Janne Parkkila pyrkii puhumaan EU:n päätösten vaikutuksesta ihmisten arkeen. Hänestä myös EU:n omaa tiedotustoimintaa pitää kehittää ihmisläheisemmäksi ja saavutettavaksi.

Myös Tiina Ahlforsin käymien keskustelujen perusteella oleellisinta on konkretisoida EU:ssa käsiteltäviä asioita ja esittää ne ymmärrettävällä kielellä. Hän mainitsee podcastin luontevana välineenä kertoa enemmän parlamentin työstä.

Samoilla linjoilla niin ymmärrettävyyden kuin podcastin osalta on Mia Haglund. Hänen mielestään meppien tulisi myös näkyä enemmän kotimaassaan, vaikka he eivät edustakaan työssään pelkästään Suomea.

– Pitää konkretisoida, miten päätökset vaikuttavat ihmisten elämään ja arkeen, kiteyttää Hanna Sarkkinen monen ehdokkaan mielipiteen.

Uusia ja perinteisiä kanavia

Joona Mielonen luettelee kolme tapaa lisätä EU-politiikan tunnettuutta. Meppien tulee jalkautua äänestäjien pariin ja EU:n tulee uutisoida itse paremmin asioistaan esimerkiksi oman tv-kanavan avulla. Myös riippumattoman median tulee uutisoida muustakin kuin kriiseistä.

– Edistäisin ulkomaankirjeenvaihtajien määrän lisäystä, jotta monisävyinen tiedonvälitys saisi lisää tekijöitä Brysseliin, sanoo puolestaan Merja Kyllönen.

Vaikeilta ja byrokraattisilta vaikuttavat asiat on osattava kertoa ymmärrettävästi ja innostavasti.

Silvia Modig haluaisi jatkaa muiden kanavien ohella Kyllösen aloittamaa tiedotuslehden julkaisemista. Hän toteaa, että vaikeilta ja byrokraattisilta vaikuttavat asiat on osattava kertoa ymmärrettävästi ja innostavasti.

Videoiden voimaan uskoo Matleena Käppi. Niiden avulla voisi havainnollistaa, miten päätökset vaikuttavat kansalaisten elämään ja arkeen.

Sami Säynevirta pitää aktiivisuutta ja aloitteellisuutta tärkeänä myös muiden kiinnostuksen herättämisessä. Meppinä hän pitäisi tiiviisti yhteyttä äänestäjien lisäksi kansalaisjärjestöihin.

Puheenaiheet uusiksi

EU-puheita pitäisi pitää eri aiheista kuin nykyään pidetään, Miila Halonen uskoo. Nyt painottuvat talous ja maahanmuutto.

– Uskoisin, että varsinkin nuoret innostuisivat EU:sta enemmän, jos puheessa painottuisi voimakkaammin ilmastopolitiikka, ihmisoikeuskysymykset ja EU rauhanliikkeenä.

Jaakko Lindfors toisi keskusteluun työelämän ja toimeentulon kysymykset kuten maakohtaiset minimipalkat ja sosiaaliturvan.

– Harmaan talouden ja veroparatiisien kitkeminen on kaikki kaikessa, jotta saadaan tulevat palveluiden ja työelämän parannukset rahoitettua.

Jukka Linnan mukaan meppi voi saada työllään aikaan isojakin asioita, joilla EU-politiikan tunnettuus nousee.

– Parlamentilla on itseasiassa paljon toimintavaltaa ja keinoja vaikuttaa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Tätä valtaa pitää käyttää ja se pitää tehdä näkyväksi.

Kyselyyn vastasi 12 Vasemmistoliiton 20 ehdokkaasta. Ylärivissä Tiina Ahlfors, Mia Haglund, Miila Halonen ja Merja Kyllönen. Keskirivissä Matleena Käppi, Jaakko Lindfors, Jukka Linna ja Joona Mielonen. Alarivissä Silvia Modig, Janne Parkkila, Hanna Sarkkinen ja Sami Säynevirta.

Köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen on esimerkiksi psykoterapeutti Tiina Ahlforsin ja nykyisen mepin (Euroopan parlamentin jäsen) Merja Kyllösen tavoitteissa.

– Sosiaaliset oikeudet tulee saattaa velvoittaviksi tulevalla kaudella. Olen kokenut tarpeelliseksi puhua köyhyydestä omana aiheenaan, koska se ohitetaan myös päätöksenteossa helposti ja samalla ohitetaan ihmiset, joille asia on tärkeä, Ahlfors perustelee.

Kyllönen lisää mukaan kasvavan alueellisen eriarvoisuuden. Hän haluaisi vahvistaa myös rauhantyötä niin Euroopan sisä- kuin ulkopolitiikassa.

– Mepin on hyvä osata verkostoitua ja etsiä kumppanuuksia, joilla edistää asioita yhteistyössä toisten samansuuntaisesti ajattelevien kanssa, Kyllönen opastaa.

Ihmisoikeudet kaipaavat puolustajia nuorisolääkäri Miila Halosen mukaan. Seksuaalioikeuksien ja tasa-arvon edistäjänä Halonen on tukenut erityisesti naisten oikeutta raskauden ehkäisyyn ja turvalliseen aborttiin.

– Vanhoilliset voimat ovat nousussa ja ihmisoikeudet, kuten naisten ja vähemmistönä oikeudet, ovat vaarantumassa monissa EU-maissa.

Ilmastotoimista työpaikkoja

Muusikko ja bilogian opiskelija Matleena Käppi haluaa vaikuttaa kestävän kehityksen toteutumiseen sekä edistää oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa ja luonnon monimuotoisuutta. Osaamista aiheeseen on tuottanut toiminta ympäristö- ja eläinoikeusjärjestöissä.

– EU:n maataloustukia tulisi uudelleenkohdentaa kasvisruuan tuotantoon eläintuotannon sijaan myös ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, Käppi sanoo.

Entinen kansanedustaja, toimittaja Silvia Modig ja Pohjoismaisen vihreän vasemmiston pääsihteeri Mia Haglund nostavat esiin Green New Dealiksi kutsutun ohjelman. Se on vasemmiston esitys ”ekologisesta jälleenrakennusohjelmaksi”, joka yhdistää talous- ja työllisyyspolitiikan sekä ilmastopolitiikan.

“Voimme kääntää haasteen myös mahdollisuudeksi luoda sekä kestävää talouskasvua että uusia työpaikkoja.”

– Suomella on paljon osaamista ja innovaatioita, ja olemalla edelläkävijä voimme kääntää haasteen myös mahdollisuudeksi luoda sekä kestävää talouskasvua että uusia työpaikkoja, Modig sanoo. Hän on toiminut aiheen parissa eduskunnan ympäristövaliokunnan vapauheenjohtajana sekä kaupunginvaltuutettuna Helsingissä.

Haglund haluaa ilmasto- ja ympäristökriteerit maataloustuille ja korvaisi kertakäyttökulttuurin kiertotaloudella. Hän nostaa esille vielä vapaan liikkuvuuden vaatimuksen. Ihmisille on tarjottava turvallisia ja laillisia reittejä Eurooppaan.

– Vaadin kampanjassani rajoja auki, koska hyväosaiset länsimaalaiset voivat matkustella helposti ympäri maailmaa, kun ihmiset, joihin ilmastonmuutos iskee ensimmäisenä, joutuvat turvautumaan hengenvaaralliseen ihmissalakuljetukseen. Suomen passilla pääse ilman viisumia 178 maahan, Afghanistanin passilla pääsee 28 maahan.

Tutkimus, eläimet ja demokratia

Tietotekniikan tohtori ja yrittäjä Janne Parkkila haluaa vaikuttaa EU:n tutkimus- ja kehityspolitiikkaan. Hän haluaa myös ohjata energiratkaisuja ympäristöystävällisempään suuntaan, ”jotta saamme parasta mahdollista teknologiaa käyttöömme ilmastonmuutoksen torjumiseksi”.

Järjestöpäällikkö Sami Säynevirta nostaa esiin eläinten kohtelun parantamisen. Meppinä hän edistäisi häkkikasvatuksesta ja kiinnikytkemisestä luopumista sekä turkistarhauksen lopettamista elinkeinona kestävällä tavalla Euroopan alueella.

“Haluan ehkäistä maailmaan uhkaavaa lajikatoa.”

– Haluan ehkäistä maailmaan uhkaavaa lajikatoa säilyttämälle lajeille elinympäristöjä, Säynevirta lisää.

Apulaisohjaaja Joona Mielosen mielestä EU:n tulevaisuuden ratkaisee se, onnistuuko unioni demokratisoimaan itsensä.

– Intohimoni on vaikuttaa päätöksentekoprosesseihin ja järjestelmään, jotta siitä saadaan ihmisläheisempi ja valtaa jalkautettua kansalaisille.

Verovälttely kuriin ja alipalkkaus rikokseksi

Yritys- ja työelämän kysymykset kiinnostavat useita ehdokkaita. Kansanedustaja Hanna Sarkkinen haluaa edistää Euroopan tasolla verovälttelyn ja aggressiivisen verosuunnittelun vähentämistä sekä veroparatiisien sulkemista samalla, kun torjutaan ilmastonmuutosta ja vauhditetaan kiertotaloutta.

Veroparatiisit sulkisi myös lehtori Jukka Linna, joka on väitellyt yritysjuridiikasta oikeustieteen tohtoriksi ja toiminut pari vuosikymmentä yritysjuristina ja suuryrityksen talousjohtajana.

– Näin yhteiseen käyttöön saatavilla varoilla voimme ratkaista ilmastomuutoksen ja aloittaa uuden ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisen, Linna visioi.

“Suomessakin tietyt työnantajat teollisuudessa sekä ravintola-, hoiva ja rakennusalalla käyttävät työntekijöitään hyväksi.”

Opettaja ja oppikirjailija Jaakko Lindfors vaatii puolestaan alipalkkauksen kriminalisointia Suomessa ja Euroopassa. Hän on aloitteentekijänä kansalaisaloitteessa asian puolesta.

– Suomessakin tietyt työnantajat teollisuudessa sekä ravintola-, hoiva ja rakennusalalla käyttävät työntekijöitään hyväksi maksamalla palkkaa selvästi alle suomalaisten työehtosopimusten.

Jutun kuvassa ylärivissä Tiina Ahlfors, Mia Haglund, Miila Halonen ja Merja Kyllönen. Keskirivissä Matleena Käppi, Jaakko Lindfors, Jukka Linna ja Joona Mielonen. Alarivissä Silvia Modig, Janne Parkkila, Hanna Sarkkinen ja Sami Säynevirta.  (Modigin kuva: Antti Yrjönen)

Vasemmiston ehdokkaina Euroopan parlamentin vaaleissa ovat myös pääluottamusmies Ilpo Haaja, tutkija Tapani Kaakkurinniemi, kuvataiteilija Elisa Lientola, tanssinohjaaja Ajak Majok, hanketyöntekijä Sari Moisanen, alue- ja järjestöasiantuntija Anna Mäkipää, vapaa kirjoittaja Tuomas Nevanlinna ja yliopistotutkija Sinikka Torkkola.

Viikonloppuna Kajaanissa koolla ollut Kainuun Vasemmiston piirihallitus päätti yksimielisesti esittää Miikka Kortelaista Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajaksi syksyn puoluekokouksessa, joka pidetään Kuopiossa marraskuussa.

– Kortelaisella on 25-vuotiaaksi laaja kokemus järjestötoiminnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Hän toimii esimerkiksi tällä hetkellä Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja Kainuun Vasemmiston ensimmäisenä varapuheenjohtajana, piirijärjestö toteaa kannanotossaan.

– Tahdon tuoda Vasemmiston puoluejohtoon sen kaipaamaa jämäkkyyttä kenttäväen näkökulmasta katsottuna. Toisaalta tahdon myös olla jakamassa kokemuksia puoluetoiminnan ja vaalikampanjoinnin menestyksellisestä organisoinnista, Kortelainen linjaa.

Kortelaisen johdolla Vasemmisto on kasvattanut kannatustaan Kainuussa kaikissa viime vaaleissa ja Vasemmistonuorten toiminta saatiin herätettyä uudelleen eloon Kainuussa.

– Kortelainen tunnetaan laajalti tarmokkaana ja aikaansaavana toimijana, jolta onnistuu toimiminen niin kokouskabineteissa kuin makkaragrillin äärellä. Tätä kansanmiesmäistä otetta tarvitaan puolueen johdossa, piirihallitus totesi.

Kainuun Vasemmisto kannustaa kainuulaisia äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa Vasemmiston ehdokkaita.

– Ainoastaan he ajavat työntekijöiden oikeuksia kuten Merja Kyllönen kainuulaisena parlamentin jäsenenä on liikenneasioissa kuljettajien ja suomalaisyritysten puolesta tehnyt, muistuttaa piirihallitus.