.

– Sen sijaan käskyt on otettu EK:lta ja lopulta on vaadittu asioita joita edes EK ei itse enää kehtaa vaatia, Myllykoski syytti.

Palkkojen ja työehtojen huonontaminen tuoksuu kansanedustajan nenään ”vahvasti 1800-luvun kehruukoneiden ajalta, eikä vastaa tekoälyn ja automaation kaltaisiin uusiin ilmiöihin”.

Tutkimustieto ei tue käsitystä, jonka mukaan irtisanomissuojaa heikentämällä nostettaisiin työllisyyttä.

Myllykosken mukaan nuorten uskoa poliittiseen päätöksentekoon on vaurioitettu pysyvästi ensin pettämällä koulutuslupaus ja sitten heikentämällä nuorten työsuhdeturvaa, vaikka työministeri väitti tammikuussa, ettei irtisanomissuojaan puututa.

– Suomessa irtisanomissuoja on jo nyt keskeisiä kilpailijamaita, kuten Saksaa ja Ruotsia heikompi. Tutkimustieto ei tue käsitystä, jonka mukaan irtisanomissuojaa heikentämällä nostettaisiin työllisyyttä.

 

Hänninen: Määräaikaisuudet naisten riesana

Kansanedustaja Katja Hänninen totesi esityksen osoittavan, ettei hallitus ole sitoutunut työelämän tasa-arvon edistämiseen. Naiset ovat miehiä useammin vastentahtoisesti määräaikaisissa työsuhteissa.

– Miten esimerkiksi työelämässä todella yleinen ongelma, eli raskaussyrjintä tai syrjintä perhevapaan perusteella voidaan edes todentaa, jos määräaikaisuudelle ei aina tarvita edes perustetta?, Hänninen kysyi.

“Määräaikaiset työsuhteet alentavat oleellisesti hyvinvointia.”

– Tutkimusten mukaan määräaikaisuuksien helpottaminen lisää lähinnä nuorten pätkätöitä, ei muuta. Epävarmuuden ja stressin kokemisen välillä on tutkimuksissa todettu olevan vahva yhteys. Määräaikaiset työsuhteet alentavat siis oleellisesti hyvinvointia. Hallitus on ollut huolissaan syntyvyyden laskusta. Miten se ajatteli saada sen nousuun nuorten elämän epävarmuutta kasvattamalla?

 

Mustajärvi: Takuutyöpaikka tutkinnon suorittaneille

Markus Mustajärvi ehdotti mallia, jossa tutkinnon suorittaneille nuorille taattaisiin määräaikainen työ oikeassa työsuhteessa, jos työpaikkaa ei muuten löydy.

– Nuori pääsisi näyttämään itseään työnantajalle, kartuttaisi työkokemusta, saisi käyttää oppimaansa oikeassa työpaikassa ja vakauttaisi toimeentuloa niukan opiskeluajan jälkeen, kansanedustaja perusteli.

Hän suhteuttaisi mallin aiheuttamat kustannukset siihen, kuinka kalliiksi nuori syrjäytyminen työelämästä tulee. Takuutyö kannustaisi nuoria hankkimaan tutkinnon. Rahaa työ- ja elinkeinoministeriöllä tähän tarkoitukseen olisi, Mustajärvi sanoi.

Hallituksen työllisyyspolitiikka jakaa Mustajärven mukaan työttömien ja työntekijöiden joukkoa johdonmukaisesti pieniin osiin, jolloin ei synny yhtenäistä vastarintaa.

– Aktiivimalli ottaa omansa, kiky kurittaa erityisesti naisia, ja nuorille luodaan omat syrjivät mekanismit työmarkkinoilla.