Oulun vaalipiirin kansanedustajat Katja Hänninen (vas) ja Hanna Halmeenpää (vihr) ovat vedonneet Oulun yliopiston rehtoriin, jotta yliopisto ei hävittäisi Linnanmaan eläinmuseosalin yleisönäyttelyä. Kansanedustajien mukaan eläinmuseon purkaminen olisi takaisku Oulun yliopistolle, Oululle ja Pohjois-Suomelle.

– Olemme huolissamme maamme ja vaalipiirimme kulttuurimaineesta ja museon toimintaedellytysten jatkosta. Vetoomuksessa pyydämme, että Oulun yliopiston eläinmuseo säilytetään ja sitä kehitetään nykyisissä varta vasten eläinmuseolle rakennetuissa tiloissa Linnanmaan yliopistoalueella. Olemme valmiit tukemaan Oulun yliopistoa riittävän rahoituksen hankkimisessa, Hänninen ja Halmeenpää toteavat.

Kansanedustajat vetoavat muun muassa Oulun yliopiston eläinmuseon suureen suosioon, sen pitkiin perinteisiin aina 1700-luvulta asti sekä korkeaan tieteelliseen ja taiteelliseen tasoon. Esimerkiksi 57 metriä pitkä Heikki Kangasperkon maalaama dioraama on korvaamaton.

Museon käyttäjien joukossa on tuhansia päiväkotien ja koulujen oppilaita.

– Museon käyttäjien joukossa on tuhansia päiväkotien ja koulujen oppilaita. Tämä museon arvo lapsille, opiskelijoille ja suurelle yleisölle ei ole mukana sen paremmin yliopiston kuin Oulun kaupungin budjetissa. Tärkeä ryhmä ovat nykyään myös vanhukset, Hänninen painottaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön museopoliittinen ohjelma tuo yliopistomuseot valtionavun piiriin. Museot on tarkoitus turvata lailla, ja vastaavasti valtio ottaa rahoitusvastuuta. Tässä tilanteessa museon sulkeminen olisi Hännisen ja Halmeenpään mukaan vakava virhe. He sanovat, että eläinmuseon säilyttäminen nykyisissä tiloissa on taloudellisesti monin verroin edullisempaa kuin tilapäinen muutto tai uuden rakentaminen.

– Puheet museon siirtämisestä, toistaiseksi tuntemattomaan paikkaan, eivät vakuuta toiminnan tason säilymisestä. On myös hyvä huomioida sijainnin suhteen biologian opiskelijoiden ja tulevien luokanopettajien lajintuntemuksen opinnot, joissa tukeudutaan vahvasti eläinmuseon kokoelmiin, Halmeenpää muistuttaa.

Museon sulkeminen olisi Hännisen ja Halmeenpään mukaan vakava virhe.

Oulun kaupunginvaltuusto päätti juhlakokouksessaan 27.2.2017 hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026. Kansanedustajien mukaan osallistuminen Oulun yliopiston eläinmuseon rahoitukseen ja säilyttämiseen on Oulun kulttuuripääkaupunkihakemusta tukeva toimi. Kulttuuripääkaupunkihankkeisiin sijoitetut rahasummat eri puolilla Eurooppaa ovat varovaisenkin arvion mukaan tulleet takaisin noin viisinkertaisena.

Vetoomuksista huolimatta eläinmuseon tyhjennys alkoi 13.12.

 

Lue lisää eläinmuseon kohtalosta 22.12. ilmestyvästä Kansan Tahdon joululehdestä.

Kansalaisadressiin Oulun yliopiston perinteikkään eläinmuseon säilyttämisen puolesta on yhtynyt jo lähes 1800 allekirjoittajaa. Vetoomus luovutettiin 13.1. Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun rehtoreille, ja 20.1. sen saavat Oulun kaupunki ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Nimien keruu nettiadressiin jatkuu ainakin 19.1. saakka.

Julkisuudessa liikkuneen tiedon mukaan eläinmuseo ollaan siirtämässä ja osin purkamassa ammattikorkeakoulun Linnanmaalle muuton tieltä. Adressissa vaaditaan museon alasajosta luopumista. Allekirjoittajat vastustavat museoaineiston hävitysaikeita ja haluavat säilyttää museosalin yleisölle avoimena.

Oulun yliopiston eläinmuseon juuret ulottuvat 1700-luvulle, jolloin Johan Julin perusti Ouluun Suomen ensimmäisen minkään alan museon. Vuonna 1923 perustettu Oulun luonnonystävien yhdistys aloitti museotoiminnan uudelleen ja lahjoitti myöhemmin kokoelmansa Oulun yliopistolle. Varta vasten eläinmuseolle suunnitellut tilat valmistuivat Linnanmaalle 1984, ja vuonna 1990 paljastettiin Heikki Kangasperkon maalaama 57 metriä pitkä dioraama eli sarja maisemamaalauksia ekologiseksi taustaksi täytetyille eläimille. Museon siirto tuhoaisi myös ainutlaatuiset dioraamat.

Eläinmuseossa käy jo nyt vuosittain 30 000 vierailijaa. Se on päiväkotien ja koulujen suosima oppimisympäristö, yliopisto-opiskelijoiden lajintuntemuksen kehittäjä ja myös vetovoimainen turistikohde. Museon alasajo olisi adressin allekirjoittajien mielestä kulttuuriskandaali.

Museon alasajo olisi adressin allekirjoittajien mielestä kulttuuriskandaali.

Vetoomukseen on Suomen lisäksi kertynyt nimiä 13 muusta maasta.

Adressin ensimmäiset allekirjoittajat ovat Esa Aalto, FT, Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen pj., Esa Borén, biologian opettaja, Oulu, Ritva Kangasperko, Marketing Manager, USA, Jorma Luhta, luontokuvaaja, kirjailija, Oulu (Haukipudas), Juha Markkola, biologi, Oulu, Erkki Pulliainen, prof. (emer.), valtiopäiväneuvos, Oulu, Anni Rapinoja, kuvataiteilija, Hailuoto, Risto Sulkava, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja, Keuruu, Risto Tornberg, eläinekologian dosentti, Oulu ja järjestönä Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri ry.